Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten opettaa lapsi jakamaan tavaroita (5v)...
26.07.2011 |
Olen yrittänyt jo viisi vuotta (lapsi, poika, siis 5v) siinä onnistumatta. Nyt se vaikuttaa aika paljon jo kaveruussuhteisiin... Hän ei anna mitään leluja toisten leikittäväksi. Jos esim. pyytää jonkun pelaamaan kotiimme tai leikkimään legoilla, se menee TÄYSIN hänen ehdoillaan tai ei ollenkaan. Ei sittenkään, vaikka tämä lapsi suuttuisi ja lähtisi kotiin.
Pakottaakin olen joskus yrittänyt... ja selittää, että eivät ole ehkä kohta kavereita... Huoh. En vaan haluaisi sitä tilannetta, että hänellä ei kohta ole kavereita, kun eivät yksinkertaisesti kestä ja sitten tulee ehkä liian suuri kolaus itsetunnolle :(
Kommentit (78)
Lasten on todellakin jaettava lelujaan vieraidensa kanssa ja piste. Eikä se ole mitenkään rinnastettavissa siihen, että aikuisen pitäisi lainailla alushousujaan. Kyse on SEURUSTELUSTA vieraiden kanssa.
Mutta vähitellen tullaan varmaa siihen tilanteeseen, että ei ole niitä lapsivieraita, eikä kenties puistossakaan seuraa. Mutta jos lapsi haluaa vaan leikkiä itsekseen omilla leluillaan niin sittenhän se on hyvä tilanne.
Eikä aikuisvieraillekaan ole tarkemmin ajateltuna pakko tarjota yhtään mitään. Vieraat käy kyllä vähiin mutta se lienee sitten tarkotuskin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten on todellakin jaettava lelujaan vieraidensa kanssa ja piste. Eikä se ole mitenkään rinnastettavissa siihen, että aikuisen pitäisi lainailla alushousujaan. Kyse on SEURUSTELUSTA vieraiden kanssa.
Mutta vähitellen tullaan varmaa siihen tilanteeseen, että ei ole niitä lapsivieraita, eikä kenties puistossakaan seuraa. Mutta jos lapsi haluaa vaan leikkiä itsekseen omilla leluillaan niin sittenhän se on hyvä tilanne.
Eikä aikuisvieraillekaan ole tarkemmin ajateltuna pakko tarjota yhtään mitään. Vieraat käy kyllä vähiin mutta se lienee sitten tarkotuskin ;)
Parempi pitää kaikki tavarat ihan omassa käytössä eikä "lainailla". Kuten myös wc:n käyttö ja entäs paperi? Sitä eivät muista koskaan tuoda seuraavalla kerralla...
Ja mariskooliakin räpelteli sormillaan, yäks.
Kylläpäs lapsia kasvatetaan itsekkäiksi. Huoh!
Mutta ei lapsen vika, vaan äiti ja isä voi ihan katsoa peiliin.
ihan käytännön sanelema juttu. Ei voi mitään, tuokaa omat kuppinne jos ei kiinnosta.
harjoitellut kyllä. Tilanne nyt ei vaan ole sellainen, että olisin psykiatrille asti mennyt, olen kyllä kysynyt pk:ssa useamman kerran ja vaikka missä...
huoh.
ap
Noihan on niitä alkeita, joita harjoitellaan 9-kuisesta alkaen.
Vai ehkä tässä oli halusta kiinni. Minähän tässä juuri yritän opettaa ei-itsekkääksi, mutten selvästi onnistu tässä.
ap
Lasten on todellakin jaettava lelujaan vieraidensa kanssa ja piste. Eikä se ole mitenkään rinnastettavissa siihen, että aikuisen pitäisi lainailla alushousujaan. Kyse on SEURUSTELUSTA vieraiden kanssa.
Mutta vähitellen tullaan varmaa siihen tilanteeseen, että ei ole niitä lapsivieraita, eikä kenties puistossakaan seuraa. Mutta jos lapsi haluaa vaan leikkiä itsekseen omilla leluillaan niin sittenhän se on hyvä tilanne.
Eikä aikuisvieraillekaan ole tarkemmin ajateltuna pakko tarjota yhtään mitään. Vieraat käy kyllä vähiin mutta se lienee sitten tarkotuskin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap
Lasten on todellakin jaettava lelujaan vieraidensa kanssa ja piste. Eikä se ole mitenkään rinnastettavissa siihen, että aikuisen pitäisi lainailla alushousujaan. Kyse on SEURUSTELUSTA vieraiden kanssa. Kaikki tekevät sen tavallaan. TArkoitus on varmaan, että vieraat viihtyy. Lapsilla seurustelu on leikkimistä, jolloin leikitään isäntäväen leluilla. Aikuiset taas juttelee, juo kahvia jne. Rinnastettava tuohon jakamattomuuteen on, että aikuinen kieltäytyisi puhumasta vieraalle tai keittäisi itselleen kahvia ja pyytäisi vieraan pöytään katsomaan, kun juo kahvia ja syö pullaa. Tai vieras joutuisi seisomaan, koska emäntä ja isäntä haluavat kumpikin maata kulmasohvalla, kun kerran "eivät halua lainata kenellekään mitään".
Ap, yritä keksiä ongelmaan ratkaisu. Lapsellasi on iso ongelma pian käsillä. Kaverit on tärkeä osa lapsen elämää ja kukapa haluaa olla sellaisen kaveri, joka ei anna leikkiä leluillaan.
perheneuvolaa tai vastaavaa, koska vanhemmuus ei selvästikään ole hanskassa. Lapsi lienee ainoa? Kuulostaa kovasti siltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten on todellakin jaettava lelujaan vieraidensa kanssa ja piste. Eikä se ole mitenkään rinnastettavissa siihen, että aikuisen pitäisi lainailla alushousujaan. Kyse on SEURUSTELUSTA vieraiden kanssa. Kaikki tekevät sen tavallaan. TArkoitus on varmaan, että vieraat viihtyy. Lapsilla seurustelu on leikkimistä, jolloin leikitään isäntäväen leluilla. Aikuiset taas juttelee, juo kahvia jne. Rinnastettava tuohon jakamattomuuteen on, että aikuinen kieltäytyisi puhumasta vieraalle tai keittäisi itselleen kahvia ja pyytäisi vieraan pöytään katsomaan, kun juo kahvia ja syö pullaa. Tai vieras joutuisi seisomaan, koska emäntä ja isäntä haluavat kumpikin maata kulmasohvalla, kun kerran "eivät halua lainata kenellekään mitään". Ap, yritä keksiä ongelmaan ratkaisu. Lapsellasi on iso ongelma pian käsillä. Kaverit on tärkeä osa lapsen elämää ja kukapa haluaa olla sellaisen kaveri, joka ei anna leikkiä leluillaan.
Kai tiedät, että myös lapsi voi seurustella vieraiden kanssa jakamatta lelujaan.
Jakamisessa on kyse vain siitä, että vanhemmat eivät halua niiden omien leluttomien lastensa joutuvan olemaan ilman leluja. Ei tarvitse itse ostaa, kun voi mennä kylään sille tutulle, jonka lapsella on parhaat legot ja ihanin nukkekoti. Sitten voi inttää, että "kyllä lapsen on opittava jakamaan".
Lapsivieraat joutuvat joskus vierailemaan talouksissa, joissa ei ole ainuttakaan lasta eikä ainuttakaan lelua. Ai niin, palvelutalossa asuvalta isomummolta voi aina lähteä kirkuen kotiin, kun ei ole "lapselle sopivaa seurustelua tarjolla".
Jos sille teidän lapsellenne on niin äärimmäisen tärkeää jakaa lelut, niin ottakaa omat kylään mukaan ja seurustelkaa sitten. Vai onko johonkin kiveen hakattu, että vain kyläpaikan lapsen lelut pitää jakaa, ei vieraiden mukanaan tuomia?
nykyään lapset itse soittaa ja sopii, mitä ottavat mukaan, jotta syntyy paras yhteisleikki. Eli leikkivätkö tällä kertaa petshopeilla vai barbeilla jne.
Matkoilla on lisäksi piirustuspaperia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos eivät ne kelpaa, niin voi voi. Enempää tavaraa ei lastenhuoneista esille kanneta.
Tähän mentiin, kun vieraat kyllä innolla leikkivät lasteni tavaroilla, mutta siivoamisesta paikalleen ei sitten tullutkaan mitään. Nyt on sanottu, että lelut ovat tässä, enempää ei ole. Ei tule omille jälkeenpäin suuttumusta siitä, miten Nora-Claudia tempoi kaapista kaikki lelut lattialle, mutta ei leikkinyt.
Enhän minä nyt OIKEASTI voi soittaa neuvolaan, että 'lapsi ei jaa leluja'. Eivätköhän ehdottaisi äidille lataamoa siinä vaiheessa. On niin paljon vakavampiakin asioita, mitä nämä pojat tekevät, kuten liika lyöminen (mikä ei meilläkään ole harvinaisuus...).
Muuten olen kokeillut nämä konstit jo siitä asti, kun kavereita alkoi käydä, 1.5-vuotiaasta. Olen selittänyt, olen palkinnut, on osa leluista sivussa... Se, mitä päiväkodissa on opetettu, siitä on tietysti vain hoitajien kertomukset... Siellä ei tosin ole niin paljon leluja, joita voi pitää omina.
Tarkennan vielä, että jos poika ei ole väsynyt, kaikki menee suht ok. Ei tietysti anna parhaimpia leluja (joihin kuuluu aina 80% siitä, millä leikitään). Pienemmille - rikkoutumisvaara - ei anna ikinä juuri mitään. Jos on samanikäinen tai vanhempi, antaa huonomman lelun. Ei mielellään näytä mitään leluja, hän ei jotenkin koe 'jaettua iloa' ainakaan vielä tämänikäisenä tärkeämpänä kuin tavaroiden pitämistä itsellään.
Tiedän, että hän oppii, on muuten reipas poika ja kavereita on tästä huolimatta aika paljon - monet suostuvat ns. kakkosleluihin. Mutta en haluaisi, että oppii sitä niin, että kaikki kaverit kaikkoavat ja kokee sen tunteen, että kukaan ei leiki hänen kanssaan yms :(
ap
hetki lelujen jakamista:
1) selitä joka kerta ennen kaverin saapumista, että miten käyttäydytään ja miksi (annetaan kavereidenkin leikkiä leluilla, muuten heille tulee pahamieli ja he lähtevät pois)
2) jos lapsi edes hieman jakaa lelujaan niin kehu, kehu, kehu. Usein positiivinen palaute ohjaa oikeaan käyttäytymiseen paremmin kuin negatiivinen.
3) kokeile sanoa pojalle kuinka ylpeä sinä olet, kun tiedät hänen jakavan lelujaan kaverin kanssa joka tulee teille leikkimään. Suunnitelkaa yhdessä minkä lelun poika haluaa antaa heti ovella kaverin käteen ja sitten taas kehu poikaa.
Nämä kaikki oli meillä taaperolle käytössä ja jos 5-vuotias poika ei kuukauden parin harjoittelulla yhtään tule paremmaksi jakajaksi harkitsisin yhteyden ottoa neuvolaan. Ymmärtääkö poika, että kaverille tuli paha mieli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai ehkä tässä oli halusta kiinni. Minähän tässä juuri yritän opettaa ei-itsekkääksi, mutten selvästi onnistu tässä.
ap
Lasten on todellakin jaettava lelujaan vieraidensa kanssa ja piste. Eikä se ole mitenkään rinnastettavissa siihen, että aikuisen pitäisi lainailla alushousujaan. Kyse on SEURUSTELUSTA vieraiden kanssa.
Mutta vähitellen tullaan varmaa siihen tilanteeseen, että ei ole niitä lapsivieraita, eikä kenties puistossakaan seuraa. Mutta jos lapsi haluaa vaan leikkiä itsekseen omilla leluillaan niin sittenhän se on hyvä tilanne.
Eikä aikuisvieraillekaan ole tarkemmin ajateltuna pakko tarjota yhtään mitään. Vieraat käy kyllä vähiin mutta se lienee sitten tarkotuskin ;)
tuossahan ei ollut sinun kirjoitusta lainattu. Ei nyt pidä kiivastua vaikka asia onkin tärkeä.
Ei voi puuttua jokaiseen sosiaaliseen kohtaamiseen, eikä valmistautua samoin, kun oli 3v...
ap
nykyään lapset itse soittaa ja sopii, mitä ottavat mukaan, jotta syntyy paras yhteisleikki. Eli leikkivätkö tällä kertaa petshopeilla vai barbeilla jne.
Matkoilla on lisäksi piirustuspaperia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sanoa, että tarvitset apua viisivuotiaan sosiaalisten taitojen kehittämiseen.
Sehän on NEUVOla ja tuo on ongelma.
Minun lapseni ovat 6 ja 9 ja todellakin toimii vieläkin. Ja ravaavat naapurissa, kavereilla ja ystävillä ihan koko ajan.
Tähän mentiin, kun vieraat kyllä innolla leikkivät lasteni tavaroilla, mutta siivoamisesta paikalleen ei sitten tullutkaan mitään. Nyt on sanottu, että lelut ovat tässä, enempää ei ole. Ei tule omille jälkeenpäin suuttumusta siitä, miten Nora-Claudia tempoi kaapista kaikki lelut lattialle, mutta ei leikkinyt.
mutta tietyt lelut otetaan pois ennen vieraitten tuloa (riippuen vähän siitä että keitä on tulossa). Legot lähtee yleensä pois, ne vaan levitetään ja hajotetaan rakennelmat. Soittimet ehdottomasti pois. kauko-ohjattava auto myöskin, ei tule mitään! Brion puinen junarata on joidenkin kanssa painajainen kun niitä vaan hakataan parkettiin.
Muuten meillä saa kyllä käyttäytyä ihan normaalisti.
joskus soittanut, neuvovat juuri näitä löpinöitä 'keskustelkaa lapsen kanssa...' Mutta kun ei auta. Luulen, no tiedän, että ikä auttaa, mutta kuten sanoin, en haluaisi että siihen mennessä on jo suhteita mennyt poikki :(
ap
ja sanoa, että tarvitset apua viisivuotiaan sosiaalisten taitojen kehittämiseen.
Sehän on NEUVOla ja tuo on ongelma.
että miten pitikään käyttäytyä vai soitanko naapureille, missä on milloinkin. Entä, kun en välttämättä tiedä, suostuiko 'jakamaan leluja/leikkimään nätisti' - miten palkitsen ja rankaisen.
Yritän aika paljon pitää häntä kotona ja tarkkailla tätä touhua, ts. pyytää lapsia meille leikkimään. Jotenkin vaan tuntuu aika raskaalta olla sellaisena suodattimena. (ts. puuttua käytökseen heti, kun joku menee pieleen)
ap
Minun lapseni ovat 6 ja 9 ja todellakin toimii vieläkin. Ja ravaavat naapurissa, kavereilla ja ystävillä ihan koko ajan.
mutta meillä otetaan osa leluista pois ennen leikkitreffejä. Käytännössä siis ne ihan kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät lelut (esim. uninalle) laitetaan ennen vieraiden tuloa kaappiin ja sitten niitä tavallisempia leluja (legoja, junarataa jne) on helpompi jakaa ja niiden kanssa muutenkin syntyy enemmän sosiaalista leikkiä kuin mitä syntyisi esim. uninallen tai kauko-ohjattavan auton (sitähän voi vain yksi ajaa kerrallaan) kanssa.
Lasten kanssa myös puhutaan siitä miten kaveri saa lainata leluja kylään tullessaan, samalla tavalla kuin oma lapseni saa kaverin luona lainata tämän leluja. Yhdessä jutellaan siitä miten hyvä mieli vieraalle tulee kun saa kokeille meidän lapsen leluja, joita aivan samanlaisia tällä kaverilla ei välttämättä ole.
Jakaminen on vaikeaa, myös meille aikuisille - harvempi esim. lainaa autoaan kovin helposti ystävälleen. Samalla tavalla lasta ei mielestäni tarvitse velvoittaa jakamaan ihan kaikki lelujaan. Etukäteen voi siis miettiä lapsen kanssa mitkä lelut olisi sellaisia mitä hän mieluiten jakaisi kaverin kanssa.
Ja kyllä, asiaan voi kysyä vinkkiä myös neuvolasta. Myönnän että aika harvoin sieltä kovin tehokkaita neuvoja on tullut, mutta jotain ideoita kuitenkin välillä saa.
Alue: Aihe vapaa
Lasten on todellakin jaettava lelujaan vieraidensa kanssa ja piste. Eikä se ole mitenkään rinnastettavissa siihen, että aikuisen pitäisi lainailla alushousujaan. Kyse on SEURUSTELUSTA vieraiden kanssa. Kaikki tekevät sen tavallaan. TArkoitus on varmaan, että vieraat viihtyy. Lapsilla seurustelu on leikkimistä, jolloin leikitään isäntäväen leluilla. Aikuiset taas juttelee, juo kahvia jne. Rinnastettava tuohon jakamattomuuteen on, että aikuinen kieltäytyisi puhumasta vieraalle tai keittäisi itselleen kahvia ja pyytäisi vieraan pöytään katsomaan, kun juo kahvia ja syö pullaa. Tai vieras joutuisi seisomaan, koska emäntä ja isäntä haluavat kumpikin maata kulmasohvalla, kun kerran "eivät halua lainata kenellekään mitään".
Ap, yritä keksiä ongelmaan ratkaisu. Lapsellasi on iso ongelma pian käsillä. Kaverit on tärkeä osa lapsen elämää ja kukapa haluaa olla sellaisen kaveri, joka ei anna leikkiä leluillaan.