Lue keskustelun säännöt.
vituttaa olla aina se, joka pitää yhteyttä "ystäviin" ja kutsuu kylään
22.01.2011 |
lainausmerkit siksi, että olen jo alkanut ajatella, ettei ne mitään oikeita ystäviä olekaan.
Olen vain kiintynyt niihin mokomiin, jotka olen tuntenut jo peruskouluiästä asti.
Nuorempina nähtiin usein, mutta viimeiset vuodet ovat menneet nin, että minä olen soitellut jo kutsunut käymään meille, ikinä ei ole meitä kutsuttu kylään.
En tahtoisi uskoa, että syynä on kehitysvammainen pieni pouikamme, mutta mitään muuta syytä en keksi.
Olisi niin kiva ollut viikonloppuna käydä jossain kylässä, mutta taas kotona ollaan.
Ja niin inhottava akka olen että en enää kutsu meille ketään...
Kommentit (3)
ne kaverit ajattelee että teidän on helpompaa olla kotona+ Siis ajatellen poikaanne, ettei tarvitse vahtia tms. Me ei käydä monessakaan paikassa kylässä ollenkaan (ollaan kyllä selitetty miksi) vaan ne tietyt kaverit tulee aina meille, koska meillä on vilkas pikku taapero joka repii kaiken alas hyllyistä ja syö kaikkea. Kahvittelusta ei vaan tule mitään jos koti ei ole tarpeeksi "riisuttu", siksi halutaan kutsua meille niin kauan kunnes taapero tajuaa jotain.
Mutta tylsää kyllä jos vain sinä aina kutsut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihminen, että en jaksa kylästellä viikonloppuisin. Haluan ensinnäkin levätä. Toiseksi viikonloppuna on aikaa eri lailla lapsille. Kolmanneksi haluan aikaa myös omalle harrastukselle.
Jos lähtee lauantaina kylään, koko päivä menee siinä ja ei ehdi itse levätä ja oma harrastus jää tekemättä ja ei ehdi lastenkaan kanssa olla. Ja siinä se viikonloppu sitten melkein menikin ja kohta on taas maanantai.
Toisaalta, viikonloppuisin meillä lapset haluaa kavereitaan kylään ja itse kavereilleen ja on yökyläläisiäkin.
Nää on vain niin kiirevuosia, että en hirveän paljon innostu kyläilyistä. Olen pahoillani siitä.
Tuskinpa kehitysvammainen poikasi syy on. Ehkä sitten, jos poika käyttäytyy jotenkin todella hankalasti, esim. sotkee hervottomasti tai ei anna suunvuoroa kenellekään.