Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kiistaa rahasta... :((
11.11.2010 |
En enään kohta jaksa tapella tästä, miten rahasta edes saa tälläsen sodan pystyyn.... :(
Olemme molemmat töissä, aloitin työt vuodenalusta kun kuopus meni tarhaan, sitä ennen olin kotona putkeen kolme vuotta, lapsia meillä on kaksi. Nyt sitten miestä on alkanut kikuttaa, kun saan parempaa palkkaa kuin hän ja siitä huolimatta maksamme kaiken puoliksi. Asuntolaina, lasten hoitomaksut, lasten vaatteet, ruuan ym... Iltasin kauppareissun jälkeen otamme kauppakuitin ja merkitsemme siihen perheen yhteiset ostokset ja laitamme summan puoliksi ja toinen sitten maksaa toiselle (sille joka maksoi kaupassa) oman osuuden. Kuulostaa tyhmältä, mutta näin on toimittu aina, 8 vuotta. Siis kaikki puoliksi. Kotona olo aikanakin maksoin kaikesta puolet,(onneksi oli säästöjä) tiukkaahan se minulle silloin oli. :(
Minä tienaan kuukaudessa noin 1500e enemmän kuin mieheni ja tottakai minulle jää sitten rahaa säästöön. Mies itkee, nyt että hän joutuu aina miettimään tarkaan mihin rahansa pistäisi, että riittäisivät, kun taas minä voin ostella vaikka uuden vaatteen joka päivä. Hänen mielestään minun tulisi nyt sitten maksaa enemmän kun tienaan enemmän.
Mies tuntuu täysin unohtaneen, että kotona ollessani tuloni olivat minimaaliset ja silti en valittanut. Maksoin osuuteni, mielestäni nyt on miehen vuoro elää hiukan "köyhemmin"....
Pitäisikö minun suostua miehen pyyntöön vai pitää sinnikkäästi oma pääni? Onko muilla ollut vastaavaa, miten tilanne ratkeni?
Kommentit (26)
En nyt keksi muuta kuin sen, että olkaa aikuisia ja alkakaa elämään yhteistä elämää myös raha-asioiden suhteen. Kieltämättä kuulostaa aika älyttömältä tuollainen pennien ja laskeminen ja jokaisen kaupalaskun puolittaminen jos kerran yhdessä asutte ja elätte.
Voi tämä olla tottakaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt keksi muuta kuin sen, että olkaa aikuisia ja alkakaa elämään yhteistä elämää myös raha-asioiden suhteen. Kieltämättä kuulostaa aika älyttömältä tuollainen pennien ja laskeminen ja jokaisen kaupalaskun puolittaminen jos kerran yhdessä asutte ja elätte.
Voi tämä olla tottakaan..
Ymmärrän kyllä, että laskut maksetaan suunnilleen puoliksi, mutta tuollaista laskujen ynnäämistä ja toiselle maksamista en vaan tajua kun on _perheestä_ kyse!
Siis tosi työlästä tuo tedä homma. Js nyt vaikka ostat lapsille uudet ulkoilupuvut (vaikka ne vähän kalliimmatkin), niin miehesi maksaa niistä puolet?
Eikö olisi parempi, että laittaisitte yhdelle tilille kaikki rahat, ja sieltä sitten molemmlle köyttörahat, ja lopuilla ostetaan perheen yhteisä juttuja. Eli rahat kasaan, ja olemmille käyttöraha, esim. sulle 500e ja miehelle 350e. Sitte loput yhteisiin menoihin ja yhteisiin sijotuksiin.
Sitäpaitsi, jos sulla oli 2 lasta kolmessa vuodessa, niin et kovin paljoa kituuttanut, aikamset äp-rahatkin olet saanut tuosta paremmasta palkastas. Älä väitä saaneesi minimi-äp-rahaa...
Tollasella sun rahat - mun rahat -systeemillä tuee tuhlattua hirmusesti. Sitäpatsi, teettekö kaikki ostopäätökset yhdessä, eli mtä makaronia ostatte, jos toinen ei ole mukana, halvinta Xtra-makaronia va jotain tuorepastaa? Kun kaikki rahat on yhteisiä, ei kumpikaan voi tuhlata toisen rahoja omilla ostopäätöksillä, ja äästöön jää yhtesestä sopimuksesta rahaa.
Meillä on eri tilit, mutta yhteinen talous ja yhteinen elintaso. Olemme kokeneet tiukkoja aikoja miehen pitkän työttömyyden (aiemmin freelancer, joten ei työttömyyskorvaysta) ja äitiysloma ja hoitovapaan. Aina on menty yhteisbudjetila, se maksaa jolla on enemmän rahaa. Eikä olla koskaan riidelty rahasta. Jo 20 vuotta yhdesä.
Mies tuntuu täysin unohtaneen, että kotona ollessani tuloni olivat minimaaliset ja silti en valittanut. Maksoin osuuteni, mielestäni nyt on miehen vuoro elää hiukan "köyhemmin".... Pitäisikö minun suostua miehen pyyntöön vai pitää sinnikkäästi oma pääni? Onko muilla ollut vastaavaa, miten tilanne ratkeni?
Anteeksi provosoiva otsikko, mutta koita nyt säilyttää itsekunnioituksesi. Siis kiltisti kituutat KOLME vuotta mukisematta ja nyt kun mies TUNTUU unohtaneen sen, niin teidän pitää vaihtaa systeemi miehelle edullisemmaksi. Toivottavasti tämä on provo, onhan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että paljonko sulle tuli persnettoa kotiäitivuosistasi, eli paljonko mies on sulle "velkaa" tasoituksena. Sitten laskette paljonko kotona olo vaikutti eläkkeisiin ja mahd. palkankorotuksiin tms. Sitten kun tuo kuoppa on tasattu, voitte halutessanne alkaa miettiä miten jatkossa raha-asiat hoidetaan.
Mitä jos toinen on 2 viikkoa työmatkalla? Miten sitten kauppalasku jaetaan, maksaako työmatkalla olija puolet, vai puolet lasten ruuista vai ei mitään???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tällaisen pariskunnan ei edes pitäisi olla yhdessä. Ei mitään järkeä. Ei mitään yhteisvastuuta. Tuo liitto loppuu varmasti ennemmin tai myöhemmin.
Ilmeisesti palkkasi on niin hyvä, että sait äippälomallakin lähes yhtä paljon rahaa kuin miehesi töissä ollessaan? Kö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos toinen on 2 viikkoa työmatkalla? Miten sitten kauppalasku jaetaan, maksaako työmatkalla olija puolet, vai puolet lasten ruuista vai ei mitään???
Kuka maksaa koko perheen vessapaperit jos toisella on pitkä työmatka? Kuuluuko reissussa olevan kustantaa kotona olijan vessapaperit? Tai jos toisen vanhemmat tulee kylään toisen työmatan aikana. kuka maksaa vaikka viikon viipyvien vanhempien vessapaperit ja normaaliruuat?
Mulla menis järki tuolla systeemillä... Toki omat rahat on kunnoitettava juttu, mutta liiallisuuksiin tunnutte menevän.
Meillä molemmat laittaa 50% tuloistaan yhteisiin menoihin ja loput jää itselle. Näin isompituloinen hyötyy pitemmästä koulutuksestaan, mutta ei kohtuuttomasti.
Teillä tämä olisi siinä mielessä epäreilua, että mies huomaa asian vasta nyt, kun hän jää heikommalle... Vähän hankala tilanne...
Mutta käytännön asioita voisi helpottaa yhteinen tili: esim. meillä s-tili on yhteinen ruokatili (myös pesuaineet, vaipat yms. ruokakaupasta ostettavat taloustavarat maksetaan sieltä). Molemmilla on kortit samalle tilille ja molemmat laittaa sinne kuukaudessa sovitun summan rahaa, jolloin ei tarvitse jokaista kauppakuittia erikseen käydä läpi, vaan on ihan sama kumpi siellä kaupassa käy, menee automaattisesti oikea osuus molemmilta joka kerta. Tämä tietysti edellyttää luottoa siihen, että tiliä käytetään vain niihin yhteisiin menoihin ja omat pikkujoulusiiderit yms. eivät päädy samalle kuitille, vaan maksetaan omalta tililtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et tietenkään suostu, mutta puhukaa asia selväksi.
Mulle kuulostaa aika vieraalta toi teidän rahapolitiikka. Mä ajattelen niin, että perhe on tavallaan yritys, yhteiset tulot ja yhteiset menot. Yhdessä sovitaan isommista rahanmenoista, pienempiä hankintoja voi tehdä omin päin. Toimivaa, välillä joustoa puolin ja toisin ja uskoisin että lisää semmosta yhteenkuuluvuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
systeeminne.
Olisin äärettömän loukkaantuntu, jos mieheni edes olisi yrittänyt ehdottaa moista. Meillä on menty yhteisillä rahoilla koko aika seurusteluajaoista lähtien. Se on maksanut kummalla on rahaa, eikä mitään sun ja mun rahoja ole koskaan ollut.
Ymmärrän kyllä tuollaisen, jos toisella on ihan erilainen käsitys rahankäytöstä, tai jos toisella on hirveän kallis harratus tms.
Mutta nyt., kun kerra olette noin eläneet ja se on hyvin (?) toiminut, niin mikä siinä sitten.
Tässä tilanteessa tuntuu aika omituiselta nuo miehesi vaatimukset. Samoin ajattelisin, että laskette kotonaolo vuosiesi "tappion" ja vasta sitten tasoitatte sun parempia tuloja.
En muuten ymmärrä, miten mies nyt kärvistelee, kun periaatteessahan teillä on nyt yhteensä enemmän rahaa. eikä hän joudu maksamaan yhtään enempää kuin silloinkaan, kun sinulla oli pienet tulot.
Älä nyt alustu tuollaiseen.
laskettaisiin paljonko minulle tuli takkiin koti vuosina ja sit tasattas se ja jatkettaisiin yhteisella taloudella... Pitääkin ehdottaa miehelle.
Jos toinen on matkoilla vaikka viikon, niin matkoilla olija maksaa puolet lasten ruuista... Olemme yhdessä sopineet, että suosimme kotimaista ruokaa, ostamme paljon luomua, eli kaupassa kävijä kyllä tietää mitä "saa" ostaa yhteisillä rahoilla. Ostimme tänä talvena lapsille kalliit haalarit ja maksoimme ne puoliksi, samoin kaikki lasten vaatteet maksamme puoliksi.
En halusisi nyt alkaa maksamaan yhteisistä kuluista enemmän koska, jouduin käyttämään säästöjä kotona ollessani, joten haluaisin nyt saada säästöni entiselle tasolle.
Meillä on ihan alusta asti ollut tämä systeemi, ennen tätä on toiminut hyvin. Ja alunalkaen tämä kuittien lasku oli miehen idea.
ap
tasaisitte tilanteen, siis kotiäitivuotesi ja eläkkeenlasku.
Sen jälkeen jatkossa kumpikin pistäisi palkastaan saman prosenttiosuuden yhteiselle tilille, josta hoidetaan perheen asiat? Jos tilille jää rahaa, sen voi myös sitten käyttää yhteisesti.
omat pikkujoulusiiderit yms. eivät päädy samalle kuitille, vaan maksetaan omalta tililtä.
Pakko kommentoida tätä kohtaa, mitä väliä jos omat pikkujoulusiiderit menee yhteiseltä s-tililtä.
Koko ketju on aivan uskomaton omasta näkövinkkelistäni. Meillä yhteinen tili mihin rahat menee ja sillä eletään. Jos ostan itselleni vaatteen tai humputtelen muuten niin maksan sen ihan yhteiseltä tililtä. 20 vuotta naimisissa ja ei ole tarvinnut rahasta taistella.
Neuvona antaisin ap:lle että jos haluat liitollesi jatkoajan, niin ehdota että teille tulee täysin yhteinen talous. Jos ette siihen pysty, niin luulen että alitajuisesti varmistelette avioreon varalle.
Tämä tietysti edellyttää luottoa siihen, että tiliä käytetään vain niihin yhteisiin menoihin ja omat pikkujoulusiiderit yms. eivät päädy samalle kuitille, vaan maksetaan omalta tililtä.
vähän outoa... Onko teillä joku alko-ongelma, vai miksi nimenomaan juomat pitää maksaa omalta tililtä? Eli jos toinen käy kaupassa, ostaa ruokaa 100 eurolla ja sitten 3 "pikkujoulusiideriä", niin ne pitää ottaa erilleen ja maksaa OMISTA rahoista?
Riitaahan se vaan synnyttää. Yhteinen taloustili käyttöön, jolle kumpikin siirtää tietyn summan ja josta maksetaan kauppalaskut yms.
Se onko miehesi valitus reilua riippuu sinun ä-lomatuloistasi miten lähellä olivat silloin miehen tuloja.
Meillä mies siirtää vähän enemmän taloustilille, koska tienaa enemmän. Meistä se on molemmista reilua. Liian tarkkaan näitä hommia ei kuitenkaan kannata laskea, pääasia on että pääsisitte yhteiseen ratkaisuun, jolla mennä eteenpäin ja unohtaa raha-asiat. Laiha sopukin on parempi kuin jokakertainen riita. Kuitenkin sellainen, jonka molemmat voivat mielessään hyväksyä.
Alue: Aihe vapaa
on ihan kummallinen ja kohtuutonkin. Mutta tuollaisessa tilanteessa sun ei pidä mielestäni suostua miehen pyyntöön, jos olet itse joutunut "syömään säästöjäsi" kolmen vuoden ajan ollessasi kotona.