Kokki- vai leipuriopinnot?

Leipuriopintoihin ei taida olla kuin pk-pohjainen 3-vuoden koulutus?

Nyt huhtikuussa 2011 on haku syksyllä alkavalle 2-vuotiselle leipuri-kondittoorilinjalle Hesotessa Hgissä, aikuiskoulutus, iltaopinnot.

Leipominen on paljon hauskempaa kuin kastikkeiden vääntäminen ja pihvien paisto.

olen käsittänyt, että leipureille ei nykyisin kauheasti töitä riitä?



Entä muun elämän kannalta? Olisiko kokkiopinnoista kuitenkin suurempi hyöty ihan jokapäiväistä elämää ajatellen? Harvemminhan sitä tulee kotona leivottua tuoretta leipää tai pullia jne.

Leipominen on paljon hauskempaa kuin kastikkeiden vääntäminen ja pihvien paisto.

aikana kiinnostut kehittämään konditoria-taitoja, se onnistuu siinä hyvin ja saat ikäänkuin kaksi ammattia. Kondiittori-koulutuksen jälkeen työnsaantimahdollisuudet paljon suppeammat. Opetan molemmissa.

kyselen:



entä työajat?



Esim. perheellisen kannalta... onko leipureille tarjolla vain enimmäkseen sitä yö/aikaista aamutyötä?



Jos opiskelee kokiksi, niin sittenhän on vaihtoehtoina myös normaali päivätyökin esim. kaupungin hommissa?



Jotenkin itseäkin kiehtoisi tuo leipuri/kondiittori, mutta järjen ääni laittaisi vastaan.

Kertoisitko vielä miten kokkiopintojen yhteydessä voi noita kondiittorijuttuja opiskella? Onko siis erikseen tyyliin jotain vapaavalinnaisia kursseja vai mitä tarkoitit?

Leipurin opintoihin liittyvä elintarvikealan perustutkinto antaa enemmän erilaista valinnanvaraa työpaikkaa ajatellen, eli vaikket varsinaisia leipomotöitä saisikaan, on hyvä pohja mennä jonnekin alintarviketehtaaseen. Ravintolakokin koulutuksen jälkeen tietääkseni voit tehdä "vain" ravintolatöitä, toki ravintoloitakin on erilaisia.

Karkeasti sanoen kokin työ on kiireisempää, saa juosta koko päivän, leipurin (tai elintarviketyöntekijän) työ ehkä fyysisesti raskaampaa liukuhihnatyötä. Valitse pienempi paha.

Kertoisitko vielä miten kokkiopintojen yhteydessä voi noita kondiittorijuttuja opiskella? Onko siis erikseen tyyliin jotain vapaavalinnaisia kursseja vai mitä tarkoitit?

pelkkä kokki (ravintolakoulussa erikseen), joka antaa valmiudet sekä ravintola- että suurtalouskeittiötyöhön. Vapaasti valittavilla kursseilla voit valita leipomopuolen opintojaksoja ja tehdä vaikka yhden työssäoppimisjakson leipomossa/kahvilassa, jossa taitojasi voit kehittää. Leipurin on vaikeampi oppia keittiötaitoja kuin toistepäin. Pienen leipomon työt alkavat yleisesti klo 2-4 aamulla, puoleen päivään mennnessä yleensä työpäivä ohi, isoissa leipomoissa kolmivuorotyö. t.5

kuin kokin työajat. Toki on pieni mahdollisuus kokkinakin päästä päivätöihin, samoin kuin leipurina, mutta ainakin minä perheellisenä teen mieluummin sitä aikaista aamua kuin myöhäistä iltaa. Lisäksi ravintoloissa on hyvin yleistä se, ettei seuraavan viikon vuoroja tiedä ja jos tietääkin, tietää niiden muuttuvan vielä moneen kertaan. Mutta kokeille on enemmän työtä kuin leipureille.



En valitsisi kumpaakaan ammattia.

jos on lukiopohja alla, niin kokkiopintoihin on oma YO-pohjainen linja (2vuotta).



Leipuriopintoihin ei taida olla kuin pk-pohjainen 3-vuoden koulutus?

leipurilinjalla kuin saa kokkilinjallakin

olen käynyt leipuri-kondiittori linjan YO pohjaisena, mies on ravintolakokki aikuiskoulutuksella.

Koska näihin kouluihin ei kannata mennä taitoja alusta asti opettelemaan (eli valmiiski osaa jo edes jonkin verran tehdä ruokaa/leipoa), minusta arkipäivän käytännön kannalta leipurikoulusta on enemmän hyötyä. Leipominen pohjautuu kemiallisiin reaktiohin, ruuanlaitto on makujen sekoittelua. Eli teoriassa leipominen on vaikeampaa, ja ainakin mulla on entisestään helpottunut kotileipominen koulun myötä, kun ymmärtää miksi eri työvaiheita tehdään, ja miten aineet reagoivat keskenään.

ja molemmilla on puolensa. Lisäksi olen opettanut molempia puolia ja ovat eri oppilaitoksissa ja eri linjoja.



Leipomotyö on varmemmin osittain yötyötä ja voi olla vuorotyötäkin.



Kokki voi myös tehdä vuorotyötä tai olla päivätöissä.



Kävin ensin hotelli-ja ravintolakoulun ja sen jälkeen olin työelämässä ja myöhemmin hankin leipurin ja kondiittorin koulutuksen. Suoritin kondiittorin ammattitutkinnon, leipurista on vain perustutkinto.



Olen aina ollut hyvä leipomaan ja tämä juontaa alkunsa jo lapsuuskodista.



Leipurin työ on pitälti koneellistettu ja on enempi tehdasmaista työtä. Työn sisältö riippuu siitä miten isossa leipomoyrityksessä työskentelee.



Voi olla että olet jollain karjalanpiirakkalinjalla pitkiäkin aikoja. (en pystyisi/jaksaisi/haluaisi)



Jos on kädentaitoja niin konditoriatuotteiden valmistaminen (muualla kuin liukuhihnalla) on mielekästä. Kondiittorin työ vastaa lähinnä kylmäkön työtä joka on nykyään osa kokin työnkuvaa.



Aiemmin oli usein niin että ravintolankeittössä oli kylmä- ja lämminpuoli erikseen (kylmäköt ja kokit)



Molemmat työt ovat pidemmän päälle raskaita, ollaan jalkojen päällä koko työvuoro. Työ on kiireistä.



Ravintolatyö on yllätyksellisempää ja vaihtelevampaa ja nykyään todella kiireistä.



Vslinnan jätän sinulle. Kuuntele sisintäsi.



Kokkiopinnoista vielä sen verran että nykyään on niin että kaikki käy peruslinjaa yhden lukuvuoden ja sen jälkeen valitsevat suuntautumisvaihtoehdon. Niitä on kokki, tarjoilija, majoituspalvelut liekö catering vielä siitä en ole varma.

ellei sinulla ole todellista paloa mennä 200 litran patojen ääreen laskemaan miten paljon mitäkin ainetta sinne lykätään. Sitten saa valmistaa vatkuleita 'kiitollisille' oppilaille.

ellei sinulla ole todellista paloa mennä 200 litran patojen ääreen laskemaan miten paljon mitäkin ainetta sinne lykätään. Sitten saa valmistaa vatkuleita 'kiitollisille' oppilaille.

suurkeittiöt ei oo mun juttu