Työttömyyden kanssa pitkään kamppaillut sai töitä ja vastailee nyt hetken.
Olo on helpottunut ja itsetuntokin nousee kohisten. Haluan jakaa hyvää muillekin, joten jos sinulla on huolia ja murheita erityisesti työelämään liittyen, olen tässä :)
Kommentit (14)
Millä alalla? Mistä sait töitä ja mitä kautta? Itse olen valmistunut viime helmikuussa, siitä asti hakenut töitä pienestä kaupungista. Nyt näyttäisi oman alan (talous/it) paikka aika varmalta, eilen oli toinen haastattelu takana ja töitä jo lupailtiin :). Mutta en nuolaise ennenkuin tipahtaa.
mihin töihin pääsit? Miten pääsit sinne?
miten selvitä jatkuvien "ikävä kyllä valintamme ei kohdistunut sinuun"-viestien aiheuttamasta itsetunnon lytistymisestä? Seuraavassa työhaastattelussa sitä on aina entistä epävarmempi ja haastattelun jälkeen olo lähinnä paska...
joten sinänsä kaiki on hyvin.
Olen kuitenkin kauhulla miettinyt, että jos jäisi työttömäksi, niin uuden paikan saaminen olisi tosi vaikeaa. Omassa työpaikassani jokaiseen avoimeen paikkaan tulee SATOJA hakemuksia. Miten sieltä erottuu joukosta? Ihan varmasti moni tosi hyväkin hakija joutuu monta kertaa tyytymään "kiitos, mutta ei kiitos" -viesteihin.
Sitten puhutaan paljon esim. vajaakuntoisten työllistymisestä ja siitä, että osittaisesti työkykyisten pitäisi saada töitä. Tottakai pitäisi, mutta ei kukaan palkkaa heitä, kun jokaisessa hommassa edellytetään, että on älyttömän kokenut, silti nuori, pitää olla joustava ja tehokas ja erittäin sosiaalinen jne.
Musta alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että hyvä työpaikka on lottovoitto ja keskinkertainen tavallinen hieman ujo ihminen ei kohta saa töitä enää mistään.
mutta yhteistä on, että pieneltä paikkakunnalta töitä hain. Vähän paikkoja auki, "kaikki" menee suhteilla. Tämän paikan sain ihan julkisella menettelyllä, avoimeen ilmoitukseen vastaamalla.
Onnea Sinulle hakuun!
Millä alalla? Mistä sait töitä ja mitä kautta? Itse olen valmistunut viime helmikuussa, siitä asti hakenut töitä pienestä kaupungista. Nyt näyttäisi oman alan (talous/it) paikka aika varmalta, eilen oli toinen haastattelu takana ja töitä jo lupailtiin :). Mutta en nuolaise ennenkuin tipahtaa.
Olo oli tosiaan tosi murtunut, kun avoimista hakemuksista en saanut kuin tylyjä vastauksia. Samalla sain kuulla, että joku toinen oli kuitenkin hiljattain palkattu.
Oma kokemus on se, että työpaikkaa ei saa puhumalla, vaan nyt kun osaaminen täsmäsi tosi hyvin, sain paikan, vaikken mitään superitsevarma olekaan. Haastattelussa olin aito ja rehellinen, ihmisenä jopa epätäydellinen.
varsinkin kun on niin tosissaan hakenut itse työtä ja valmis siihen sitoutumaan. Tiedän hyvin. Ja kun niitä tulee tarpeeksi, on jo hyvin arka hakemaan mitään. Tai viimeistään haastattelussa korostaa vain heikkouksiaan.
Ikävä kyllä fakta on se, että kukaan ei nosta sinua työttömyyden kehästä. Työmaailma on sillälailla julma, että harvoin saan mahdollisuuden, ellei osaa vakuuttaa työnantajaa siitä, miksi olisi sen arvoinen.
Neuvoisin, että hanki elämääsi jokin voimaannuttava juttu. Oli se sitten harrastus, hyvä ystävä, perhe, vapaaehtoistyö, ammatillista osaamista, mitä vain, jos voit saada tunteen, että olet hyvä, osaat, osaat oppia, olet kiinnostava. Itselläni se oli vapaaehtoistyö.
miten selvitä jatkuvien "ikävä kyllä valintamme ei kohdistunut sinuun"-viestien aiheuttamasta itsetunnon lytistymisestä? Seuraavassa työhaastattelussa sitä on aina entistä epävarmempi ja haastattelun jälkeen olo lähinnä paska...
Ongelmaksi muodostui kun muutin toiselle puolelle Suomea ja sitten taas uudestaan, eikä ollut kontakteja entuudestaan. Nykyisen työpaikan sain sitten purkaradion kautta, kun tiesin ottaa yhteyttä suoraan työnantajaan joka tarvitsi lyhytaikaista sijaista ja siitä on jatkoa seuranut.
Oma ala on todella suppea joten harkitsen todella opiskelua työn ohella parhaillaan jotta osaaminen soveltuisi laajemmin eri työpaikkoihin. Minäkin asun pienellä paikkakunnalla jossa rajatusti työpaikkoja tarjolla.
Minä teen tänään toiseksi viimeistä työpäivää, ja ylihuomenna ilmoittaudun taas työttömäksi.
Ei tietoakaan mistään, vaikka ihan ympäri Suomea olen paikkoja hakenut ja melkein mitä vaan, johon vähänkään kuvittelen kykeneväni. Ja sellaisiinkin, joista luulen, ettei olisi muita hakijoita, eli ei niihin töihin oikein hyvin pysty kukaan muukaan, eikä varsinkaan halua jos on muitakin vaihtoehtoja.
että tavallaan kannattaa hakea tasoaan alempiin ja vähän ylempiin töihin (joku kohtuus toki). Nimittäin iso työnantaja rekrytoi mielellään nopeastikin hyvän tyypin "parempiin" hommiin, kun häneen on ensin saanut tutustua kesätyön, sijaisuuden tms kautta. Ja vaikka työnantajat haluavat kuut taivaalta, hakijoidenkin määrä on rajallinen, joten joskus se paras ja työnantajaakin tyydyttävä henkilö on aika paljon vähemmän kuin hakuilmoituksessa. Näin varsinkin pienillä paikkakunnilla, joissa hyväksytään se, että osaamista pitää saada muualtakin kuin vain kotikylästä.
Ja ihan avoimella hakemuksella pääsin sisälle, jos paikka olisi ollut mol.fi, turha olisi varmaan ollut yrittääkään. Eli kannustan muitakin laittamaan suoraan hakemuksen, alasta tietty riippuen.
kukaan tsemppauksen tarpeessa. Aika usein vain näkee näitä ketjuja, jossa puhutaan työnhakuun tai työttömyyteen liittyvistä asioista.