Onko tuttavillanne "kauhukakaroita" joita et mielellään kutsu kylään?
Miten menettelette?
Mun miehen veljellä on rasittava 6v poika. Koskee joka paikkaan, yrittää rikkoa lähes kaiken, haluaa satuttaa pienempiään, nauraa toisen vahingolle, haluaa kaiken huomion, jne.
Veli vaimoineen ovat tosi mukavia, mutta eivät pidä mitään kuria lapselleen. Viime aikoina yhteydenpito on jäänyt melkein kokonaan, koska en vaan jaksa sitä muksua. Varmaan tosi julmaa, pitäishän aikuisen kestää... Ongelma vaan on siinä, että nämä vanhemmat loukkaantuvat jos heidän lastaan ojentaa, enkä pysty seuraamaan menoa tuppisuuna vieressä.
Kommentit (10)
miehen veljellä yksi parivuotias. hajoittaa meillä aina jotain ja saa tehdä mitä vaan.
piltitkin on aivan p..stä). Pahin ehkä yksi perheen ainoa lapsi, vanhempiensa silmäterä, maailman valo ja tietenkin muita paljon fiksumpi, joten hän sai tehdä mitä vaan. On meinaan pikkasen rasittava. Meidän piti lopettaa aina kaikki tekeminen esim. hänen vessassa käynnin ajaksi, eihän me muuten olisi huomattu että hän käy vessassa. Toki muutaman kerran jälkeen kauniisti kerroin, että muut noin periaatteessa saavat liikkua ja leikkiä, vaikka hänellä pissihätä onkin. Tämä oli vain yksi esimerkki hänen halustaan olla 100% huomion keskipiste.
Leikit muiden kanssa eivät oikein onnistuneet ja vika oli tietysti muissa lapsissa, aina. Eivät ymmärtäneet hänen erinomaisuuttaan. Huoh
ja pitäisi nähdä..
heittää palloa suoraan kirjahyllyä kohti ym.
on ihan kamala ruokapöydässä.
huutaa kaikki asiansa.
rikkoo aina jotain.
en suoraan sanoen pidä hänestä.
varastaa rahaa, jos löytää sitä. Syö toisten karkit. Tekee kaikenlaista pahaa ja syyttää muita. Saattaa lyödä toista nyrkillä ja alkaa huutaa täyttä kurkkua, että XXX löi mua ja tekoitkee. Lista on pitkä enkä todellakaan halua tuota lasta meille, mutta aina en voi kieltäytyäkään.
kun on kasvanut isommaksi, osaa käyttäytyä jo hiukan siedettävämmin.
Vinkuu ja narisee kuin pikkupoika, kiusaa omia sisaruksiaan, valhetelee päin naamaa jne. Pilaa liki joka kyläilyn, on jotenkin kai mustasukkainen vanhemmistaan, kun tunkee aikuisten viereen narisemaan milloin mistäkin.
Äitinsä ei sais hetkekään istua juttelemassa omien vieraidensa kanssa, kun pojalle pitäis tehdä voileipää, etsiä sukkia, katsoa jotain tietokoneelta, etsiä pojan kadottamia tavaroita jne jne.
Meillä jos kyläilee tämä samainen perhe, sama vinkuna jatkuu.. en syö tätä, lähdetäänkö jo kotiin jne. Ja lapsi voisi jäädä kotiin mutta on niin ahne herkkujen perään, että tulee meille vaikka ei sitten yhtään viihdy.
Omat lapsemme ovat ehdottaneet vaikka mitä tekemistä mutta koskaan ei mikään kelpaa. Hänen sisaruksensa viihtyvät mainiosti meillä.
poika. On ikävää että emme näe niin usein kuin haluaisin mutta kummipoika on rasittava. Ärsyttää omaa lastani jotkuvasti kiusaamalla eri tavoin ja vaikka kuinka pyydän lopettamaan en minä eikä pojan äitikään saa poikaa kuriin.
Toinen tapaus on kaverini lapsi joka levittää kaikki tavarat ympäri kotia, siis todellakin KAIKKI. Repii joka ikisen laatikon lastenhuoneesta auki ja heittelee kaikki tavarat lattialle. Sitten lähtevät siivoamatta jälkiään... en jaksa.
en tykkää sukulaispojasta, joka haluaa koko ajan olla keskipiste ja suvun ainoana sitä sukupuolta edustavana mummot ja papat tukevat tuota pyrkimystä. ei kiva ei.
en pidä myöskään yhdestä sukulaistytöstä, joka salaa kiusaa omaa kuopustani, vaikka on nuorempi. hivuttautuu koko ajan lähemmäksi, että omani tipahtaisi, ja on ilkeä, eikä anna leikkiä leluillaan, siis määräilee.
valitettavasti oma jaksaminen on viime aikoina ollut aika heikkoa, joten en voi kutsua meille ihmisiä, jotka eivät pidä kuria lapsilleen.
mies varsinkaan ei haluais sitä natiaista meille rellestämään.
Jos tulee meille, niin minä kyllä ojennan, mahdollisimman nätisti kyllä. Olen sanonut vanhemmillekin, että sais pojalla olla vähän tiukempi kuri, mutta isänsä varsinkin antaa olla kuin pellossa, ja tehdä ihan mitä vaan.