Ärsyttääkö muita kotiäitejä se

Kai sun pitää vaan edelleen tarvittaessa kieltää lapsia tulemasta.

että heitä pelottaa olla yksin kotona. Tylsää varmasti ainakin on.



Olisit otettu siitä, että olet heidän mielestään turvallinen ja mukava, että haluavat tulla.

päästä. Ja siis en päästä omaanikaan suoraan koulusta yhtään mihinkään. Ulos saa mennä, mutta en mä mikään päivähoitaja ole.

Muutaman kerran kun ovikelloa ränkyttää ja kielto tulee ettei meille pääse. Eiköhän loppujen lopuksi usko muutaman päivän päästä. Meille ei ainakaan kukaan pääse kyläilee jos ei olla pojan kanssa erikseen asiasta sovittu.

Tein heti selväksi että meille tullaan vasta kun omat lapseni ovat syöneet välipalat, tehneet läksyt ja kun mulle sopii että meille tullaan. Muutama lapsi toki yritti tuppautua meille heti suoraan koulusta mutta passitin omaan kotiin.

sun ongelmasi se ei ole eikä sun tarvi tuntea syyllisyyttä jos et hoida kaikkia naapurin kersoja omasi ohella. Totta kai perheillä pitää olla oma rauha ja lasten täytyy tehd läksyt omassa rauhassa eikä toisten koteihin marssita syömään tai viihtymään!

yhdessä saattaa olla isosisko paikalla, yhdessä äiti tai sitten ovat ulkona, joskus siis meilläkin. Kaikki syövät kotonaan ja meilläkin on ensin läksyt ja syöminen ennen kavereiden tapaamista. En jaksaisi tuommoista, mitä kuvaat. Sanoisin myös heidän tullessaan, milloin on aika lähteä pois ja sitten itse muistuttaisin, jos eivät lähde.

että yksin kotona pelottaa ja on tylsää. Nämä pojat tulee siis eri perheistä, molemmilla sama tilanne eikä enää pääse iltikseen. Siltikään en jaksa kuutta lasta kotonani. Kuvitelkaa omaan kotiinne sellainen tilanne jokapäiväiseksi että kuusi lasta pyörii ja mekastaa ympärillä. Liikaa meteliä ja sotkua. Omat leikkii yhdessä mutta jos naapurista tulee kavereita, alkaa pikkuveljen dissaaminen tai riita leluista ja pleikkavuoroista.



En ikuna päästäisi omaa poikaa joka päivä samaan kyläpaikkaan tuntikausiksi, koska tiedän miten rasittavalta se tuntuu. Ehkä olisi eri jos meillä olisi yksi tai kaksi jotka kaipaisi itse kaveria mutta kun on kavereita omasta takaa. Eikä haittaisi vaikka tulisivat välillä pariksi tunniksi leikkimään, se olisi tietysti ok.Mutta että se on säännöllistä ja kestää koko iltapäivän, ei kiitos. En kykene siihen.



ap

Meille saa tulla pihalle leikkimään, mutta usein sanon, että sisälle ei saa tulla. Silloin joskus, kun päästän sisälle leikkimään, sanon että saa tulla tunniksi. Ja kun tunti on kulunut, sanon että nyt pitää lähteä. Jos oma porukka alkaa syömään, lähetän vieraat pois. Yleensä meillä on lisäksi vain yksi kaveri kerrallaan.



Ei ole lasten kaverit muodostuneet ongelmaksi. Meilläkin 2 koululaista + pienempiä ja näin pärjätään. Tosiaan pihalla jos ovat, niin saavat mun puolesta olla niin pitkään kuin viihtyvät (toki siis omien lasteni kanssa).

Jos itsellä olisi tuo tilanne, katsoisin vähän omienkin lasteni kautta tilannetta. Jos he tykkäisivät kavereiden tulosta, sietäisin paremmin. Mutta tee selväksi, että teillä on esim tunti-kaksi koulun jälkeen ihan rauhoitettua aikaa, jolloin kaikki syövät omissa kodeissaan ja tekevät läksyjä ym.

Voivat olla tästä kuviosta ja lastensa peloista autuaan tietämättömiä joten hyvä olisi jutella asiasta.Voihan olla että saisivat asiat hoidettua jotenkin muuten,esim isovanhempi tulisi iltapäiviksi heille kotiin tms

Jossain vaiheessa vaan meni pinna ihan totaalisesti ja aloin tahtomattani olla ilkeä noille vieraille lapsille.

Oma poikani oli sitten kertonut noille lapsille että en oiken tykkää että tulevat meille koulun jälkeen ja että haluaisin hieman omaa rauhaa ja keskustella ja syödä omien lasten kanssa ensin. He sitten kertoivat kotonaan omille vanhemmilleen ja äitinsä sitten soitti minulle yksi päivä.

Oli hiukan ihmeissään ja sanoi että eihän heidän poikaansa toki tarvitse enää hoitaa, ja eihän sitä nyt voi olla vaivaa, osaa käydä itse vessassa, ei tarvitse syöttää ja ymmärtää kyllä sääntöjä ja käskyjä. Ja minun tarvitsee vain kuulemma sanoa mitä saa meillä tehdä ja mitä ei niin sillä selvä.

Voi hemmetti, eli olisihan siitä vaivaa, kokoajan saisin vahtia mitä tekevät, "ei saa mennä sinne huoneeseen!" "ei saa ottaa ruokaa ominpäin kaapista!" "ei saa juosta koiran perässä ja huutaa sille" " ei saa koskea meidän isän viinakaappiin" jne.

Meni sitten välit poikki kun en suostunut enää ilmaiseksi ip-hoitopaikaksi, minä senkin nipottaja;)

kans ottaisin yhteyttä näiden lasten vanhempiin. Kertoisin mikä on tilanne ja että heidän on vanhempina velvollisuus omille lapsille tehdä pelisäännöt selviksi, ettei tartte teille tulla joka päivä. Ja kerrot samalla, että olet sitä yrittänyt lapsille sanoa, mutta eivät usko.



En minäkään jaksaisi joka päivä tuommoista. Kaverilleni olen luvannut, että hänen eppuluokkalainen tyttönsä saa tulla meille silloin tällöin koulun jälkeen mun oman eppuni kanssa. Mutta kyllä kaverinikin ymmärtää rajat, että se on tosiaan silloin tällöin, ei edes joka viikko.



Yhden eppuluokkalaiseni toisen kaverin äiti yhteen aikaan koitti pitää meitä ikään kuin iltapäiväkerhona. Heillä itsellään on pari lasta enemmän kuin meillä, niin koitti vähän tätä yhtä saada sitten meille kulkemaan koulun jälkeen ja heidän yksi toinenkin koululainen vietti (en tiedä viettääkö hänkään enää) paljon aikaa kavereillaan koulun jälkeen. Vaikka tämä äiti siis myös kotiäitinä. Vähän vissiin koitti "karsia sakkia jaloistaan". Mutta minä tein heti stopin. Tein selväksi meidän perheen rytmin ja säännöt, ja että en minä jaksa jatkuvasti hoidella toistenkin lapsia ilmaiseksi tässä.



En ikinä antaisi omien lasteni mennä tuolla tavoin jatkuvasti johonkin koulun jälkeen. Kyllä he ymmärtävät, että se ei ole sopivaa.

Asutaan samassa pihapiirissä mutta en tunne poikien vanhempia =( . Pitää varmaan sanoa suoremmin lapsille että ei yksinkertaisesti sovi tulla kuin pari kertaa viikossa.Ulkona voivat leikkiä. Olen vain luullut että vika on siinä, että minun pitäisi jaksaa enemmän ja kasvattaa sietokykyä ja että muut äidit jaksaa paremmin. Hyvää tekee lukea etten olekaan ainut joka tekee topin ilmaiselle iph:lle



ap

Kaikki ekaks tekee läksyt keittiönpöydän ääreen, sitten hetki leikkiä sisällä ja sitten leikkimään ulos. Tai mikä järjestys hyvänsä. Kaikki lapset otettava mukaan leikkiin ja selkeät säännöt minne ei mennä, ketään ei haukuta jne. Luulisi koululaisten oppivan...

ja tokaluokkalaiseni kavereita on tässä pyörinyt enemmän ja vähemmän. Jos on erikseen vanhempien kanssa sovittu, että lapsi voi tulla meille iltapäiväksi, tarjoan välipalaa. Ovesta kulkeville satunnaisille kävijöille en ole tarjoilijana ja kun alamme syödä, lähetän pojat kotiin.



Mäkin esitän toiveen, että oma lapsi ehtisi syödä välipalan ja tehdä läksyt ja olen joskus laittanut pojat odottamaan pihalle.



Enemmän mua kummastuttaa se jatkuva pelaaminen: kun tullaan meille, niin pitäisi pelata pleikkaa. Jos tunnin jälkeen sanon, että nyt jotain muuta, pojat häipyvät seuraavaan paikkaan. Osa pikkujätkistä on varsinaisia kyläluutia: saattavat kiertää neljäkin paikkaa iltapäivän aikana. Ja kun olen kysellyt äideiltä, niin pelaavat joka paikassa. Yksikin äiti kertoo kysyvänsä aina, että missä olette olleet ja mitä tehneet, niin vastaus on aina, että "tänään ei ole pelattu yhtään".

kaikki läksyt. Se on sääntö, jonka kaikki kaverit tietävät. Meille ei kukaan työnny ovesta sisään. Sitten kun lapsi on läksynsä tehnyt, meille saa tulla, mutta riehua ei saa. Minä pidän järjestystä yllä ja komennan kyllä vieraidenkin lapsia jos on tarvetta. En leiki juurikaan lapseni kanssa enkä vieraidenkaan lasten kanssa, mutta juttelen mielelläni kaikesta.