Lue keskustelun säännöt.
Millainen ihminen voi mielestäsi valikoida seuransa, tuttavansa, ystävänsä?
06.12.2011 |
Ja olla mieluummin vaikka yksin kuin yhdentekevien keskinkertaisten suhteiden kahlitsema?
Kommentit (10)
Mä olen tehnyt tuon valinnan. En edes tapaa omia sukulaisiani, muuta kuin niitä joita oikeasti haluan tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska keskinkertaisuuksilla tai syrjäyneillä kavereilla ei ole mitään annettavaa. Tylsää ja rasittavaa seuraa olipa kyseessä elokuvailta tai kauneimmat joululaulut.
No on aika ylimielistä, jollei minkäänlainen ihmisseura kelpaa, vaikka toisaalta ei kai tässä maailmassa ole mikään pakko muiden kanssa olla - tosin ylimielisyyden takana voi olla erittäine heikko itsetunto ja sosiaaliset pelot, joita kielletään asettautumalla muiden yläpuolelle.
Kyllä jokaisella silti on oikeus valita seuransa. On aika mielenkiintoista, että kokee ihmissuhteet lähtökohtaisesti kahlitsevina, moni nimittäin pitää niitä antoisina ja virkistävinä.
Jään myös miettimään, että mitä pahaa on keskinkertaisuudessa? Mitä tyhjyyttä ihmisen pitää täyttää, jos keskinkertaisuus on tylsää ja riittämätöntä?
Ap puhuu keskinkertaisista suhteista. Suhteista, joissa roikutaan vaan sen takia, että se on velvollisuus.
No on aika ylimielistä, jollei minkäänlainen ihmisseura kelpaa, vaikka toisaalta ei kai tässä maailmassa ole mikään pakko muiden kanssa olla - tosin ylimielisyyden takana voi olla erittäine heikko itsetunto ja sosiaaliset pelot, joita kielletään asettautumalla muiden yläpuolelle.
Kyllä jokaisella silti on oikeus valita seuransa. On aika mielenkiintoista, että kokee ihmissuhteet lähtökohtaisesti kahlitsevina, moni nimittäin pitää niitä antoisina ja virkistävinä.
Jään myös miettimään, että mitä pahaa on keskinkertaisuudessa? Mitä tyhjyyttä ihmisen pitää täyttää, jos keskinkertaisuus on tylsää ja riittämätöntä?
Minunkin on pakko viettää paljon aikaani tyhjänpuhujien kanssa, mutta onneksi elämässäni on myös paljon loistavan säkenöiviä, humaaneja ja älykkäitä ihmisiä.
enimmäkseen viihdyn hyvin yksin. On rasittavaa, kun älypiirissä pitää jatkuvasti olla varpaillaan ja viihdyttää toisia. Myös alituinen piikittely ja sarkastiset vitsit ovat rasittavia. Rasittaa, kun ei voi relata. Ei viitsi tyjänkeksijöiden seurassa olla läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossain määrin valita kenen kanssa aikaansa viettää. Kaikkia voi pikkasen sietää, mutta kaikista ei tarvii pitää eikä kaikkien seuraan hakeutua. Se on sitä ihanaa vapautta tässä elämässä.
Liian monet kuvittelee että paskoja ihmissuhteita tai jopa parisuhteita on pakko ylläpitää ja jatkaa ja jatkaa hautaan asti... näitä tyhmiä riittää tappelemassa keskenään
enimmäkseen viihdyn hyvin yksin. On rasittavaa, kun älypiirissä pitää jatkuvasti olla varpaillaan ja viihdyttää toisia. Myös alituinen piikittely ja sarkastiset vitsit ovat rasittavia. Rasittaa, kun ei voi relata. Ei viitsi tyjänkeksijöiden seurassa olla läsnä.
akateemisen seuran rasittavuus, jossa pitää veistää juttua, kuin uutisvuodossa. Se on teennäistä ja ymmärrän sen rasittavuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enimmäkseen viihdyn hyvin yksin. On rasittavaa, kun älypiirissä pitää jatkuvasti olla varpaillaan ja viihdyttää toisia. Myös alituinen piikittely ja sarkastiset vitsit ovat rasittavia. Rasittaa, kun ei voi relata. Ei viitsi tyjänkeksijöiden seurassa olla läsnä.
akateemisen seuran rasittavuus, jossa pitää veistää juttua, kuin uutisvuodossa. Se on teennäistä ja ymmärrän sen rasittavuuden.
Kaikki on heh heh asenteella mukana ja ne voivat toisinaan kestää useita tuntejakin.
Heh heh ilme on ikimuistettava.
Todella harva valitsee itse seuransa. Seura valitsee aina omansa.
Ihan jokainenhan sen valinnan voi tehdä, jos tahtoo.
No on aika ylimielistä, jollei minkäänlainen ihmisseura kelpaa, vaikka toisaalta ei kai tässä maailmassa ole mikään pakko muiden kanssa olla - tosin ylimielisyyden takana voi olla erittäine heikko itsetunto ja sosiaaliset pelot, joita kielletään asettautumalla muiden yläpuolelle.
Kyllä jokaisella silti on oikeus valita seuransa. On aika mielenkiintoista, että kokee ihmissuhteet lähtökohtaisesti kahlitsevina, moni nimittäin pitää niitä antoisina ja virkistävinä.
Jään myös miettimään, että mitä pahaa on keskinkertaisuudessa? Mitä tyhjyyttä ihmisen pitää täyttää, jos keskinkertaisuus on tylsää ja riittämätöntä?