Miksi jotkut kutsuvat lastaan etunimen sijaan

Minua kutsuttiin toisella nimelläni kouluikäiseksi asti. Kun menin ensimmäiselle luokalle, äiti keksi, että toisesta nimestäni saa väännettyä "rumahkon" lempinimen, mutta ei ensimmäisestä, joten minua alettiin kutsua ensimmäisellä nimelläni. Itsestäni tuntui hauskalta vaihtaa nimeä.

Nykyään käyttäisin mieluummin toista nimeäni, koska se on kauniimpi. Ehkä se oli syy, miksi alunperin alettiin kutsua toisella nimellä.

Miksi mielestäsi ihmistä pitää kutsua juuri sillä kirjainyhdistelmällä, joka on nimessä ensimmäisenä? Miksi se on sinulle noin tärkeä asia, että teit aloituksen tälläisestä aiheesta?



Oletko tietoinen, kuka alunperin on keksinyt systeemin, että ensimmäisen nimen olisi syytä olla myös kutsumanimi? Et taida tietää.



Olet ilmeisen lammasmainen ihminen, tyypillinen kuollut kala, jota virta vie.



Siinä selitys, miksi näet vaivaa asioista, jotka yhtään poikkeavat omista rutiineistasi.



Kivaa kesää sulle fisu!

että toisin päin nimet olisivat kuulostaneet hassulta miehen kotikielellä, joten siksi päätimme laittaa kutsumanimen järjestyksessä toiseksi vaikka olisikin toki ollut loogisempaa että kutsumanimi olisi ensimmäisenä. Ihan kompromissi siis, molemmat saivat päättää haluamansa nimet ja järjestys päätettiin sen mukaan mikä kuulostaa molempien kielillä hyvältä.

jos en koko litaniaa vitsi pistellä. Joskus tulee myös kutsuttua iän mukaan lapsiksi. Aika törkeää! Viralliset nimet ihan ruostuu käyttämättöminä.

miksi jotkut lapset kutsuvat vanhempiaan näiden etunimillä??? Olen itse 43-vuotias ja kutsun aina vanhempiani isiksi ja äidiksi. Veljeni vaimo (veli sekä vaimo ovat nelikymppisiä)on opettanut veljeni kutsumaan vanhempiamme näiden etunimellä. Se on kamalaa!

Tämä naikkonen kutsuu myös omia vanhempiaan näiden etunimillä. En voi ymmärtää sitä, se on todella perverssiä! Josomat lapseni joskus kutsuvat minua etunimelläni, särkisi se sydämeni ja tekisin siitä kyllä nopeasti lopun.

Mammoilla on täällä taas vaihteeksi ihan käsittämättömät huolenaiheet.

Meillä etunimi, niin lasten kuin miehenkin, on käytössä ainoastaan, kun tiedossa läksytys tai käskytys. Muuten ovat kultia, muruja, pupuja ja pikkuisia.

Tiedän perheen, jossa kaikkia lapsia kutsutaan sekä etu- että toisella nimellä. Siis tyyliin "kävisitkö Sini Vuokko hakemassa kaupasta maitoa, Lilja Orvokki voi hakea pyykit narulta" jne. ei siis pelkästään Sini tai Lilja, tai Vuokko ja Orvokki.

Eikä tämä ole koskaan aiheuttanut mitään suurta kummastusta. Ap:ta varmaan tämäkin hämmentäisi suunnattomasti, ja varmaan osaa teistä muistakin.

Vähän väliä on silläkin miten nimet sointuvat rytmisesti yhteen, mikä on luonteva järjestys jne. Suurimmalla osalla niistä ihmisistä, jotka lapsi elämässään tulee tapaamaan ei ole hajuakaan hänen muista etunimistään ja niiden järjestyksestä.

Aina vain lempinimellä. Näin myös koulussa.



Mites ap:llä tästä menee huuli rullalle?

toisen.. Kumpikin haluaa pitää päänsä.

sitä kuule riittää...huomaat sen koko ajan enemmän kun kasvat isoksi.....=)

niitä toisia nimiä sitten annetaan, jos ei niitä saa käyttää?

tietty nimi, joka käy paremmin etunimeksi. Kaikki samannimiset saman suvun ihmiset käyttävät erottuakseen toisistaan sitä toista nimeä, joka on siis tarkoitettukin otettavaksi käyttöön kuin etunimi. Esim. Paavo Oskari, Paavo Santeri jne ovat parempia kuin Oskari Paavi, Santeri Paavo...

taas jotkut kutsuvat lastaan etunimen sijasta sukupuolen mukaan?

Mulla on kaksi kaveria(sisatukset) joilla on 3 nimeä ja heitä kutsutaan kolmannella nimellä. Heillä tuo kutsumanimi ei kuulostaisi yhtään sopivalta näihin muihin nimiin jos se olisi ekana.

Syy on juurikin se, että nimet eivät olisi rimmanneet toisessa järjestyksessä, ja kuitenkin halusimme juuri nämä tietyt nimet kutsumanimiksi.