G: Asiakkaat, mikä terveydenhuollon henk. kunnan käytöksessä ärsyttää?

Hielle ja tupakalle haisevat hoitsut. Ole siinä sitten oksentamatta kun sairaana muutenkin vaikeaa.



On se helvetti ettei sitä tupakointia edes saada kuriin. Kertoo jotain Suomen hoitsujen tasosta ette sinne saada raitiita.

vaan pölötetään ohjeita ja neuvoja olettaen että tiedetään asiakkaan ongelma ja tarpeet itse paremmin. Ei kunnioiteta asiakkaan omaa asiantuntemusta omasta tilanteestaan. Ylimielinen ja puolustuskannalle asettuva asenne, jos asiakas ei ole tyytyväinen. Tekopirteä ammattirooli, jossa ei ole aitoa lämpöä ja kiinnostusta potilaasta/asiakkaasta. Oman tympääntymisen ja työuupumuksen näyttäminen asiakkaalle, joka on syytön hoitajan ongelmiin.



t. itsekin sh

helpoimman keinon käyttö. Ei yritetä etsiä alkuperäistä ongelman lähdettä, vaan hoidetaan vain oireita.

Että ei tiedä (harvinaisesta) sairaudestani yhtään mitään. Ja paniikki näkyy silmissä...

hoitohenkilökunta olettaa, että kaikki asiakkaat tietävät kyseisen laitoksen toimintatavat ja paikat. Välillä tuntee lievästi olevansa hukassa. Aikojen varaaminenkin tuntuu olevan joka paikkakunnalla omansa, ja telepaattisesti pitäisi tietää, että tällä paikkakunnalla ei voi varata lääkäriaikoja kuin keskiviikkona klo 8-9 (kyllä, ihmiset muuttavat/eivät ole välttämättä käyneet aikuisiällä lääkärissä).

Epäselvät ohjeet esim. tutkintatilanteissa. Olisi hieman helpompaa tietää mitä tutkija haluaa tehtävän, kun hän kertoisi mitä on tekemässä..

Tai asiakkaan tiedon tai kokemusten vähättely. Käsketään mm. syömään rautaa, vaikka olen jo kolme kertaa saman käynnin aikana kertonut, että kaikki apteekin reseptivapaat rautavalmisteet olen kokeillut ja joka kokeilu on johtanut pitkään kortisonikuuriin.

tai sitten puhutaan potilaan ohi toisen hoitajan kanssa,ja kun kysyt mistä on kysymys,saat jonkun tympeän epäselvän muminan vastaukseksi..vanhempien ihmisten hoidossa toi on TODELLA TÖRKEETÄ!!!

ei se nyt ihan kamalaa ole jos mun sairautta ei oteta tosissaan, mutta se, että vauvan/taaperon/lapsen sairauksia ei oteta tosissaan ottaa päähän. Olen monesti joutunut ampumaan yli jotta saisin lapsen lääkärille.. no korvatulehduksia ollut.. kyllä se äiti tietää jos ei ole kaikki kunnossa!

ja erityisesti lääkäreiden kohdalla kyvyttömyys kuunnella.



Onko käynnillä yhtään mitään merkitystä, jos lääkäri ei kuuntele kuin puolet ekasta lauseesta ja sen jälkeen kaikki "mutta..." "ei kun..." -yritykset jäävät kuulematta. Ja tauti jää hoitamatta ja diagnoosi ehkä täysin vääräksi.



Edelleen olen katkera yhdelle lekurille, joka piti pitkään jatkunutta huimaustani ja pahoinvointiani psykosomaattisena ja tukki suuni ja mahdollisuuteni saada oikeaa hoitoa. Onneksi sitä löytyi muualta.

ehdottanut koululääketieteen ulkopuolista poppahoitoa kun olen ihan mennyt asiallisesti fyysisten vaivojeni vuoksi lääkärille. Olisin halunnut lääkärin pitäytyvät käypä hoito -suosituksessa, mutta nämä kaksi olivat ilmeisesti jotain luontaistuotehurahtaneita tai muuten erikoisia tapauksia. Toisessa tapauksessa tein lääkärin esimiehelle valituksen ja sain vaihtaa lääkäriä. Toisestakin olisi pitänyt tehdä valitus, mutta se jäi valitettavasti tekemättä.