Miten suhtautuisit jos tyttäresi haluaisi armeijaan?

Poikani armeijaan menoa sen sijaan vastustan, paitsi jos se muuttuisi vapaaehtoiseksi.

Olisin itsekin halunnut laivastoon mutta valitettavasti selkäni ei olisi armeijaa kestänyt.

Ajattelisin että on jonkinlaista kapinointia vanhempien arvomaailmaa kohtaan, mutta saisi tietysti tehdä mitä haluaa.

Poikani armeijaan menoa sen sijaan vastustan, paitsi jos se muuttuisi vapaaehtoiseksi.

Vähän tyhmä asenne. Eli jos poikasi vapaaehtoisestikin menisi armeijaan, se olisi huono juttu...

Ymmärrän tuon, että asepalveluksen pakollisuus on kyseenalaista, mutta armeija on paljon muutakin kuin "sotakoulu". Oppii viimeistään silloin vähän itsenäistä elämää (ainakin petaamaan petinsä) ja ryhmässä toimimista ja hierarkiaa. Auktoriteettikammoisellehan se ei sovi.

iloisesti. Olisin itsekin mennyt, jos siihen aikaan olisi naiset sinne päässeet.

olisin varmasti hieman hämmästynyt, koska tyttö on niin perinaisellinen ulkoiselta olemukseltaan, etten osaisi kuvitella hänen suostuvan vaihtamaan korkkareita armeijan saappaisiin.

Poikani armeijaan menoa sen sijaan vastustan, paitsi jos se muuttuisi vapaaehtoiseksi.

Vähän tyhmä asenne. Eli jos poikasi vapaaehtoisestikin menisi armeijaan, se olisi huono juttu...

Ymmärrän tuon, että asepalveluksen pakollisuus on kyseenalaista, mutta armeija on paljon muutakin kuin "sotakoulu". Oppii viimeistään silloin vähän itsenäistä elämää (ainakin petaamaan petinsä) ja ryhmässä toimimista ja hierarkiaa. Auktoriteettikammoisellehan se ei sovi.

Sukupuoleen perustuva syrjintä on Suomessa kiellettyä, paitsi tuossa armeija-asiassa. Siksi vastustan miesten pakollista asevelvollisuutta.

Poikani on vasta 14, mutta kykenee tietysti petaamaan vuoteensa ja toimimaan hierarkisessa ryhmässä. Vain idiootit jättävät sellaisten asioiden opettelun vasta armeijaikään!

on vasta 2,5 v. mut en kyl hämmästyisi kahden isoveljen pikkusiskolta tuommoista päätöstä :)

Kysyisin, että olisiko hän oikeasti valmis lähtemään rintamalle, jos sota tulisi. Että onko ajatellut sitä asiaa myös.

Olisin tosi tyytyväinen. Mielestäni jokaisen naisen pitäisi käydä armeija, saisi tulla vaikka pakolliseksi.

naiset saa armeijassa helpotuksia joten miksi mennä sinne lainkaan.

Luulen että lähtee enemmin ulkomaille.

Jopa silloin kun esikoinen kertoi poikaystävästään vaikka minä olin valmistautunut miniään.

kivakiva. Tykkäisin.

Poikani armeijaan menoa sen sijaan vastustan, paitsi jos se muuttuisi vapaaehtoiseksi.

Vähän tyhmä asenne. Eli jos poikasi vapaaehtoisestikin menisi armeijaan, se olisi huono juttu...

Ymmärrän tuon, että asepalveluksen pakollisuus on kyseenalaista, mutta armeija on paljon muutakin kuin "sotakoulu". Oppii viimeistään silloin vähän itsenäistä elämää (ainakin petaamaan petinsä) ja ryhmässä toimimista ja hierarkiaa. Auktoriteettikammoisellehan se ei sovi.

ehkä vielä jokunen vuosikymmen sitten. Nykyään pojilla on siellä kaikki pleikkaria myöten ja suurin murhe on se, ettei ole katselukorttia...=D

En muuten tietäisi, mutta parikin tuttavaa on juuri käynyt intin ja kuuntelin heidän juttujaan.

nainen. Sotilasarvoltani olen kersantti. Jos omalla tyttärelläni on joskus halua armeijaan mennä, niin siitä vaan. Itselläni kasvoi palveluksen aikana todella hyvä fyysinen kunto. Mä kun olin silloin lukion jälkeen ihan hakoteillä, mikään koulutus ei kiinnostanut. Armeijassa olin lääkintäpuolella ja siviiliin päästyäni kouluttauduin sitten sairaanhoitajaksi, kun rupesi ne asiat kiinnostamaan. Armeijasta jäi todella hyviä kavereita ympäri Suomea, joiden kanssa pidän silloin tällöin yhteyttä vieläkin.



Kaikenkaikkiaan positiivinen kokemus oli.



T: "kessu"

Tyttäreni ei pidä kurista, järjestyksestä, maastossa rypemisestä jne. eikä hän ole tähän päivään mennessä esittänyt yhtäkään elettä siihen suuntaan, että ryhmässä toimiminen olisi hänen juttunsa. Ja miten hän aikoo siellä pukeutua, koska nyt vaatevarastoonsa (hän on 17v) ei kuulu edes farkkuja, parit urheilutuntien collegehousut vain, muuten mekkoja.

...

ai mitä helpotuksia naiset muka saa? En mä saanut ainakaan silloin vuonna 1998 kun intissä olin. Samalla riu`ulla paskannettiin kuin jätkätkin..

Olen itse ennemmin pasifisti, mutta jos tyttö kokisi sen tärkeäksi..



Olen tavannut muutaman armeijan käyneen naisen: Yksi oli hyvin fiksu, tavallinen tyttö, jonka isä oli armeijassa töissä. Toinen oli todella tiukka suorittajatyyppi, joka haki kai erikoisuutta. Kolmas oli armeija-aikanaan niin monen inttipojan petikaverina, että häntä alettiin kutsua lempinimellä tyyliin "alokas Jakola" jos sukunimensä olisi "Jaakkola". TJ00-risteilyllä (jossa olin sattumalta samaan aikaan) tämä kolmas tyyppi yhtyi inttikaveriinsa samalla kun muut katsoivat vieressä.



Eli toivoisin mieluummin tyttöni olevan viisaampi kuin tuo kolmas.