Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koska esikoisen kohdalla paljastui, ettei miehen

Vierailija
06.10.2011 |

veli perheineen huomioi millään tavalla meidän lastamme (heillä on omiakin lapsia, ja heitä olemme muistaneet aivan riittämiin vuosien varrella), niin eikö olekin viisainta unohtaa kummipyyntö kakkosen kohdalla? Aiheuttavat vain lisää pettymyksiä meille ja lapsellemme. Toisaalta närästää, kun esikoisen kummeina on minun veljeni perheineen, jotka ovat olleet aivan ihanan läsnäolevat kummit, ja nyt tuntuu että olis "pakko" pyytää nyt miehen puolelta, ja kun on vielä ainoa veli, niin tuntuu kahta pakottavammalta. Mutta olen niin raivoissani jo tästäkin tilanteesta, että tuntuu sietämättömältä ajatukselta antaa heille sellainen kunniatehtävä, jota he eivät varmasti hyvin täyttäisi.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
06.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta jos miehesi haluaa veljensä, niin suostu. Mutta hommaa myös sellainen kummi, jonka luotat täyttävän kummin velvollisuudet.

Minusta tästä ei kannata tehdä liian suurta numeroa. Mutta kerro toki miehellesi mielipiteesi, mutta älä silti sotaa pistä pystyyn ;)

Ja voitte pyytää tosiaan vaan veljen, ei tarvi vaimoa.



Minun "typerät" veljet eivät ole käyneet rippikoulua eivätkä kuulu kirkkoon! Muuten olisivat kyllä varmasti hyviä kummeja. Toisaalta hoitavat kyllä enon velvollisuudetkin hyvin. Ja näkevät lapsia enemmän kuin lasten kummit :D

Vierailija
2/3 |
06.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskustele miehesi kanssa. Aloita kysymyksillä, mutta luomatta ennakkoasetelmaa ja johda keskustelu omaan näkemykseesi jos se hoituu helposti. Muista, että veljesi kasvattaa niinkuin sinä koet kasvatuksesi pohjalta oikeaksi, mutta miehesi veli saattaa vähän objektiivisemmin tai ainakin toiselta kantilta subjektiivisesti katsottuna hoitaa yhtä hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
06.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

huomioineet esikoistakaan. SIis eivät millään lailla. Eivät ole käyneet kylässä kertaakaan. Eivät käyneet 1-2.vuotisynttäreillä vaikka kutsuttiin. Lapsemme on saanut yhden lahjan, kun kerran menimme itse kylään ja sattui olla joulu ja lahjan arvo oli alle 5e. Eivät koskaan kysele mitään, eivät soita, eivät pistä viestiä, eivät mitään. En kerta kaikkiaan HALUA heitä kummeiksi kun ovat noin itsekkäitä. Olen jo sanonut miehelleni, että voisimme tältä istumalta lopettaa heidän lastensa muistamisen, mutta siihen ei mieheni suostu, hyväsydäminen kun on.



ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan yhdeksän