Miten te jaksatte, jos lapsi koko ajan rikkoo jotain?

Semmoiset lapset saattavat jo tosi pieninä olla erilaisia, kovia koheltajia. Tarvitsevat erittäin selkeät rajat ja kielto pitää esittää silmiin tiukasti katsoen jotta lapsi tajuaa että asia koskee juuri häntä.

ettei lapsi pääse käsiksi.

Tai vahditte todella tarkkaan.

Kuulostaa hieman ylivilkkaalta kyllä jos todella joka päivä rikkoo jotain.

annetaan tän kolmannen mellastaa menemään ihan mielin määrin... NO TOTTA KAI KIELLETÄÄN. Lapsi vaan on todella vilkas jo lähtökohtaisesti, ja 90% sen impulsseista on jollain tapaa rikkomiseen/lyömiseen tms johtavia, ainakin kotona. Aiemmin päiväkodista tuli pelkkää positiivista palautetta, mutta nyt on alkanut härkkimään sielläkin.



Rajat on kyllä lapsella selvät, ja uskookin niitä siinä tilanteessa kun kielletään. Mutta ihan mitä tahansa tekee, jos ei ole vieressä kieltämässä.



Voipi olla ADHD, luulen että itsekin jossain määrin olen. Levottomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä on aina meikäläisellä piisannut, ja nyt sitten oma lapsi on samanlainen.

on lapsen aisteissa vikaa, varsinkin käsissä on heikko tuntoaisti, niinpä kaikkea pitää käsitellä kovin ottein. Saa kaikkea rikki, viimesempänä digikameran.. Se on kyllä niiin ärsyttävää. Kerran heitti kirjan niin että miniläppärin ruutu meni rikki, mutta onneksi meni vakuutuksiin.

Meillä on rikottu, leluja, kirjoja, astioita, kaksi digikameraa, kannettava tietokone, huonekaluja ym. Vituttaahan se, mutta kun ei ole silmiä selässä.

meilläkin vähän vauhdikas tapaus, paiskasi esim. auton oven tuttavien upouuden auton kylkeen, onneksi vakuutus korvasi.

Meillä on rikottu, leluja, kirjoja, astioita, kaksi digikameraa, kannettava tietokone, huonekaluja ym. Vituttaahan se, mutta kun ei ole silmiä selässä.

jo oikeasti apua ja terapiaa lapselle?

Ei ole terveen merkki tuollainen käytös..

Meidän kuopuksen serkku oli kyllä todella samanlainen pienenä... eli ehkä tässä seuraavan 5-10 vuoden aikana tapahtuu sitten kehitystä, kuten hänellä...Nyt kun on teini, ei enää sählää koko ajan samalla tavalla.

on ottanut kaapista lasin, ja pudottanut sen... tai lautasen... tai purrut rikki DVD-kannet/ lelun/vaatteen... .

3,5v. Kiltihkö, rauhallinen tyttö, mutta rikkoo mielestäni enemmän tavaroita kuin isommat sisaruksensa vastaavan ikäisenä. Ettei olisi joku kolmannen lapsen syndrooma?



Joudun vahtimaan enemmän häntä, vaikka on itse ihanuus muutoin. En todellakaan hyväksy tavaroiden rikkomista. Tuntuu, että rikkoo tahallaan tai muka tahallaan ja mielestäni hän saa kyllä paljon huomiota, ettei siitäkään kyse. Eikä ole kömpelö ensinkään.

Mietin tuota ADHD:ta lähinnä, kun itselläni tuntuisi ainakin piirteitä olevan. Huomaan, että olen ajautunut ammattiin, jossa mun ei tarvitse olla pitkäjänteinen, vaan riittää, että pysyn skarppina 3-5 minuuttia kerrallaan, en pysty olemaan kokouksissa vaan mulla on pakko olla jotain oheistoimintaa, muuten en muista mistään käsitellystä mitään ja se paikallaan oleminen aiheuttaa ihan oikeaa kipua... kotityöt saan hoidettua just ja just niin, että pilkon ne tarpeeksi pieniin osiin jne.



Ja kukaan ulkopuolinen ei tätä tiedä, eikä tajua.



Mutta siis lapsesta vielä, hän ei siis ole mikään häirikkö missään muualla, hän on todella energinen lapsi, joka toimii ennen kuin ajattelee. Ja ehkä hän joku päivä vielä oppuu tekemään ne asiat toisin päin.



Rajat on ja rakkautta riittää, mutta silmiä ei ole selässä, eikä mahdollisuutta koko ajan vahtia.

olisi ptänyt jättää tekemättä, jso ei riitä aika ja halu kasvattaa ja vahtia. jos se on tehty niin kyllä se on vahdittava, oli mahdollisuus tai ei.



adoptio, sijoitus lastenkotiin?

Ei hajottanut tahalleen vaan kun oli vilkas ja kekseliäs, utelias niin katteli mitä tavarat on syöneet ja kohteli tavaroita kovakouraisesti.



Jaksoin ihan hyvin kun tiesin ettei ole tahallista ja oikeesti ne on vaan tavaroita. Meillä myös hukkunut paljon tavaroita, leluja, vaatteita.



Lapsella muuten on ADHD.



Nyt 9v tavarat eivät enää hajoa usein. Lelut nyt nykyaikana usein aika kehnoja et eiköhän niitä hajoa kaikkien käsissä.



Lapsen kasvatuksessa maltti on valttia. Ollaan vihaisia silloin kun oikeasti aihetta. Vanhingot eivät kuulu siihen sarjaan.

(2 silmälasit, aurinkolasit, mikrofooni,sähköhammasharja, leluja, auton ovien tiivistimet, pyörät aivan palasina,kaukosäädin jne)

Tuttua. Älä kitke omatoimisuutta, mutta korjaa pois arvotavara.

Ei pitäisi olla lapsilla mitään pääsyä digikameroihin, läppäreihin yms. Ja kieltohan se on, jos sanotaan että ei saa koskea asioihin x.

olisi ptänyt jättää tekemättä, jso ei riitä aika ja halu kasvattaa ja vahtia. jos se on tehty niin kyllä se on vahdittava, oli mahdollisuus tai ei.

adoptio, sijoitus lastenkotiin?

Enpä sulle viitsi muuta edes vastata. Noin surkea yksilö ei muuta ansaitse.

PS. Sinullakin on mahdollisuus henkiseen kasvuun, sen voi aloittaa vaikka yrittämällä käyttäytyä aikuiseen tapaan vaikka anonyymina kirjoitteleekin.

jotka olette niin maan perkeleen erinomaisia kasvattajia, että teillä ei tällaisen lapsen kanssa mikään hajoaisi, miten sen tekisitte? Olettaen, että teilläkin on useampi lapsi ja kotityöt pitää tehdä ihan itse ( siis miehen kanssa).



Kun tämä meidän riiviö esim. tulee mielellään auttamaan vaikka salaatin teossa, mutta samalla kun saa käsiinsä kurkun tms. pureskelee sen muovien läpi täyteen hampaan jälkiä.



Onko teidän mielestä oikeasti tärkeintä, että tällaiselle lapselle luontainen tekemisen meininki nujerretaan heti alkuunsa, ettei mikään mene rikki? koska se vaan on niin, että tällaisen lapsen käsissä tavarat menee rikki, niin kekseliäs ei vaan voi olla, että osaisi ihan kaiken häneltä kieltää, eikä siitäkään olisi mitään hyötyä, kun innostuessaan toimii impulsiivisesti kuitenkin, ja just esim. puree jonkun lelun rikki.

Ohi se menee aikanaan, kun vaan jaksat vielä 2 vuotta.

Eikä vilkas hajota, vaan kokeilee ja kokeillessa menee rikki.

Omatoimisina ehtivät joka paikkaan.

Ei meillä enään mitään hajoa ja kuopus on jo 7v.

jotka olette niin maan perkeleen erinomaisia kasvattajia, että teillä ei tällaisen lapsen kanssa mikään hajoaisi, miten sen tekisitte? Olettaen, että teilläkin on useampi lapsi ja kotityöt pitää tehdä ihan itse ( siis miehen kanssa). Kun tämä meidän riiviö esim. tulee mielellään auttamaan vaikka salaatin teossa, mutta samalla kun saa käsiinsä kurkun tms. pureskelee sen muovien läpi täyteen hampaan jälkiä. Onko teidän mielestä oikeasti tärkeintä, että tällaiselle lapselle luontainen tekemisen meininki nujerretaan heti alkuunsa, ettei mikään mene rikki? koska se vaan on niin, että tällaisen lapsen käsissä tavarat menee rikki, niin kekseliäs ei vaan voi olla, että osaisi ihan kaiken häneltä kieltää, eikä siitäkään olisi mitään hyötyä, kun innostuessaan toimii impulsiivisesti kuitenkin, ja just esim. puree jonkun lelun rikki.

mutta meillä lapset tietää, että kurkkua ei pureskella noin eikä kukaan ole edes yrittänyt. kasvattamiseen kuuluu muutakin kuin kiellot. "ota kurkku vasta kun annetaan lupa, pidä se pöydällä, älä laita suuhun" Et voi tulla avuksi jos et muista ohjeita.

3,5 vuotiaalla on aivot. Jos koette tilanteen ongelmaksi niin perheneuvola voisi auttaa.

Se, että toimii heti impulssien mukaan on tosiaan oire, jota esim. ADHD:ssa voi olla. Usein kun näitä asioita vatvotaan ja diagnosoidaan on vanhempien jaksaminen aika hyvä mittari siihen, onko oireyhtymää ja/tai tarvitseeko se esim. lääkitystä. Lapsenne toki voi silti olla ihan normaali. Kenties ei edes ole kyse mistään impulssiherkkyydestä vaan on ihan muuten vaan vähän raju ja kokeilunhaluinen.



Todella vaikeissa tapauksissahan lapsi saattaa esim. saada päähänsä kokeilla, miltä tuntuu kiivetä hyllyn päälle ja siitä verhoihin niinkuin Tarzan lainkaan ajattelematta, onko se jollain tavalla järkevää tai vaarallista.