10-vuotiaan esimurrosikä on kyllä "mielenkiintoista"
välillä ollaan ihan pieni lapsi ja välillä kiukutellaan /huudetaan kuin olisi teini
Kommentit (35)
[quote author="Vierailija" time="02.07.2011 klo 15:46"]Toki niin voit itse kuvitella.
[/quote]No meillä kyllä oli. On nyt 11v ja venyy pituutta kuukaudessa kolme senttiä, rinnat ovat alkaneet kasvaa ja mieliala vaihtelee. Urheilee ja syö hyvin, hoikka tyttö mutta selkeästi murrosiässä.
Meidän 10v pojalla kainalokarvat ja dödö ollut hienhajun takia käytössä. Lempifraasi:" Te ette yhtään ymmärrä mua".
[quote author="Vierailija" time="02.07.2011 klo 15:46"]Toki niin voit itse kuvitella.
[/quote]
No ihan varmaan voi olla. Mun juuri 11 vuotta täyttänyt tyttöni ei todellakaan ole enää mikään esimurrosikäinen, vaan ihan kunnolla murrosikäinen. Kuukautisetkin alkaneet jo.
Varhaismurrosiästä kai usein puhutaan.
Mä en jaksannut lukea sun jorinoita, mutta olin keväällä koulussa töissä ja nämä pojat olivat 10-11v. ja sanoisin ettei yhdelläkään ollut vielä murrosiästä tietoa.
Lisäksi olin välillä 12v. kanssa ja 14v. kanssa, niin kuule noi 10v. on vielä ihan kersoja.
Lisäksi meillä täällä kotona yksi 10v.
Eli 10v. ei ole esiteini.
T.5
voi alkaa jo 9-vuotiaana. Kyllä 10-vuotiaskin voi siten jo olla esiteini, vaikka useimmat eivät vielä olisikaan.
mutta hei ap, täällä toinen 10-vuotiaan äiti ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhut! Antaa noiden moralisoida joilla ei ole mitään kokemusta asiasta (tai tokihan te aina väitätte että jokaisella on se 5 kappaletta 10-20 vuotiaita lapsia ;))
kolkuttelee, ihan fyysisestikin. Juuri sitä itki, että ei halua kasvaa vielä isoksi.
Joku kaunis päivä se sitten tappaa äitinsä kun viha purkautuu..
Minä en salli huonoa käytöstä enkä kiukuttelua. Asiansa voi ilmaista asiallisesti ja niin teen itsekin. Kyse on siitä mitä sallit. Ei teini-iän piikkiin voi laittaa huonoa käytöstä.
Omalla pojalla oli kans todella rankkana se, niin rankkana, että ihan tutkitutettiin pojan pää ja haettiin siis ammattiapua.
Kehitysvaihe, eli tuo 9-vuotiastaite oli ammattilaisten näkemys. Tasaantuu kuulemma siitä (on jo tasaantunutkin, kesti 6kk) ja saattaa kieliä hyvin tiiviistäkin suhteesta, meidän tapauksessa kuulemma tiiviistä äiti-lapsisuhteesta, jossa pikkusisaruksen lopullinen hyväksyminen perheenjäseneksi oli viivästynyt ja tuli rysäyksellä koko potti.
Saattaa joko ennakoida vielä hullumpaa murrosikää tai sitten on jo osa sen ajan angstista käyty valmiiksi läpi, siis tätä omaa tapaustamme ajatellen. Keskivertomurkkuilua ei siis ole meillä odotettavissa vaan joko mennään hyvin helpon tai hyvin rankan kaavan kautta todennäköisesti... arvatkaa vaan kummalle kaavalle pidän peukkuja...
10-vuotiaallani on kuukautiset. Ja se nyt viimeistään tarkoittaa, että murrosikä on alkanut. Kaikki lapset eivät kehity av-standardien mukaan.
Pojilla alkaa murrosikä tyttöjä myöhemmin.
Ap tosin ei kertonut kummasta on kyse.
Meilläkin juuri 11 täyttänyt tyttö on jo kovin kehittynyt, kuukautiset alkaa varmaan hetkenä minä hyvänsä ja muitakin murrosiän merkkejä on, Väitän että esimurrusikä alkoi hänellä jo 9-vuotiaana
Toki niin voit itse kuvitella.
Mulla alkoi kuukautiset 10v. Ai ettei voi olla murrosiässä? Millä perustelet väitteesi?
Minä en salli huonoa käytöstä enkä kiukuttelua. Asiansa voi ilmaista asiallisesti ja niin teen itsekin. Kyse on siitä mitä sallit. Ei teini-iän piikkiin voi laittaa huonoa käytöstä.
ei ole sellainen luonne, joka huutaa ja kiukuttelee kovaan ääneen. Koska jos joku oikeasti haluaa huutaa tai kiukutella, sitä ei estetä kuin väkivallalla.
Katsos lapsiakin on erilaisia. Toiset ovat sävyisämpiä, toiset hirveän temperamenttisia. Musta ei ole kovin mallikasta vanhemmuutta tukahduttaa kaikki lapsen tunteet.
välillä ollaan ihan pieni lapsi ja välillä kiukutellaan /huudetaan kuin olisi teini
Meillä ei taas isä osannut päättää, olinko minä lapsi vai liki aikuinen. Olin aina ollut järkevä ja melko rauhallinen lapsi ja kun 11-vuotiaana aloin kyseenalaistaa isäni perustelemattomia sääntöjä, isä ei tiennyt miten reagoida. Olin sitte välillä "kakara", jonka tulee noudattaa sääntöjä mukisematta ja välillä "vanha akka", jonka tulee ottaa vastuuta. Olin siis 12-vuotias ja fyysisesti aikuinen.
Siinä kun on se riski, että sivistäisit samalla itseäsi:D
Voi kiesus miten vatipääväkeä täällä taa sliikkuu, mutta tottakai sinä olet se "totuuden ääni" nyt tässä asiassa kun on noin valtava skaala ja laaja kokemus sinulla:D
-6- jolla vain 10v kokemus lasten ja varhaisnuorten parissa työskentelystä (muutama tuhat lapsi siis) sekä koulutus alalle.
Mä en jaksannut lukea sun jorinoita, mutta olin keväällä koulussa töissä ja nämä pojat olivat 10-11v. ja sanoisin ettei yhdelläkään ollut vielä murrosiästä tietoa.
Lisäksi olin välillä 12v. kanssa ja 14v. kanssa, niin kuule noi 10v. on vielä ihan kersoja.
Lisäksi meillä täällä kotona yksi 10v.
Eli 10v. ei ole esiteini.
T.5
rankalta vaikuttaa tässä kohaa 10-vuotiaan pojan elo! Pikkusisarkin kuvioissa mukana, ihan ihana ja muuta, mutta tuo toki oman lisänsä. Kylmä rinkin peffan alla ajattelen, mitä se varsinainen murkku-ikä tuo tullessaan,mutta ammattilaisten taholta on vähän valmisteltu, että hankala voi olla,sillä lapsi on fiksu ja ajattelee paljon asioita, pohdiskelee ja murehtii.Äiti-lapsi -suhteemme on aina ollut tiivis ja läheinen, siitä täytynee ammentaa voimavarat, mutta toisaalta siitä täytyy myös räpistellä irti ja antaa napanuoran veeeenyäää! :) Tsemppiä teille!!!