Lue keskustelun säännöt.
Voi että mä vihaan...
11.07.2011 |
itseeni ja elämääni! Miksi ihmeessä minun on edes pitänyt syntyä tähän kurjuuteen. Elämä on pelkkiä vastoinkäymisiä täynnä. Hetken jos uskaltaa luulla, että voisi olla normaalinpaa, niin äkkiä rojahtaa alas oikein syöksykierteellä.
Kommentit (5)
Vanhempieni mielestä en ole koskaan ollut tarpeeksi hyvä missään. 7 vuotiaana jouduin seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Koko peruskoulun olin koulukiusattu. Parasystäväni kuoli parikymppisenä. Eikä mulla koskaan oikein ole ollut muuta ystävää. Kavereita ja hyvänpäiväntuttuja kyllä riitti, mutta ei ketään kenen kanssa olisi oikeasti voinut puhua. Menin nuorena naimisiin miehen kanssa, joka alisti ja ahdisti minua. Ensimmäinen lapsi kuoli. Seuraava lapsi diagnosoitiin erityislapseksi, jne. Elämä on vaan niin ahdistavaa.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ootko minkä ikänen? Ja ootko puhunu koskaan lääkärille tosta hyväksikäytöstä?
tuosta hyväksikäytöstä. Se kalvaa edelleen mieltäni, mutta en pysty siitä kenellekään puhumaan. Ikää mulla on jo reilut 30 vuotta.
vois heittää,että ei tosta ainakaan huonommin voi mennä!
no ei vais,on sulla ollu rankkaa,kieltämättä! käytkö terapiassa? vois tehä hyvää päästä puhumaan jollekkin.
toivotan zemppiä kovasti!
Mikä ap:eetä kiristää?