Lue keskustelun säännöt.
Onko itsetunnon puute oikeasti jotakin ihan kamalaa?
10.09.2010 |
Miksi ihminen ei saisi olla ujo tai hermostuneen oloinen?
Miksi sellainen ihminen luokitellaan heti ressukaksi?
Miksi hiljaisia ihmisiä aina sorretaan?
Kommentit (12)
Ja vaikea masennus. Olen opiskellut peruskoulun jälkeen 12 vuotta ja silti olen työtön. Olen todella heikolla itsetunnolla ja ongelmilla varustettu nainen. Terapiaa olen saanut vihdoinkin ja olen jo kohta 40-v.
Tämä maailma on vahvojen ja itserakkaiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsetunnon puute on kamalaa, ujous ja hiljaisuus taas ei.
UJOUS on itsetunnon puutetta. Ei uskalla avata suutaan, koska pelkää että lytätään täysin, pidetään typeränä. Olla öllötetään hiljaa nurkassa ja toivotaan ettei kukaan huomaa.
HILJAINEN ihminen sen sijaan voi olla hiljaa koska hänellä ei aihe kiinnosta tai ei ole mitään lisättävää eikä koe tarpeelliseksi höpöttää samoja asioita uudestaan.
Kaksi täysin eri asiaa.
maailman loppu jos et sitä sellaisena itse pidä. Ajatelkoot muut mitä haluaa, jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen myös aroilla tai ujoilla!
UJOUS on itsetunnon puutetta. Ei uskalla avata suutaan, koska pelkää että lytätään täysin, pidetään typeränä. Olla öllötetään hiljaa nurkassa ja toivotaan ettei kukaan huomaa.
HILJAINEN ihminen sen sijaan voi olla hiljaa koska hänellä ei aihe kiinnosta tai ei ole mitään lisättävää eikä koe tarpeelliseksi höpöttää samoja asioita uudestaan.
Kaksi täysin eri asiaa.
sitä että tuntee itsensä! Tuntee esim. että on ujo ja käyttäytyy sen mukaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on hyvä itsetunto, ei ole mitään tarvetta olla esim. porukan keskipisteenä suuna ja päänä, koska sen roolin hoitavat juurikin ne huonoitsetuntoiset.
Vanha sanontakin kuuluu, että viisas vaikenee!
Itsevarmalta vaikuttavat ihmiset ovat usein niitä, jotka ovat kaikista kauimpana hyvästä itsetunnosta ainakin, jos ulkonäöstä puhutaan.
Itsetunto on sitä, että tietää kuka on ja on ylpeä siitä!
UJOUS on itsetunnon puutetta. Ei uskalla avata suutaan, koska pelkää että lytätään täysin, pidetään typeränä. Olla öllötetään hiljaa nurkassa ja toivotaan ettei kukaan huomaa.
olen sitä mieltä, että ihan kaikki ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä mieltä muut ovat heistä. Lukuunottamatta psykopaatteja. Ne, jotka ovat heti äänessä uusissa tilanteissa, ajattelevat, että jos he eivät sano mitään, niin heitä pidetään tyhminä tai mikä pahinta, UJOINA. Ja jos he päivästä toiseen esim. kertovat vitsejä, ja huomaavat ettei kukaan naura niille, niin kyllä he sitä kotona miettivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei uskalla tai halua sanoa mitään niin ei sitten. Kyllä ujoilla on oikeus olla sitä mitä on!
Eri asia on jos on hiljaa ja mököttää vihaisesti mulkoillen nurkassa. Silloin on täytynyt jäädä jonnekin teini angstin tasolle.
jos on hyvä itsetunto, ei ole mitään tarvetta olla esim. porukan keskipisteenä suuna ja päänä, koska sen roolin hoitavat juurikin ne huonoitsetuntoiset.
Vanha sanontakin kuuluu, että viisas vaikenee!
Itsevarmalta vaikuttavat ihmiset ovat usein niitä, jotka ovat kaikista kauimpana hyvästä itsetunnosta ainakin, jos ulkonäöstä puhutaan.
Itsetunto on sitä, että tietää kuka on ja on ylpeä siitä!
Itse saatan jättää jotain sanomatta senkin takia, kun tiedän olevani oikeassa, mutta saavani kuitenkin vastusta eli tässä tapauksessa "viisas vaikenee".
Toiseen viestiin, minusta vahva itsetuntoinen ei kamalasti ajattele mitä muut ajattelee, mutta toki yleisten sosiaalisten normien mukaan mennään (lue ei tehdä rikollisesti), mutta ei välttämättä eletä sellaista elämää mitä muka pitäs elää: koulutus, työ, puoliso, auto, omakotitalo, lapset 2 auto jne. jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on henkistä pääomaa, jolloin uskaltaa olla oma itsensä ihan aidosti!
Siihen ei todellakaan liity korkeat koulutukset, talot, tila-autot, merkkivaatteet tms. Ne liittyvät juurikin siihen vastakohtaan ja sen palvelemiseen.
Onnellisimpia ovat varmastikin ne punaposkiset pariskunnat, jotka pitäytyvät perinteisissä arvoissa.
Harmillista monille, mutta se on vaan totta! Onni on lähempänä kuin luullaankaan....
Toiseen viestiin, minusta vahva itsetuntoinen ei kamalasti ajattele mitä muut ajattelee, mutta toki yleisten sosiaalisten normien mukaan mennään (lue ei tehdä rikollisesti), mutta ei välttämättä eletä sellaista elämää mitä muka pitäs elää: koulutus, työ, puoliso, auto, omakotitalo, lapset 2 auto jne. jne
mutta ajattelet kuitenkin varmaan sitä, mitä sinusta työpaikalla ajatellaan? Ja jos kaikki ystäväsi lakkaisivat pitämästä yhteyttä, niin ehkä miettisit, että oletko tehnyt jotain väärin, etkä vaan olisi, että no pärjään ilmankin.
kysyn, miksi ujous tai hiljaisuus pitäisi luokitella itsetunnon puutteeksi? Molemmat ovat vain ihmisen ominaisuuksia ja tapoja lähestyä ryhmää. Monet suuna päänä kaakattavat ovat ihan hukassa itseltään. Itsetunnon puute taas on siitä huono juttu, että se vaikuttaa joka asiaan elämässä- ei esim. uskalla lähestyä vastakkaista sukupuolta uskoen, että ei kukaan kuitenkaan välitä, ei hae haluamalleen alalle opiskelemaan, koska ajattelee, ettei voi kuitenkaan sinne päästä..eli kyse on ihan eri asiasta kuin ujoudesta.