Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Järkkyä... tajusin eilen
07.07.2006 |
Että koko viisivuotisen suhteeni ajan olen koittanut hakea mieheltäni hyväksyntää kaikkeen, mitä teen. Vaatteet, sanat, teot, ystävät, kaikki. Huomasin myös keskustellessamme, että lopetettuani lauseen, katson miestä tietyin odotuksin, siis odotan jotain " vinkkiä" miehen naamasta, tai sanovan ääneen, mitä hän ajattelee. Siis odotan koko ajan hyväksyntää KAIKELLE mitä teen! Hyväksyntää en vaan tunnu saavan, koska ilmeisesti mies hyväksyy minut, mutta minä en sitä käsitä/se ei mene perille.
Puhuimme siis parisuhteestamme, ja tämä hyväksynnän hakeminen nousi pintaan. Kerroin järkyttyneenä tätä samaa asiaa hänelle ja siinä SAMALLA kun oivalsin asiaa eteenpäin, ja puhuin siitä, tajusin EDELLEEN hakevani hyväksyntää ja kerroin kaiken aikaa uusista oivalluksistani!
Noh, mainita ei varmaan tarvi, että kaikissa edellisissäkin suhteissa hain koko ajan hyväksyntää olemassaololleni, ja isältäni sitä myös sain äärimmäisen vähän.
KUINKAS NYT? AUTTAKAA miten tästä voi toipua.
Kommentit (2)
olen huomannut, että saan paniikkikohtauksia aina kun tällainen itsenäistymiseen liittyvä asia meneillään...
muilla vinkkejä tähän?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Hyvä alku kun huomasit jo tuon verran!
Kannattaa tosiaan muistaa, mutta että koska ei ole ajatustenlukija niin toisia on vaikea aina miellyttää; on siis parempi miellyttää itseään, siten voi olla varma että ainakin yksi ihminen on oikeasti tyytyväinen.