Miltä epiduraalipuudutuksen jälkeen tuntuu?
Jos ensin on h*lvetillisen kivuliaat supistukset ja sitten saa epiduraalin,
niin pitäisikö sen jotenkin auttaa / poistaa kipu kokonaan?
Kommentit (16)
ja oksensin. Näin kummallakin kerralla. Mutta on se sellaista jumalten ainetta, että oksennan ennemmin kuin kärsin ;)
ja tuli kamalan kylmä, kun ensin oli ollut tuskanhiki koko kropassa.
Supistelut tunsin peräsuolen tietämillä sellaisena puristuksena.
loppuun asti oli hirvittävät kivut, melkein taju lähti. todennäköisesti puudutus ei ihan onnistunut.
Epiduraali oli mulle mahtava helpotus! Sen seurauksena pakarat puutui, mutta se oli pieni haitta ja helpottui kun vaihteli asentoa tai jaloitteli.
Koko kroppa kuin syyhyisellä. Ja tylsää, kun ei tiedä mitä tapahtuu ja odottelet vaan, että kätilö tulee katsomaan onko mitään tapahtunut. Eikä liikkuakaan voi kuin vessaan...
ja kummallakaan kerralla ei mitään "sivuoireita", kivut siis hävisivät jäi vaan se ponnistamisen tunne.
Tilalle tuli jo puolen tunnin kuluttua karmea ponnistamisen tarve. Se tuntui melkeinpä pahemmalta kuin supistukset. Ponnitusvaiheessa en tuntenut kipua vaan oli suht iisi ponnistaa. En sitten tiedä, olisko ilman epiduraalia ollut kivuliaampaa se ponnistusvaihekin. Mutta sen opin seuraavaa kertaa varten, että epiduraalin tarve kannattaa ennakoida, koska jos sen pyytää vasta sitten, kun sitä jo totisesti tarvitsee, kestää sen saaminen vielä tuskaisen kauan .
Mulla vei nopeasti ne helvetilliset kivut kokonaan pois, ja otin tunnin päiväunet. Siis ei tuntunut kipua ollenkaan. Päiväunien jälkeen alkoi ponnistuvaihe, ja siinäkään en tuntenut kipua ollenkaan, vain ponnistamisen tarvetta. 10 minuutissa vauva olikin ulkona, kun sain epiduraalin ansiosta levähtää ja kerätä voimia 20 tuntia jatkuneiden supistusten jälkeen :)
Jotenka pärjäsi ihan hyvin ja pystyi jopa torkahtamaan. Minulta ei myöskään hävinnyt ponnistamisen tarvekaan onneksi. Ja tämä molemmissa synnytyksissä.
katosivat kivut ihan täysin! Voi sitä taivasta! Tosin en tuntetut ponnistuksen tarvettakaan.
Mutta en tuntenut edes tarvetta ponnistaa...
kaksi kertaa laitettiin synnytyssalissa
leikkaussalissa (sektio) puuduteltiin vielä ekstratunti, että tunto lähti
ei ollut kivaa.
Mitään pahempia sivuoireita en huomannut - mistäpä minä tietäisin mikä johtui epiduraalista ja mikä synnytyksen etenemisestä?
Edellä mainittua palelua oli jossain välissä, siihen auttoi peitot.
mutta se pahin kipu kyllä hävisi. Jäljelle jäi sellainen epämiellyttävä olo ikään kuin mikään asento ei olisi hyvä, mutta toki siis suuri helpotus siihen supistusten tuskaan. Tosi nopeasti ne kivut ovat aina palanneet tai tullut se järkyttävä ponnistamisen tarve, joka siis on myös suurta kipua mutta vain erilaista.
Olin ihan sekaisin kivusta enkä tajunnut enää mitään. Epiduraalin laiton jälkeen olin nukkunut tunnin pari ennen kuin heräsin ponnistuksen tarpeeseen. Ponnistusvaihe oli kivuton, ainoastaan pään ulostulo tuntui hetken häijylle. Voi, kun kaikki saisi siitä samanlaisen avun kuin minä - tuntui, kuin olisi päässyt taivaaseen :)
mutta tilalle tuli ihan järkyttävä kutiaminen... Tuntui oikeastaan pehemmalta kuin ne kivut :)