Kökkökirjailija Oksanen saa varmaan nooppelin

professori kolmannessa polvessa. Kerro ja jaa tietosi, mikä siinä on niin kökköä?

on varmaan aikamoiset paineet seuraavan kirjan suhteen, tosin ne kaksi ekaa ei olleet ollenkaan noin menestyneitä, mutta olishan se huono juttu jos seuraava olisi ihan mitätön.

Taitaa ap olla käyny vaan katsomassa näytelmän eikä jaksanut (taaskaan) lukea kirjaa loppuun ;).

ei ole mikään varsinainen mestariteos. Ei ihan skeidaakaan, koska sen loppuun viitsin lukea, mutta kaukana osakseen saamasta suitsutuksesta. Noloa.

Pääsin kuitenkin vauhtiin ja halusin tietää kuinka tarina päättyy. Ja oikeastaan Puhdistus oli hyvä kirja. Ja mikäli tarinassa oli todellisuuspohjaa, opin kummasti lähihistoriasta.



Sitä en osaa sanoa, että oliko kaiken tuon suitsutuksen arvoinen. Pitäisi varmaan lukea enemmän kilpakumppaneita.

Tämä on minun ( = ulkomailla asuvan kirjallisuuden opettajan) mielipide.

En oikeasti jaksanut lukea kuin 150 sivua, ehkä vika on siinä ;) Pidin enemmän toisen nuoren naiskirjailijan, Riikka Pulkkisen, Rajasta

Tämä on minun ( = ulkomailla asuvan kirjallisuuden opettajan) mielipide.

sinun mielipiteestäsi sen paremman, vaikka kuinka olisit kirjallisuuden opettaja ja ulkomailta (mitenköhän sekin asiaan liittyy)? Toisin sanoen, jos jonkun mielestä joku kirja on skeidaa, niin ei joku äikänope sitä mielipidettä muuta. Itse en ole tuota kirjaa lukenut, mutta noin yleensä.

Noloa olla suomalainen, noloa kun suomalainen mokaa, kun suomalainen ryssii, ja vittu noloa kun suomalainen menestyy! Vitun NOLO ÄMMÄ!

ei ole mikään varsinainen mestariteos. Ei ihan skeidaakaan, koska sen loppuun viitsin lukea, mutta kaukana osakseen saamasta suitsutuksesta. Noloa.

menestyy niin koti- kuin ulkomailla, saa arvostettuja palkintoja tahoilta jotka todella tuntevat kirjallisuutta, niin mistä löytyvät mollaajat? kotimaastapa hyvinkin, jossa kateus tuntuu edelleen olevan kansantauti.



vai onko kyse siitä, että kyseessä on joidenkin mielestä viekkaudella ja vääryydellä suomalaiseksi pyrkinyt ja päässyt ulkomaanelävä?



vai se, että oksanen on tohtinut nostaa esiin suomen ongelmia jopa ulkomaille?



te, joiden mielestä kirja on huono - perustelkaa!

te, joiden mielestä kirja on huono - perustelkaa!

kaikkien pitäisi pitää samoista kirjoista tai ylipäätään samoista asioista? Tuota kirjaa en ole lukenut, mutta esim. jotkut Nobel- palkitut tai venäläiset klassikot ovat minusta olleet ihan vaan tylsiä, tai liian runollisia tai jotain muuta. Miksi sen paremmin pitäisi perustella mielipidettään?

koskettava ja laittoi ajattelemaan. Oli todellisuus pohjaa tahi olisi voinut ainakin olla.



Kirjallisuudesta taiteena en mitään ymmärrä, minulle kirjat ovat ajanvietettä enkä ymmärrä niiden hienouksia, minulle hyvä kirja on luettava, joko viihdyttävä tai ajatuksia herättävä.

Puhutte vain suomalaisesta Sofista.

menestyy niin koti- kuin ulkomailla, saa arvostettuja palkintoja tahoilta jotka todella tuntevat kirjallisuutta, niin mistä löytyvät mollaajat? kotimaastapa hyvinkin, jossa kateus tuntuu edelleen olevan kansantauti.

vai onko kyse siitä, että kyseessä on joidenkin mielestä viekkaudella ja vääryydellä suomalaiseksi pyrkinyt ja päässyt ulkomaanelävä?

vai se, että oksanen on tohtinut nostaa esiin suomen ongelmia jopa ulkomaille?

te, joiden mielestä kirja on huono - perustelkaa!

täällä kuvittelevat, että heidän kirjallisuusmakunsa on hieman hienostuneempi ja tekee heistä upeita vastavirtaan kulkijoita, jos nillittävät ja mitätöivät teosta, joka on palkittu ympäri kotimaassa ja ulkomailla.

Vaikka Sofista itsestään olisi mitä tahansa mieltä, krija on eittämättä hyvä. Tarina on ehjä, moniulotteinen ja hienosti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu. Siinä ei ole liikaa krumluuria ja sanataiteilua, siinä ei ole täytejuttuja, vaan se on todella täydellinen paketti.

Se joka ei jaksa lukea kuin 150-sivua - no, jatka sinä niiden Aku Ankkojen ja Danielle Steelin parissa.

PS. makuasiat on toki ainoita asioita, joista ihminen voi kiistellä. Mutta kyllä mäkin sen verran jo ymmärrän ( ja jopa mun 5-vuotias), että jos mä en tykkää jostain asiasta, mistä suurin osa ihmisistä tykkää, niin se ei tarkoita että kyseinen asia olisi paskaa. Se ei vain ole mun makuuni. Se voi silti olla vallan hieno ja monille iloa tuova asia.

Ranskassakin kuulemma Oksanen tunnetaan hyvin ja Waltaria ei ollenkaan.

ja ranskalaiset tosiaan tykkäävät myös, kun näytti juuri saaneen jo toisen palkinnon siellä (Prix Femina étranger nyt ja Prix Fnac aiemmin). Täytyy lukea ranskannoskin, kääntäjä on ilmeisesti myös onnistunut hyvin työssään.

Riikka Pulkkisen raja on viihdehmppää verrattuna Puhdistukseen, en siis voisi puhua samassa lauseessa - kyllä, ja kummankin olen lukenut alusta loppuun.

En oikeasti jaksanut lukea kuin 150 sivua, ehkä vika on siinä ;) Pidin enemmän toisen nuoren naiskirjailijan, Riikka Pulkkisen, Rajasta

Minusta se oli oli ihan oikeasti hyvä. Otin kirjan työmatkalukemiseksi junaan, mutten malttanutkaan lopettaa, vaan luin samana iltana kotona loppuun. Siis hyvä kirja. Mutta makuasioista ei tietenkään voi kiistellä :) Uskoisin kuitenkin ettei oikeasti huonoa kirjaa palkittaisi joka puolella maailmaa...



Jos taas ei pidä Sofi Oksasen habituksesta, ei kannata soimata kirjaa sen pohjalta.

Kirjan luen ehkä vasta vuosien päästä. On mukavempaa antaa kirjan vanheta, kuin lukea se tuoreeltaan.



Mitä kamalaa on menestyksessä ja siinä että kerrankin saa työstään ansionsa?



Olkoonkin paska, niin kyllä siitä on mitä ilmeisimmin pidetty.



Onko menestys kirjosana?

En ole vielä Puhdistusta lukenut, koska yleensäkin kavahdan kaikkea hypetystä. Todennäköisesti siis tartun siihen kohun laannuttua, kun kirjaa alkaa taas näkyä kirjastojen hyllyillä.

On kuitenkin pakko todeta, että Suomesta tulee hyvin helposti "yhden asian maa", jonne mahtuu vain yksi puheenaihe, ilmiö, kirjailija tai taiteilija kerrallaa. Tällä hetkellä tuo kirjailija on Sofi Oksanen. En väheksy Sofin ansioita, mutta aivan epäilemättä Suomesta löytyy muitakin suitsutuksen arvoisia sanataiteilijoita.

Oma mielipide saa toki olla itse kullakin, mutta sen esittäminen ja argumentoiminen ovat ne paikat, joissa kirjoittajan sivistys punnitaan. "Kökkö mikä kökkö" ei vaikuta punnitulta mielipiteeltä, vaan nimenomaan kateellisten panettelulta.



Lisäksi on pakko vielä muistuttaa, että Suomen menestynein kirjailija ulkomailla on Arto Paasilinna, jonka teoksia en oikein osa pitää minään, eikä hänkään ole Suomessa hirveästi ylistystä kerännyt. Nämä ulkomailla menestymiset ovat siis aika henkimaailman juttuja ja vaikeita ennustaa.