kärsin kroonisesta myöhästelystä..

toivottavasti joku ymmärtää..

kannattaiskohan sun yrittää hakeutua jonkun elämäntapavalmentajan juttusille. Se opettaisi sulle kalenterin ja kellon käyttöä ja ajankäytön arviointia.



Noin ylipäänsä sanoisin, että sua olisi helpokmpi ymmärtää, jos yrittäisit kirjoittaa edes suunnilleen kieliopin mukaisia lauseita, joissa olisi subjekti ja predikaatti, muutamia välimerkkejä edes suunnilleen siellä, missä pitääkin ja niin edelleen. On mullakin typoja, paljonkin, mutta toi sun teksti on ihan joltain toiselta planeetalta.

Ja se johtuu ihan siitä etten saa pidettyä itseäni kurissa vaan ahnehdin.



Eli esim Aamulla töihin:



aikaa lähtöön 15 min, hoidan välttämättömät hommat ja lähden 5min myöhässä.



Lähtöön 5 min, hoidan vain vaatteet päälle ja harjaan hampaat ja menen miten sattuu ja mitkä tavarat mukana sattuu. Pääsen ovesta ulos 5 min myöhässä.



Lähtöön aikaa 1,5 tuntia, laitan pyykkikoneen pyörimään, päätänkin antaa lapsille aamupalan kotona ja käydä suihkussa. Lähden ovesta 5min myöhässä kun en huomioinut pyykin kuivumaan laittamiseen menevää aikaa.



Eli asenne "kyllä mä tän pienen ehdin" johtaa siihen, että mitä enemmän pelivaraa, sitä enemmän ei-kuoleman-kiireitä asioita tungen siihen. Samoin huomaan toistuvasti aliarvioivani esim ajan jossa saan sen koneellisen pyykkiä kuivumaan.



Olisin varmaan ajoissa jos oppisin ohittamaan "hyvät tilaisuudet" pelastaa myöhempiä ajan puute katastrofeja ja aina istua vain alas odottamaan jos aikaa jää pari minuuttia yli.

Ei kukaan kirjoita noin huonosti.

kirjoitustaitoni on ihan, retu perästä..

koulunikin kärsi koska sijais opettaja laittoi myöhästelyistä istuun käytävään tunnin loppuun asti.. ettei huvittanut koulun käynti siinä vaiheessa.

Siis jos sulla on lievä dysfasia, niin saattaisi samaan läjään mennä ajankäytön hahmottaminen ja vaikeus laatia suunnitelmia? Jos et yrityksistä huolimatta saa tilannetta sellaiseksi, että päivät menisivät rauhallisilla mielin ja asiat ovat hallinnassasi, kannattaisi ehkä hakeutua jonkun juttusille. Voisin suositella esim. HERO-yhdistystä, siellä on paljon tietoa, taitoa ja osaavat ohjata eteenpäin. Kannattaa ottaa yhteyttä, kertoa oma tilanne ja mikä mieltä painaa ja kysyä, mitä voisi tehdä. Tässä nettisivut: http://www.lukihero.fi/

Siis jos sulla on lievä dysfasia, niin saattaisi samaan läjään mennä ajankäytön hahmottaminen ja vaikeus laatia suunnitelmia?

mutta älä nyt tule minulle diagnooseja antamaan

mitä pahaa vanhanaikaisessa hajamielisyydessä??

mutta älä nyt tule minulle diagnooseja antamaan

mitä pahaa vanhanaikaisessa hajamielisyydessä??

Siis kuka sulle diagnoosia tyrkyttää? Hajamielisyys ei aiheuta stressiä ja vaikeuta elämää. Jos myöhästely, ajankäytön hallinta jne. eivät kerta kaikkiaan toimi, niitä ei saa toimimaan ja arki ei skulaa, niin jossain voi olla jotain häikkää. Häikkään taas saa tukea, ihan niin kuin esim. dysfasiaan on olemassa tukea ja niksejä arkeen.

kuin poikkeus! Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän myöhästellään (esim. 30 minsaa ihan normaali) eikä sitä edes pyydellä anteeksi..

Ja se johtuu ihan siitä etten saa pidettyä itseäni kurissa vaan ahnehdin.

Eli esim Aamulla töihin:

aikaa lähtöön 15 min, hoidan välttämättömät hommat ja lähden 5min myöhässä.

Lähtöön 5 min, hoidan vain vaatteet päälle ja harjaan hampaat ja menen miten sattuu ja mitkä tavarat mukana sattuu. Pääsen ovesta ulos 5 min myöhässä.

Lähtöön aikaa 1,5 tuntia, laitan pyykkikoneen pyörimään, päätänkin antaa lapsille aamupalan kotona ja käydä suihkussa. Lähden ovesta 5min myöhässä kun en huomioinut pyykin kuivumaan laittamiseen menevää aikaa.

Eli asenne "kyllä mä tän pienen ehdin" johtaa siihen, että mitä enemmän pelivaraa, sitä enemmän ei-kuoleman-kiireitä asioita tungen siihen. Samoin huomaan toistuvasti aliarvioivani esim ajan jossa saan sen koneellisen pyykkiä kuivumaan.

Olisin varmaan ajoissa jos oppisin ohittamaan "hyvät tilaisuudet" pelastaa myöhempiä ajan puute katastrofeja ja aina istua vain alas odottamaan jos aikaa jää pari minuuttia yli.

minä en saa itseäni ylös aamuisin ja pakko antaa kerholaiselle puuro(kun siellä ei anneta ruokaa) ja jos toteen että en kerkee puurolle vanhimmaisen kanssa, pitää erikseen puuro sillekkin laittaa..

vaatteet aina pitää etsiä,jota inhoan varsinkin kun joku aina puuttuu, jos ei vaatteet, peräti omat kengät hukassa(toinen pari) tai avaimmet/ lompakko/puhelin.

muutaman kerran riskillä lähtenyt ajaan ilman lompakkoa.

kärsin tällä hetkellä lisäksi väsymyksestä vaikka olen 22.00 päässy nukkuun, en pääse ylös aamuisin.

ps. toivon että ymmärrettäisiin.

minua oikeasti häiritteen kun itseni ilmaiseminen on heikkoa.. lievän dysfasian takia.

Siis jos sulla on lievä dysfasia, niin saattaisi samaan läjään mennä ajankäytön hahmottaminen ja vaikeus laatia suunnitelmia? Jos et yrityksistä huolimatta saa tilannetta sellaiseksi, että päivät menisivät rauhallisilla mielin ja asiat ovat hallinnassasi, kannattaisi ehkä hakeutua jonkun juttusille. Voisin suositella esim. HERO-yhdistystä, siellä on paljon tietoa, taitoa ja osaavat ohjata eteenpäin. Kannattaa ottaa yhteyttä, kertoa oma tilanne ja mikä mieltä painaa ja kysyä, mitä voisi tehdä. Tässä nettisivut: <a href="http://www.lukihero.fi/" alt="http://www.lukihero.fi/">http://www.lukihero.fi/</a&gt;

Minulla on tuttu, jolla on ap:n kaltaisia oireita ja hänellä on sekä lukihäiriö että adhd, jotka molemmat todettu vasta aikuisiällä. Kannattaa hakea apua ja vertaistukea.

kuin poikkeus! Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän myöhästellään (esim. 30 minsaa ihan normaali) eikä sitä edes pyydellä anteeksi..

jotenkin tuntuu ettei tätä ole missään ongelmana..

koen itseni aina ongelmaksi muille, mutta teki mieli todeta kerhon tädeille, että minä häpeen tätä myöhästelyä, pakko minun naamani näyttää kun haen lapseni, vaikka selkä suorassa olenkin ja en pysty lupaan että olen huomenna klo 11 ..

ei selittelyt mitään auttanut.

jos oisi joku lääkärin käynti, eriasia(kerhon tätien mukaan).

en ymmärrä asian suhteen jos en pysty vaikka olen edistynyt viime vuosiin nähden kun kävin vauva äiti kerhossa( tukitoimi).

olin sieltä tunnin aina ja enemmänkin jätin menemättä jos totesin etten klo;10 kerkeen( se aika kyllä sovittiin eriksen).

vuoden sopimus ja ku se on erillaisille perheille jossa tarvitaan tukea.

esikoiseni kanssa aikaisemmin yritin sitä vauva äiti kerhoa mutta minulle silloin annettiin kenkää, koska minulla oli vielä kääntynyt unirytmi, etten päässyt kuin muutaman kerran..

koska en pystynyt kääntämään edes unirytmiä vasta kun poika meni päiväkotiin.

huoliskohan ne minua sinne vielä??

Siis jos sulla on lievä dysfasia, niin saattaisi samaan läjään mennä ajankäytön hahmottaminen ja vaikeus laatia suunnitelmia? Jos et yrityksistä huolimatta saa tilannetta sellaiseksi, että päivät menisivät rauhallisilla mielin ja asiat ovat hallinnassasi, kannattaisi ehkä hakeutua jonkun juttusille. Voisin suositella esim. HERO-yhdistystä, siellä on paljon tietoa, taitoa ja osaavat ohjata eteenpäin. Kannattaa ottaa yhteyttä, kertoa oma tilanne ja mikä mieltä painaa ja kysyä, mitä voisi tehdä. Tässä nettisivut: <a href="http://www.lukihero.fi/" alt="http://www.lukihero.fi/">http://www.lukihero.fi/</a&gt;

minä hukkaan kaikki koska hukkaan ajatuksissani tavaroita,

että niitä etitään aina kissojen ja koirien kanssa.

pahin oli se että lähin vauva äiti kerhosta ilman lasta kun kannoin tyhjää kantokoppaa(ihmettilin kevyttä kantamusta)..

täti huuteli :mikä unohtu?

ja lapsi nukkuin terassilla.

olen häpeissäni vieläkin.

en kyllä uskonut että tuollain voi joskus käydä tai että kun en muista tehneeni jotain koska teen sen ajatuksella, jokin merkityksetön kun menee niin rutiinilla kun niinkuin kahvin juonti (jota en muista juoneeni).

jotenkin pelottavaa..

näyttää peräkkäin viestit..

eihän viestejäni edes erota tuolta kun olen vastannut, peräkkäin viesteihin.

josta ei erota kuka kellekkin kirjoittanut, muutakun lisäämällä alkuperäinen viesti.



empä taida ihmeemmin vinkkejä tai apua saada?

nyt kuitenkin kokeilen muistusta puhelimessa..

jotenkin koin silloin noloksi kun piti pojan päiväkoti hakuunkin laittaan muistutus puhelimeen kun aina nukahdin..

nyt koen enemmän häiriöksi kun piriseen kännykkä erittäin huonoon aikaan.

mutta lasten parhaaksi kuin muittenkin eli kokeilemaa.. ja muuttoo tekeen.