Olen aina laulanut melodiaa, nyt jouduin kakkosaltoksi. En tykkää.

Miksi sitä kuorossa lauletaan jos ei saa laulaa, mitä haluaa? Kaikkihan tietää, että parhaat kuorot on just niitä, jossa laulaja laulaa sitä ääntä josta itse tykkää eikä sitä, mikä kuoronjohtajan mielestä on sopiva tai mihin ääni riittää.

Voimia sulle!

koska kukaan ei haluaisi laulaa niitä vaikeimpia alton osuuksia ja ne ovat yleensä myös tylsimpiä. Niissä ei oikein pääse revittelemään. Miksi se laulunopettaja muuten sanoi että pilaat äänesi kuorossa? Miksi se siinä pilalle menisi?

ja tykkää kauheasti kuorossa laulamisesta. Mutta ne alton osuudet on tosi tylsiä, sellaista matalaa pum pum pumppu pum hyräilyä taustalla, eihän se ole edes oikeaa laulamista.

Ensin en ymmärtänyt enkä uskonut, mutta kyllä tuo opettaja - itse kansainvälinen oopperalaulaja ja kansainvälisten poppareiden lauluope - oli ihan oikeassa. Ei varmaan kaikilta mene pilalle. Jos kuorolaiset ovat parempia laulajia kuin itse olet niin varmasti kehityt, mutta jos itse olet parempi laulaja ja yrität sopeutua muihin, niin huonosti vois käydä. Joidenkin äänet ovat niin soololaulajien ääniä, että kuuluvat muiden äänten läpi. En oikein osaa selittää, mutta ymmärrän, että en ole itse mikään kuorolaulaja, vaikka on hinkua laulaa kuorossa kun ei muutakaan laulupaikkaa ole. Olen ihan liian vanha ja ruma luodakseni itselleni enää soolouraa. Tekisin sen jos olisin nuori. Joskus olen miettinyt, että menisin tangomarkkinoille - jospa ikä ei siellä niin merkitsisi, mutta ne tangot eivät jaksa innostaa. Jne, jne...

Tee sitä niin kauan kun se on kivaa- harrastushan se on.

itsekin aina laulanut korkeinta äännä ja huomaan että jos jossain laulussa (laulan naiskuorossa)

laulan toiseksi ylintä, korva automaattisesti yrittää poimia korkeimman äänen. JOs tuntuu tosi vastenmieliseltä vaihda kuoroa mutta kannattaa koklata pari kuukautta jos tottuisit.



Niin ja nykysäveltäjien naiskuuorolauluissa laulaa kaikki joskus melodiaa, altot ei laula vaan pum, pumm;0)

ennenkaikkea itsellesi mahdollisuus. Melodian laulaminen on helppoa, ja altto toisten mielestä vaikeaa ja tylsää, mutta jospa kokeilet ottaa sen haasteena itsellesi.

Olen itse kuorossa 2 altto, ihan omasta vapaasta halusta ja voin kyllä sanoa että kyllä siinä pääsee revittelemäänkin, tietysti riippuu paljolti biiseistä. Mutta eihän se helpoimmasta päästä kuorohommaa ole ja aluksi uuden kappaleen opettelu tuntuu tosi tikkuiselta ja työläältä, mutta sitten kun se napsahtaa kohdalleen ja voi nauttia siitä omasta laulusta, olise sitten pum pum pum tai ihan oikeita sanoja niin kyllä siitä saa ihan samat sävärit varmasti kuin melodian revittelystä ja lisäksi tuntuu vielä että on tehnyt töitä sen homman eteen.

Tsemppiä! toki hyvä johtaja kuuntelee myös laulajien toiveita eikä pitäis vastentahtoa pakottaa tiettyyn karsinaankaan...



Onnellinen 2-altto

Olen itse mezzosopraano ja kadehdin hyviä matalien äänien laulajia. Kaunis, matala naisääni on harvinaisuus, ja alttojen äänet muodostavat ihana taustan melodiaäänille. Ja tuo on ihan höpöhöpöä, että kakkosaltot laulavat aina jotain pumpumia, älkääs nyt hassutelko. Olen laulanut vaikka kuinka montaa biisiä, joissa altot kuljettavat melodiaa.



Totta kai melodialaulajan on vaikea sopeutua uuteen stemmaan. Oikeiden äänien löytämisessä teoria- ja säveltapailuopinnoista on apua. Ymmärrän kyllä kuoronjohtajaa sikäli, että jos olet hirveän solistinen tyyppi, niin sua ei voi laittaa esim. ykkössopraanoon, koska se kuuluu tosi ikävästi läpi. Ja välillä yksinlaulun harrastajien on vaikea ymmärtää sitä herkkää balanssia, joka kuoroon pitää saada.



Joko vaihdat kuoroa tai juttelet kuoronjohtajan kanssa. Vaikuttaa kyllä muutenkin siltä, ettet ole hirveän innostunut kuorolaulusta, miksi siis väkisin tekisit sitä? Kuorolaulu on vaativaa, ja se edellyttää ihan eri taitoja kuin yksinlaulu. Jotkut tykkäävät molemmista, jotkut vain toisesta. Laulun perustekniikka on kuitenkin molemmissa sama, eli siinä mielessä en usko, että ääntä voi mitenkään pilata kuorossa, jos laulaa oikealla tekniikalla ja pitää äänestä huolta.

Kyllä sopraanoa laulaa kuka vaan.Niiden ei tarvitse edes käydä joka harjoituksissa kun ne laulaa melodiaa.mutta jos ne joutuu laulamaan muuta niin ne on ihan pihalla ja valittaa et on vaikeaa.itse menin kuoroon 1985 ja kuoronjohtaja laittoi minut laulamaan ja kokeili mikä ääniala minulla on.se oli altto olin

ihmeissäni  koska olin aina laulanut melodiaa kouluajoista lähtien.mutta alttoa olen laulanut siitä lähtien kuorossa ja olen ylpeä että osaan muutakin laulaa kuin sopraanoa.

Stemmaääntä laulava tarvitsee paljon kehittyneemmän sävelkorvan kuin melodiaa laulava. Itsekin nautin enemmän stemmoista, koska niitä laulaessa tuntee voimakkaammin sen "jännitteen", joka luo musiikkiin erilaisia tunnelmia. Sinuna olisin mielissäni!

Nyt sinulla on kehittymisen paikka. Kuoro ei ole hyvä paikka solistiselle laulajalle, vaan vaatii toisenlaista osaamista ja tekemistä. Pitää olla kiinnostunut muustakin kuin melodioista. Kuorossa täytyy todella sävelkorva olla herkillä ja pyrkiä häivyttämään ja sulauttamaan oma ääni muihin, yhdeksi organismiksi. Parhaimmillaan tunne on uskomaton!

Mielestäni äänten vaihtelu on hyvä tapa oppia kuuntelemaan ja ymmärtämään eri stemmoja, jos laulajien äänialat riittää.