Miten suhtautuisit jos tyttäresi haluaisi armeijaan?
Tai mitä mielessäsi miettisit, vaikket ehkä ääneen sanoisikaan?
Kommentit (81)
1997 ja käynyt kertaamassakin. Työelämässä tuosta taustasta on ollut positiivista hyötyä.
t. reservin vänrikki
Millaista hyötyä armeijatausta on ollut?
Tyttäreni on nyt armeijassa ja olen yhä vähän tyrmistynyt tästä, vaikka päätti jo vuosia sitten, että käy intin. On nyt aukissa ja intti kestää vuoden.
1997 ja käynyt kertaamassakin. Työelämässä tuosta taustasta on ollut positiivista hyötyä.
t. reservin vänrikki
Millaista hyötyä armeijatausta on ollut?
Tyttäreni on nyt armeijassa ja olen yhä vähän tyrmistynyt tästä, vaikka päätti jo vuosia sitten, että käy intin. On nyt aukissa ja intti kestää vuoden.
t.res kersantti
(aloitti tammikuussa, käy lääkintäaukin) on kova pala, koska ajattelen, että armeija valmistaa ihmisiä sotaan ja sodassa tapetaan ihmisiä. Tekee kipeää kuvitella, että oma tytär (tai poika myös) ampuisi tositilanteessa kohti toista ihmistä :(
Tytttö tietää, mitä ajattelen, mutta en tietenkään kulje ympäriinsä tästä valittamasta. Otan tosiasiat tosiasioina ja kunnioitan hänen omaa ratkaisuaan.
Kiitos muuten kiinnostavasta keskustelusta.
ja olen ylpeä!
Poliisikouluun pääsikin sitten kertaheitolla:)
Minusta siinä ei olisi mitään outoa. Kannustaisin, ehdottomasti RUKiin saakka!
ja äiskä on NIIN ylpeä!
Terveisiä Vekaranjärvelle!
Mietin sitä aikoinani itsekin, mutta elämällä olikin sitten minun varalleni muita suunnitelmia ;) Päädyin kuitenkin puolustusvoimiin töihin ja läheltä asiaa seuranneena totean vain, että tytöt pärjäävät siinä missä pojatkin.
olisin NIIN YLPEÄ ja onnellinen :)
Kannustaisin iloisesti. Olisin itsekin mennyt, jos siihen aikaan olisi naiset sinne päässeet.
minäkin.
Jos mulla olisi tytär niin taatusti puhuisin siitä vaihtoehdosta!
Ilmeisesti mulla itsellänikin olisi kai aikaa vielä käydä intti (onko se 28v se raja?). Mutta mutta. Ei mun polvi terve ole vieläkään. Ei ollut 18-19-vuotiaana eikä tule koskaan terveeksi. Jos mä en edes voi juosta niin miten olisin pärjännyt armeijassa? Katkera olen, todella katkera.
olen lapsille pienestä pitäen tehnyt selväksi että meillä mennään armeijaan...sukupuolesta riippumatta.
Kyllä maanpuolustus kuuluu sekä mieheille että naisille.
Harmittelen kovasti, että itse en silloin aikanaan päässyt armeijaan..olin juuri sen ikärajan ylittänyt:(
Mutta lapset menee!
mutta jos poika aikanaan ei halua armeijaan,niin sivarikin on ok.
Ihan vain tiedoksi. Kun meidän on pakko sinne mennä, emme todellakaan kaipaa joukkoomme jotain ämmää, joka tulee sinne hehkuttamaan vapaehtoisuuttaan ja "paremmuuttaan".
Ihan yksinkertaisesti ! Yksikään mies ei teitä siellä kaipaa.
Jos voitte vähääkään kunnioittaa sitä, että joillekkin se on pakollista, niin pysykää poissa.
Ihan vain tiedoksi. Kun meidän on pakko sinne mennä, emme todellakaan kaipaa joukkoomme jotain ämmää, joka tulee sinne hehkuttamaan vapaehtoisuuttaan ja "paremmuuttaan". Ihan yksinkertaisesti ! Yksikään mies ei teitä siellä kaipaa. Jos voitte vähääkään kunnioittaa sitä, että joillekkin se on pakollista, niin pysykää poissa.
Täähän nyt on ihan selvä provo. Kukahan intti-ikäinen karju lueskelisi vauvan keskustelupalstaa?
Mutta jos olisikin niin hassusti, että kyse ei olisi provosta, niin älä välitä, kyllä säkin vielä aikuistut. Ainahan voit valita sivarin, jos sisu ei riitä tyttöjen kanssa palvelusta suorittamaan.
Tai mitä mielessäsi miettisit, vaikket ehkä ääneen sanoisikaan?
olisin hänestä ylpeä ja kannustaisin kovasti.
Itse en armeijaan olisi mennyt. Muistan, että nuorena olin kiitollinen, kun tyttöjä ei kutsuttu. Armeija olisi varmaan tuntunut minusta kauhealta.
Silti arvostan niitä, jotka siellä pärjäävät ja jaksavat olla.
Voi ressukkaa! Menepä lomalla äidin syliin hakemaan lohtua!
1997 ja käynyt kertaamassakin. Työelämässä tuosta taustasta on ollut positiivista hyötyä.
t. reservin vänrikki