Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies petti - Miten tästä selviää?
28.07.2006 |
Vanha stoori, niinpä niin. Mutta minulle tämä on uutta, joten auttakaa!
Olemme kolmekymppisiä, olleet yhdessä viisi vuotta ja meillä on kaksi lasta, 2-vuotias ja 3-kuinen. Tietääkseni mies ei ole ennen pettänyt, vaikka olenkin välillä sellaista epäillyt. Suhteemme alussa olin todella epäileväinen hänen suhteensa, mutta hän selvisi kaikista ristikuulusteluista ja kyttäämisestä kunnialla ja minä sain mielenrauhan.
Miehelläni on aika vauhdikas menneisyys, johon kuuluu paljon irtosuhteita, pettämistä ja kaikkia mahdollisia mokia. Hän on hyvännäköinen mies, viehättävää seuraa ja kovasti naisten mieleen. Ja tykkää flirttailla...Kaiken tuon piti kuitenkin olla historiaa. Halusin antaa hänelle mahdollisuuden todistaa, että muuttua voi, jos niin itse haluaa. Olen kuitenkin aina ajatellut, ja myös miehelle sanonut, että jos hän kerran jää minulle jostain tuollaisesta kiinni, niin se on sitten menoa. Silloin en enää usko, että hän on oikeasti muuttunut, vaan pelkään, että kaikki tuo hänen edellisten naistensa kokema p***a koituu myös minun kohtalokseni.
Nyt hän sitten jäi kiinni. Ja kunnolla. Oli toisen naisen kanssa minun kodissani, minun sängyssäni, ...tana! Ja jäi kiinni sillä tavalla (en nyt jaksa mennä yksityiskohtiin), että tästä minun nöyryytyksestäni tietää puoli kylää, mukaanlukien meidän kummankin perheet ja ystävät. En meinaa kestää tätä millään. Ja kun kyse olisikin jostain Naisesta, mutta kun tyttö on 18!!!!
Olen viehättävä, itsestäni ja kunnostani huolta pitävä nainen, jolla on hyvä itsetunto. Luulin eläväni tasapainoisessa, aikuisessa parisuhteessa toisen fiksun ihmisen kanssa. Tämä on niin pirun noloa. Voiko tästä päästä yli? Tämä on ensimmäinen kerta, kun mies on tämän tytön kanssa ollut tekemisissä. Mies katuu ja itkee niin, että melkein henki menee, mutta silti!!! Voiko tällaista antaa anteeksi?
Kommentit (50)
ei vaikuta mies olevan sitä tyyppiä... ja onko se sun asias, vaikka oiskin???
äippä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi koen, että miehen teko on loukkaavampi kuin minun? Koska nyt on niin paljon enemmän liossa, enemmän tunteita loukattavana, enemmän historiaa, enemmän yhteistä. Niin paljon vaivalla rakennettua luottamusta ja yhteenkuuluvaisuudentunnetta, ja kaikki menee paskaksi kertaheitolla.
Mutta turha tätä on vatkata. Sama se, kumpi teki pahemmin. Minä teen omat ratkaisuni riippumatta siitä, miten mies aikoinaan asian ratkaisi. Vaikka hän antoi anteeksi, ei minun tarvitse.
Ap
Mielestäni kun perheessä on pieniä uusia elämänalkuja, niin eiköhän ne ole kuitenkin ne lähes tärkeimmät henkilöt! Heillä on elämä edessään! Jos haluaa heille suoda sekä äidin että isän mahdollisimman kokopäiväisesti, niin se on hienoa! Jos voi omaa loukkaantumistaan sen verran hillitä. Se on hienoa, että pystyt ja haluat yrittää! Ja on teillä miehesikin kanssa varmasti myös paljon hyviä yhteisiä hetkiä takana! Sinähän se sitäpaitsi olet, kenen kanssa miehesi haluaa elämänsä elää (samoin ap:lla, eikö vaan?), eikä sen kolmannen pyörän kanssa!? Eikö se jo kerro, että sinussa on jotain paljon paljon enemmän kuin joissain yhdenillan jutuissa? (Muutenhan mies ilmoittaisi jatkavansa elämäänsä mieluummin sellaisen kanssa.)
Toivon, että pääsette asian yli ja voitte olla edes jotenkuten onnellisia taas yhdessä ja että koko perheenne saa kasvaa ja elää mahdollisimman tasapainoisessa ilmapiirissä! Ihailen sinua oikeesti ja toivotan kaikkea hyvää! Nykyisessä itsekkäässä maailmassa tuollainen on valitettavasti jo harvinaisempaa. Pystyt ajattelemaan myös järjellä eikä vain tunteilla.
äippä
kun olet yhtä onneton 5 vuoden päästä.
Miestä oksettaa koko ajan ja puolet ajasta hän on tajuton narttu-huoran samalla raiskatessa häntä? Mies vastustelee mutta ei voi käyttää väkivaltaa naisia kohtaan joten hän ei voi asialle mitään? Mies toivoo kokoajan että akti loppuisi eikä saa edes orgasmia koska vieras pimppi tuntuu niin pahalta? Esileikkiä/suutelua/helliä sanoja ei ole lainkaan, vaan mies tapaa tuntemattoman naisen baarin vessassa ja akti tapahtuu parilla työnnöllä sanaakaan sanomatta?
Joooo, näinhän se oikeasti menee... ;o)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Miksi koen, että miehen teko on loukkaavampi kuin minun? Koska nyt on niin paljon enemmän liossa, enemmän tunteita loukattavana, enemmän historiaa, enemmän yhteistä. Niin paljon vaivalla rakennettua luottamusta ja yhteenkuuluvaisuudentunnetta, ja kaikki menee paskaksi kertaheitolla.Mutta turha tätä on vatkata. Sama se, kumpi teki pahemmin. Minä teen omat ratkaisuni riippumatta siitä, miten mies aikoinaan asian ratkaisi. Vaikka hän antoi anteeksi, ei minun tarvitse.
Ap
Aivan totta, ymmärrän tuon (pidempi yhteinen historia). Eikä sinun tarvitse " antaa anteeksi" ja jäädä hänen kanssaan. Kukaan ei sellaiseen velvoita eikä vaadi. Se miten jaksat itse parhaiten on myös lastesi parhaaksi. Kummin sitten valitsetkin. Anteeksi antaminen sinänsä on omalle mielenterveydelle hyväksi, jos siihen kykenee. En tarkoita, että se on sama kuin jäädä suhteeseen. Mutta se kuulemma merkitsee " päästää menemään" . Jos olet katkera etkä koskaan anna anteeksi, olet tavallaan " hänen vankinsa" , sen, miten hän teki sinulle väärin. Tottakai nyt asia on mielessä ja kuuluukin olla, mutta itsesi kannalta olisi parasta päästä siitä joskus eroon ja oikeasti unohtaa mahdollisimman paljon.
äippä
En usko että pystyisin koskaan antamaan anteeksi, enkä jatkamaan suhdetta. Miten sun miehellä oli otsaa pettää sua teidän aviovuoteessa?! Luuliko hän sinun olevan jossain 1000 km päässä vai halusikohan jäädä kiinni..? Mielestäni anteeksiantamatonta joka tapauksessa ja se että hän pettää sinua teidän aviovuoteessa tekee asiasta jotenkin monin verroin pahemman!
Mieti tarkkaan mitä teet. Jos pystyt, mene jonnekin sellaiseen paikkaan jossa saat olla rauhassa, omien ajatustesi kanssa ja miettiä mitä elämältäs haluat. Haluatko jatkaa miehen kanssa, joka petti sinua ja voi hyvin pettää uudestaan. Haluatko vain " kulissiliiton" vai rakkausliiton..
Olen pahoillani puolestasi :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sitten vain täytyy toivoa, että minulta ei menisi sitä viittä vuotta tajuta, ettei tästä sitten ehkä mitään tullutkaan. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että yrittää täytyy kuitenkin. Minä elän tätä hetkeä ja tämä tuntuu nyt oikealta, siitä huolimatta, että samalla tuntuu todella pahalta. En halua heti luovuttaa.
t.21
Kylläpä tämä aihe ottaa minulla koville. En yleensä jaksa vajota tällaisiin keskusteluihin ollenkaan.
Eivät asiat tietty ole mustavalkoisia, mutta... kaipa mies olisi pettänyt sitten jotakuta muuta ja ollut näin huonona esimerkkinä jokatapauksessa. Tottakai oman äidin tuskan vierestä seuraaminen vaikuttaa enemmän. Ja ilman muuta jos pettäminen on jatkuvaa, harva sitä jaksaa. Mutta yksi kerta - harkitsisin kuitenkin. (tietty ap:n miehen tausta ei hyvää lupaa, mutta jokaisen on itse päätettävä, ottaako sen riskin, että tulee uudelleen petetyksi, ainahan se on mahdollista, mutta mikä kiire sillä lähdöllä on, muuta kuin itsensä suojeleminen uudelta pettymykseltä. mutta silloin taas ei ole myöskään " riskiä" suhteen eheytymisestä ja kokonaisesta perheestä). Kannattaa miettiä, mikä painaa vaaássa enemmän? Mahdollinen uusi pettymys vai mahdollinen suhteen korjaantuminen. Kumpikin on mahdollista, ennustaa kun ei voi. Todennäköisyyksiä tietty päätellä ja arvailla.
Mutta jos mies on lapsille muuten hyvä isä, on mielestäni perusteltua jatkaa. Minun mieheni ainakin on lapsille niin tärkeä, että toivoakseni miettisin kahdesti, jos tuollainen tilanne tulisi. Voi olla, että itse en pystyisi asiasta koskaan pääsemään yli niin, ettei se vaikuttaisi arjessakin (tosin en sen enempää vaikka eroaisin), mutta tiedän, että lapseni tarvitsevat isäänsä.
äippä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mieheni oli pettänyt minua noin 3 vuotta sitten, josta sain kuulla vajaa vuosi sitten, ja petin kostoksi sen kanssa joka kertoi. Tosi fiksua juu.
No, meidän suhde on nykyään paremmassakin kunnossa kuin ennen, ei mitään valittamista ole. Alkuun ensimmäiset kuukaudet oli tosi vaikeita, oltiin kuin vieraat ihmiset melkein/Päätettiin yhdessä aloittaa koko homma alusta (yli 7v. takana)tutustuttiin, rakastuttiin, vietittiin yhteistä aikaa. Mustasukkaisuus jäi. Sille ei voi mitään, ilmoittamattomia menemisiä meillä ei enää harrasteta. Rakastetaan ylikaiken , ja mielestäni " surutyö" on jo ohi.
(tämä ei toistu)
Silloin vain lapset säästyisivät katsomasta sitä sairasta näytelmää jota vanhemmat elävät ja pakottavat lapset seuraamaan väittämällä itselleen että " lapset ovat onnellisia eivätkä tiedä tästä mitään" . Ihan vaan tiedoksi, pettäminen ei unohdu vuosiin ja lapset tietävät aivan varmasti ja kokevat kaiken sen tuskan ja kärsimyksen mitä petettykin!
31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samassa veneessä ollaan ja ymmärrän sinua hyvin. Samanlaisia mietteitä on minullakin. Mutta en minä missään kulissiliitossa voisi elää enkä tällaista enää toista kertaa kyllä kestäisi eli vaikeaa tämä päätöksen teko on :-(
Hyvää yötä nyt kaikille. Kiitos vastauksista ja tuesta! En taida jaksaa tätä vatvomista enää.
Ap
Minä olen vastuussa omista tekemisistäni, ajatuksitani ja päätöksistäni, en mieheni. Mieheni tekee juuri niinkuin parhaaksi näkee. Jos hän haluaa jatkaa samaa käytösmallia (pettämistä), niin ero on väistämätöntä. Minä en ole kynnysmatto, pelkkä taloudenhoitaja ruokapalkalla tai korvike, jos vierasta ei saa.
Minä haluan yrittää pelastaa tämän liiton ja uskon, että miehenikin haluaa. Mutta pelisäännöt ovat selvät ja niistä poikkeaminen tietää kaiken loppua.
Mikään ei mielestäni ole niin musta-valkoista, etteikö pitäisi ajatella/punnita asioita tarkkaan.
21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä vaiheessa, kun nuo villit vuodet ovat vielä olleet meneillään. Meillä oli vapaa suhde, mutta en ikinä olisi pystynyt ryhtymään mihinkään vakavaan hänen kanssaan, koska en ikipäivänä olisi voinut luottaa siihen, että vanhat metkut olisivat jääneet. Ainoa vaihtoehto, jonka kanssa olisi ollut teoreettiset mahdollisuudet elää avioliitossa, olisi ollut se, että olisin hyväksynyt tämän " ominaisuuden" ja sen seuraukset. Onneksi suhteemme ei johtanut sellaiseen vaiheeseen, että asiaa olisi pitänyt aidosti harkita. Nyttemmin kyseinen mies on jo naimisissa, ja luulen, että vaimo on hyväksynyt nämä taipumukset ja että mies yrittää tosissaan unohtaa vanhat metkut.
Minä siis miettisin sitä, voiko tämä olla osa tämän miehen persoonaa eikä pelkkä yksittäinen päähänpisto. Jos sinusta vahvasti tuntuu siltä ja et tällaista toiste sulata, yhteiselo voi olla liian hankalaa. Tämä on tietysti kurja piirre, josta voi päästä eroon, mutta toisaalta luottamuksen palauttaminen on vaikeaa.
Vierailija:
Sun pitäisi olla iloinen että hän huoli sinut kotia ja lapsia hoitamaan.
Vierailija:
Hyväksy osasi naisena ja opi elämään sen kanssa. Osasi on olla synnyttäjä, ei siittäjä. Et pääse siitä yli etkä ympäri.
Ensiksi odotat pahimman vauva-ajan ohi. Ja nyt laitat hänet varmuuden vuoksi mahdollisimmaan moneen sukupuolitestiin joiden tuloksen hän toimittaa sinulle kirjallisena. sitten vasta voit suostua hänen kanssaan seksiin. Selvitä miten suussa olevat sukupuolitaudit selvitetään myös.
mies tekee nämä testit jos on sinun kanssasi vakavissaan. Eroa sitten kun nuorin lapsi on vanhempi.
ihana, mahtava rakastava tms. että mies olisi takiasi muuttunut. Ja jos on ennekin eri emänilleen jäänyt kiinni pettämisistä, niin miksi MIKSI mies muuttuis nyt? Onhan hänellä jo kokemusta ennenkin siitä millasita tuskaa aiheuttaa jäädessään kiinni, mutta ei ole välittänyt.
Miksi hän välittäisi nyt?
Vierailija:
Ensiksi odotat pahimman vauva-ajan ohi. Ja nyt laitat hänet varmuuden vuoksi mahdollisimmaan moneen sukupuolitestiin joiden tuloksen hän toimittaa sinulle kirjallisena. sitten vasta voit suostua hänen kanssaan seksiin. Selvitä miten suussa olevat sukupuolitaudit selvitetään myös.mies tekee nämä testit jos on sinun kanssasi vakavissaan. Eroa sitten kun nuorin lapsi on vanhempi.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tässä on väärää? Olen naimisissa (kuvittelin kummankin osapuolen olevan onnellisesti uskollisena naimisissa) ja perheeseen kuuluu kolme lasta (uskoisin heidän olevan kaikesta huolimatta onnellisia). Mies pilaa kaiken pettämällä, koska kahden ihmisen välille sidottu avioliitto perustuu luottamukselle ja kunnioitukselle. Kun tämä otetaan kertakiskaisulla pois, niin on kohtuullisen oletettavaa, että koville ottaa. Miksi on siis väärin, että haluaa yrittää tehdä kaikkensa pelastaakseen (vaikka se ehkä mahdotonta on, mutta on kuitenkin pieni mahdollisuus) sen, mitä jäljellä on. Kenelläkään ei ole tarkoitus hakata päätään seinään, jos tämä yritys osoittautuu mahdottomuudeksi.
Joten mikä ihme oli tarkoituksesi tuolla haistattelulla 24?
vielä kerran terveisin 21