Mistä apu lääkevastaiselle sosiaalitapaukselle?

Olen jo pitkään seurannut turhautuneena ystäväni kamppailua puolisonsa kanssa. Puoliso on yksinhuoltaja perheestä ja erittäin introvertti. Koulut jääneet kesken ja nyt kroonistunut kipuongelma. Leikkaukset, lääkkeet, kuvaukset, fysioterapiat kaikki hoidettu. Mikään ei auta ja puoliso pettynyt lääkäreihin ja hoitoon. Saavat kaikki maailman sosiaalituet ja silti rahat ei riitä ja valtio ja päättäjät ovat kieroonkasvaneita kun eivät auta heitä enempää. Kursseja ja ammatinvalintapsykologeja, työkokeiluja jne. Kaikkea on kokeiltu. Katkera yhteiskunnalle. Ystäväni joutuu yksin elättää puolisonsa ja on masentunut ja turhautunut tilanteeseen.



Kotiin jäämisen ja tietokoneella pelaamisen syy on krooninen kipu johon puoliso ei suostu syömään määrättyjä lääkkeitä. Täysin lääkevastainen. Ei kerro lääkäreille ettei syö lääkkeitä vaan määräyttää heillä ainavaan tehokkaampia lääkkeitä turhaan. Sanoo ettei ole masentunut, mutta ei esim suostu seksiin tai halua nähdä ystäväni perhettä tai ystäviä.



Mitä neuvoja antaisitte tällaiselle ystävälle? Kamalaa sivusta seurattavaa ja varmaan vielä kamalampaa elettävää!



(ei kiitos mitään analyysiä minusta tai tavasta, jolla kirjoitan tai miten minun tulisi vaan pitää huoli omista asioistani tms. VAIN AIDOT RATKAISUEHDOTUKSET!!)