Mistä se johtuu, että nykyään jos lapsi käyttäytyy huonosti

Niin sitä voisi luulla. Mutta itse asperger-lapsen vanhemapana voin sanoa todella, että lapsen vaikeudet eivät johdu vanhemmista, vaikka niin yleisesti voidaan luulla, kun näistä erityisvaikeuksista ei tiedetä. Nämä neuropsykiatriset ongelmat ovat synnynäisiä ja ainoa, mitä vanhemmat voi tehdä, on löytää lapselle sopiva koulu, joka ymmärtää lapsen erityisyyttä. Oman lapseni vaikeudet eivät ainakaan johdu meistä vanhemmista ja teemme joka päivä paljon töitä sen eteen, että lapsemme oppisi toimimaan, kuten me muutkin ihmiset. Mutta sen voin sanoa, että jos elämä ei aina ole helppoa erityislapselle, niin sitä se ei ole vanhemmille. Apua olemme aina yrittäneet saada lapsellemme, mutta aina vanhempien halu ei riitä avun saamiseen. Esim. terpian saanti pojallemme on ollut todella kovan työn takana ja vielä ei ole varmuutta myöntäänkö Kela meille terapiaa alkuvaiheen jälkeen.

oikeasti adhd- tai as-lapsi ym.)

ja erotat ne niistä, joilla vaan ei riitä pokkaa katsoa peiliin? Kysyn vaan. Mikset sä kykene uskomaan, että jos diagnoosi on, niin "vuorovaikutuksen osapuolet" on jo diagnosointivaiheessa tutkittu. Katsos kun noiden molempien mainittujen diagnosointiprosessi on "poissulkeva". ELi ensin katsotaan, että oisko joku muu selitys mahdollinen - joko kasvatus tai trauma tai ihan psyykkinen sairaus tai kehitysvamma tai joku. Vasta sitten kun on todettu, että ei ollut, tulee as tai add -diagnoosi.

Ai joo, mut ethän sä tiedä, eikä sua oikeasti kiinnosta, koska silloin SUN pitäisi katsoa peiliin...

LAPSI OSASTOHOIDOSSA

Kävin tänään katsomassa lasta osastolla. On kyseessä ns. osastoviikonloppu, jolloin lapsi ei pääse viikonlopuksikaan kotiin. Matkalla sairaalaan tapasin samalla osastolla olevan tytön äidin. Kysyin, onko hänen tyttärensä myös osastoviikonloppua viettämässä. Tällä kertaa osastoviikonloppu ei ollut kuitenkaan osunut heidän kohdalleen. Ihmettelin miksi lapset eivät pääse perjantaina kotiin, sillä hoidollista ohjelmaa ei osastolla ole yleensä perjantaina eikä lauantaina. ”Oppivat ainakin käytöstapoja”. ”Meillä opitaan kyllä käytöstavat kotona” – vastasin. Johon äiti sanoi, että heillä oli onni saada lapsi osastolle, koska 9 vuotiaan tytön kanssa ei kotona kertakaikkiaan tultu toimeen.