Lue keskustelun säännöt.
Mä en jaksa enää hoitaa koiraani, mitä teen?
06.03.2011 |
Meillä on kaksi pientä lasta ja koira. Olin aina haaveillut, että kun muutan omilleni, ostan itselleni koiran (vanhempani allergiasia, joten lapsena meillä ei ollut lemmikkejä).
Koiran hankkiminen tuntui silloin järkevältä ja pari ensimmäistä vuotta menikin hyvin. Sitten tapasin mieheni ja meille syntyi lapsia. Nyt koira tuntuu vain ylimääräiseltä kotityötä ja jatkuvasti on huono omatunto siitä, että en vie sitä tarpeeksi lenkille/vietä sen kanssa tarpeeksi aikaa.
Koira on luonteeltaan hieman hankala. Ei tule muiden koirien kanssa toimeen ja on vähän arka. Edes hoitoon en voi sitä antaa, kun koira aloittaa syömälakon ja itkukonsertin. Koira on liian kiintynyt muhun ka stressaantuu, jos joutuu vieraaseen paikkaan tai vieraan ihmisen hoidettavaksi.
Tuntuu, että uuteen kotiin antaminen olisi huono vaihtoehto, koska koira tuskin sinne sopeutuisi. Ja mun sydämeni särkyisi, kun tiedän, että koira mahdollisesti itkee jossain vieraassa paikassa hädissään mun perääni...
Lopettamista olen miettinyt, vaikke se kuulostaakin julmalta. Musta vaan tuntuu, että se olisi meidän 7-vuotiaalle koirallemme se paras vaihtoehto tässä tilanteessa. Toisaalta se taas tuntuu liian julmalta ja mitä mä edes sanoisin asiasta kysyville??
Huoh. Mulla on niin paha olo tän asian kanssa. Koira ei saa nyt tarpeeksi liikuntaa tai huomiota, mutta en keksi tähän nyt ratkaisua.
Mitä itse tekisit tilanteessani?
Kommentit (16)
Kyllä vanha ja vähän arka koira tottuu uuteen perheeseen, jos uudessa perheessä on aikaisempaa kokemusta koirista ja tarpeeksi aikaa totutukseen.
Uusi koti on minusta parempi vaihtoehto kuin lopettaminen tässä tapauksessa, kun vika ei ole koirassa.
Enkä sanoisi koiraasi hankalaksi noilla kriteereillä, vaan ehkä nyt omistaja on hankala. Kyse kuitenkin ilmeisesti terveestä koirasta, jolla ei ole luonteessakaan vikaa. Ei ole koiran vika jos sinulla ei ole sille aikaa, joten älä koiraa rankaise.
Anna nyt koiralle mahdollisuus onnelliseen loppuaikaan. Sinä olet koiran ottanut, joten olet vastuussa siitä että hoidat koiraa ja jos et siihen pysty niin hanki uusi perhe koiralle. On väärin lopettaa koiran elämä vain sen takia että sinä et siitä huolehdi!!
Älä riistä koiralta elämää vain sen takia että se tekee elämästäsi helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on lopetus paras ratkaisu. Muutoin uuden kodin etsintä olisi suotavaa. Meillä kaksi koiraa joista en ole luopumassa. Mutta vanhempi on arka ja meihin kiintynyt, tosin ihana luonteinen. Mutta jos jostain syystä joutuisin luopumaan, lopettaisin, en usko että sopeutuisi uuteen kotiin. Nuorempi taas luottavainen ja reipas joten hänelle uusi kotin olisi oikea vaihtoehto.
6:lle vain se että lopetus ei ole paras ratkaisu jos on kyse terveestä koirasta, jolla vielä useita elinvuosia odotettavissa.
Koira tottuu kyllä uuteen perheeseen. Toki alku voi olla hankala, mutta parempi sekin on kuin tappaa koira sen takia että ei ole sille aikaa!
Koira on eläin, ei ihminen! Toki koira kiintyy myös omistajiinsa, laumaansa, mutta kuten luonnossakin lauma voi vaihtua. Koira kyllä sopeutuu, mutta usein ongelmana on omistajan vaikeus luopua koirasta ja koiran inhimillistäminen, joka on väärin koiraa kohtaan.
Terveen koiran lopettaminen omistajan syistä on yksinkertaisesti väärä ratkaisu!
yleistä, että koira tuntuu vaan taakalta, kun lapsia tulee. Meillä ainakin on käynyt niin, että kaikki koiran aiheuttama ylimääräinen vaiva (+loputon siivous!) saa pikkuhiljaa unohtamaan, että miksi ihmeessä me koskaan koiraa edes otettiin!!
Mä olen käyttänyt 4H-yhdistyksen dogsittereitä kun koira ei ole meinannut saada riittävästi liikuntaa, ja olen ollut tyytyväinen. Ei tarvitse edes joka päivä käytää heitä, riittää että koira pääsee kunnolliselle, pitkälle lenkille edes kolmisen kertaa viikossa, ja muina päivinä saa edes jonkin verran kävellä.
Toisaalta mä ajattelen niin, että onneksi koirat ei elä ikuisesti. Lapsiperheen elämä on muutenkin rutiineihin ja kotiin sidottua ja päivät mennä hujahtaa, ja vuodetkin. Meidän koiran rodun keskimääräinen elinikä on 9 vuotta ja koira on nyt kuusi, joten jos tuuri käy, niin montaa vuotta ei tarvi kitkutella.
Ap:llä nyt puurot ja vellit sekaisin. Toki koira kärsii eroahdistuksesta ja voi protestoida syömättömyydellä tms. Mutta ei koira itseään hengiltä paastoa hoidossa tai uudessa kodissa.
Koira on lauma eläin ja sopeutuvainen. Ei ihminen joka suree vuosia menetettyä perhettään!!!
Anna koira pois jos on noin hankalaa. Sillä on vielä monia elinvuosia edessä ja jos sinä et pysty huolehtimaan ottamastasi eläimestä anna se jollekin muulle.
En kyllä ymmärrä mikä siinä koiran ulkoilutuksessa on hankalaa, kun pitäähän sinun ja lastesikin liikkua ulkona.. varmaan se koira menisi siinä samalla.. Näin meillä ainakin menee lapset ja kolme isoa koiraa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet velkaa kyllä koirallesi edes sen että yrität löytää sille uuden perheen!
Olet koiran ottanut ja siihen sitoutunut, joten et voi sitä vaan piikille viedä ja unohtaa.
Koiralla on oikeus elämään.
kyllästytkö lasten hoitoon kanssa jonakin päivänä??
Vähän vastuuta nyt!
meillä on ollut pitkään mietinnässä koiriemme yli 10v lopetus, syitä on monia mutta suurin syy olen minä itse, minulla kaksi lasta, yksinhuoltaja ja työssä käyvä. meidän ongelma on lähinnä aamu lenkitys, asun 2 tarhaikäisen kanssa kolmestaan ja joudun joka aamu laittaa kellon soimaan puolitoista tuntia normaalia ajemmin että kerkeen käyttää koirat ulkona, ennen pienten heräämistä, joudun jättämään ne siksi aikaa yksi, asun kerrostalossa ja ei voi vai laskea takapihalle. mulla on jatkuvasti kauhea tressi et lapset herää sillä aikaa ja mitä vaan voi sattua. eikä se ole helppoa illalakaan, pue 2 lasta talvipakkasella päälle ja lähde viemän koiria, ainua aika on töistä paluu kun käytämme ne heti. olen ottanut koirat ennen naimisiinmenoa ja mieheni ei suostunut ottamaan koiria itselleen eron sattuessa. kun en henno lopettaa, se on pois lasten turvallisuudesta, mutta kyllä se rupee oikeestikin jo väsyttämään, eli ymmärrän sinua kun puhuit että ei tarvitsisi montaa vuotta odottaa. kumpa asiast oisivatkin toisin. eli ei haukuta joka kerta jos joku haluaa lopettaa eläimensä, taustalla voi olla vaikka mitä, eikä siitä haluta välttämättä kirjotella joka palstalle. ei niitä huvikseen lopetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin en pidä pahana lopettamista.
Uuden kodin voi toki etsiä, mutta itse varmaan päätyisin lopettamiseen, jos koirasi on ns. yhden ihmisen koira.
Tilanteet muuttuvat ja minusta on reilua tehdä ratkaisu ja pysyä siinä.
Palkkaa joku naapurin lapsi viemään se ulos kerran päivässä kunnon lenkille. Tuskin joudut paljon maksamaankaan.
Olisi julmaa tappaa koira sen vuoksi, että se enää "mahdu" perheeseen... Todella kylmä ihminen saa olla, jos sellaista tekee. Parempi on antaa se rakastavaan kotiin. Ei se loppuelämäänsä sinua itke, vaan tottuu uuteen perheeseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi koirasta luopumisesta tehdään niin vaikeaa ja syyllistävää. Elämäntilanteet muuttuvat ja koira on aikaavievä vaativa lemmikki. Ei sitä yksinkertaisesti osaa ennustaa miten raskasta voi ollakin pienten lasten kanssa.
Etsii koiralle uuden sitoutuvan, vastuuntuntoisen kodin, esim ulkoilevillta eläkeläisiltä ja lopettaa inhimillistämisen.Koira sopeutuu kyllä ja ratkaisu on sillekin parempi, kuin olla jonkun rasitteena.
Sanot kysyjille, että akuutti vatsa juttu tai yms. Minusta liian uteliaille ja oletettavasti ikävästi asian ottajille voi valehdella tästä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira uuteen kotiin ja sinä piikille.
Eläkeläiset voivat ottaa seniorikoiria ja koirakin varmaan kiintyisi kun ovat koko ajan himassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanot kysyjille, että akuutti vatsa juttu tai yms. Minusta liian uteliaille ja oletettavasti ikävästi asian ottajille voi valehdella tästä asiasta.
Hyi mitä valehtelua. Otetaan eläin, jota ei kiinnostakaan hoitaa ja valehdellaan vielä eläimen kohtalosta. Etkö kehtaa suoraa sanoa, että oli liian hankalaa eikä enää huvittanut?
Minulle on opetettu, että eläimet, jotka otetaan hoidetaan ja ottaessa sitoudutaan hoitamaan eläintä sen eliniän. Siksi on harkittava esim koiran kohdalla pystyykö siitä huolehtimaan seuraavat 10-15 vuotta elämässään eteenpäin ja millaisia muutoksia voi tulla.
Vihaan ihmisiä, jotka ottavat itselleen eläimen, kun on niin kiva ajatus sillä hetkellä eivätkä ajattele onko heillä aikaa eläimelle esim koiralle, onko resursseja sen kouluttamiseen, miten se muuttaa/rajoittaa elämää, mitä kun tulee lapsia jne. Sitten dumpataan koira jonnekin tai lopetetaan kun se on hankala, vie aikaa eikä olekaan kiva juttu.
eli on erittäin eroahdistunut tapaus, jota ei voi jättää yksin kotiin. on kuin eläisi vankina, kun koira määrittelee kaikki menot....aina pitäisi päivystää kotona. Mietin, että ottaako kukaan tälläistä koiraa itselleen..mutta piikille vieminenkin tuntuu niin ilkeältä, kun koira on muuten tosi hyvä tapaus ja aivan terve....
Ymmärrän että teillä on hankala tehdä päätös miten toimia. Me sitkutellaan koiran kanssa ainakin toistaiseksi ja yritetään kuulostella jos löytyisi joku kiva maalaistalo tms mihin haluttaisiin meidän karvakasa..