Lihominen parisuhteessa on puolison huomioimattomuutta
Naiset päästävät usein itsensä repsahtamaan vakituisen kumppanin löydettyään. Samoin tietenkin miehetkin tekevät mutta usein vasta sen jälkeen kun vaimo on jo lössähtänyt. Milestäni tällainen itsestään ja omasta ulkonäöstään piittaamattomuus on epäkunnioittavaa sitä puolisoa kohtaan. Aivan kuin suhdetta pidettäisiin niin itsestäänselvyytenä, että mitään tarvetta toisen miellyttämiseen ei enää ole. Ja katinkullit! Pitkä suhde vaatii työstöä ja toisen huomioimista ja sitä itsestään huolta pitäminen on!
Kommentit (31)
se on itsensä laiminlyöntiä.. Itse teen sitä :(
Olen niin uuvuksissa aina, että en jaksa huolehtia itsestäni, saati urheilla. Ehkä seuraavassa elämässä..
että monilla rakkaus kukoistaa, vaikka lössähtäneenäkin.Kuinkas sitten käy, kun mallimittaisella todetaan rinta-ca tai vakava ihosairaus tai joku immunologinen häiriö, jossa kasvot turpoavat. Kukapa voi olla täysin varma itsestään tai kumppanistaan. Oikea rakkaus kestää muodonmuutoksetkin.
Ei muuta ku akat korsetit päälle, kunnon pakkelit naamaan ;)
Eihän nyt voi milläääään olla parisuhteessa muusta kuin ulkonäöstä kiinni. Ziisus, millaisen ukon sä otit? Kyllä minun mies rakastaa minua sellaisena kuin olen. Raskauksien jälkeen on jäänyt arpia ja maha ei kiinteydy, pitäisikö miehen nyt minut jättää? Olenhan minä pyöreämpi kuin seurustelun alkuaikoina?
niin tehdään myös parempaa ruokaa.
vaikka tunnen kyllä yhden urheiluhullun pariskunnan, jotka huomauttelevat toisilleen jenkkakahvoista. Mahtaisi olla katastrofi jos toinen heistä vaikka masentuisi ja lihoisi pari kiloa. Silloinkin toinen varmaan raahaisi hänet juoksumatolle ja kytkisi siihen kaulapannalla, että nyt otat perkele minut huomioon ja juokset! Sääli se vasta onkin sairautta!
näistä 5 ylimääräisestä raskauskilostani huolissani. Mieheni on niistä niin otettu! Kehuu naisellisia muotojani ja kehuu pyöreitä pakaroita. Oon kuulema niin haluttava, etten todellakaan yritä karistaa näitä kiloja.
pinnallinen mies/nainen etsii itselleen pinnallisen naisen/miehen.
57kg kilpirauhasen liikatoiminnan takia.. Sitten kilpirauhanen suurentui ja se leikattiinpois. kokonaan jonka jälkeen ns. raskauskilot on ollut hyvin hyvin vaikea hallita.. jo 4 kg pois saamiseen on mennnyt vuosi... Eli monta vuotta sitten menee 39 kg pois saantiin.. Lääkitys on kuulemma tasapainossa ja oikeilla arvoilla ja onhan sitä tehty 3 lastakin joten kaikki kunnossa, mutta läski vaan ei pala vaikka seisoisin päälläni. Mut sehän on mun vika.
Mulla on sairaisu johon pitää syödä kortisonia joka päivä. Arvaavaan turvottaako! Kiloja on tullut 7 nyt puolessa vuodessa.
Mies aikoinaan lopetti tupakoinnin ja lihoi noin 10kg. Olisko sekin huomioimattomuutta??? Lopetti röökin sen vuoksi että se haju öklötti minua suuresti.
epävarmaa porukkaa ja itsetunto huono ja parisuhde pelkkää pintaa, jos ulkonäkömuutokset heittävät suhteen vaakalaudalle.
Varsinkin naisilla ylipaino on miehen rakkauden ja huomion puutteen tai muun parisuhdelaiminlyönnin tai perhe-elämän laiminlyönnin seuraus.
seksin puutetta. Nainen alkaa mässyttää ruokaa, kun seksi ei huvita. Sitten ei huvita miestäkään..
Itse olen 35-vuotias kahden lapsen äiti ja samoissa mitoissa kuin parikymppisenä. Pidän itsestäni huolta liikkumalla säännöllisesti, käymällä kampaajalla, kiinnittämällä huomiota syömisiini. Lisäksi pukeudun ja meikkaan nätisti. Ei ihme, että ukkomiehet kuolaa perään, kun suurimmalla osalla on ainakin tämän ketjun perusteella kotona vaimo, joka leviää sohvannurkassa leviämistään sillä "jos sä mua aidosti rakastat, ei siihen saa vaikuttaa vaikka painaisin 200 kg ja kulkisin halateissa tukka rasvaisena naama kiiltäen"
Meillä enempi niin, et mies mässää ja ahmii, turpoaa ulos vaatteistaan ja löhöää sohvalla sormi vuorotellen nenässä/korvassa/suussa ja sit ihmettelee niin kovasti, miksi ei mua oikein seksi kiinnosta. :(
Saattaapi se lihominen olla silloin sen puolison huomioimattomuus. Syitä on ja paljon. Yksinkertaistaminen ei paljoa auta kun on kyse monien ihmisten ongelmasta.
Aloitukseen sisältyy muutama virhe, joita nuori ja ulkonäkökeskeinen ihminen ei tule ajatelleeksi.
Tässä muutama kommentti eräitä arkipäiviä ja muutamia parisuhteitakin nähneeltä ja kokeneelta:
- ...että mitään tarvetta toisen miellyttämiseen ei enää ole.
Entä sitten, jos puolisoa miellyttääkin enemmän pulleamuotoinen ja hyvästä ruuasta pitävä seuralainen?
Älä järkyty, jos miehesi vaihtaa sinut, kauniin, hoikan ja menestyvän sinua vuosikymmenen vanhempaan, lihavaan ja vielä köyhään.
- Pitkä suhde vaatii työstöä ja toisen huomioimista ja sitä itsestään huolta pitäminen on!
Tässä olet oikeassa, mutta onko se "toisen huomioimista", jos itsekeskeisesti tuijottaa omaa napaansa ja keskittyy vähentämään läskiä sen ympäriltä?
Sinulle voi olla yllätys, että moni mies arvostaa paljon enemmän MIEHESTÄ huolehtimista kuin ITSESTÄÄN huolehtivaa, laihduttavaa ja nälissään kärttyistä vaimoa.
mutta sanoi ns. epämiellyttävän totuuden, jota monikaan ei halua kuulla.
Tosin tuon viestin kuulemisessa ei ole mitään ongelmaa niille, jotka ovat välttäneet läskiytymisen.
Sen sijaan paksulaiset luonnollisesti rientävät paheksumaan nenäliina kourassa.
epävarmaa porukkaa ja itsetunto huono ja parisuhde pelkkää pintaa, jos ulkonäkömuutokset heittävät suhteen vaakalaudalle.
Minä olen nyt inan hoikempi kuin suhteen alussa mutta mies on lihonnut likimain 25kg (lopetti jalkkisharrasttuksensa, joten varmaan johtuu tuosta).
Arvatkaa mitä? Minua ei häiritse sitten tippaakaan. Mies on silmissäni yhtä haluttava kuin joskus aikoinaankin.
Onneksi meidän suhde perustuu johonkin ihan muuhun kuin ulkonäköön.
...ihme juttu, jos itsellä on asiat kunnossa sen suhteen, miksi häiriintyä muiden avioparien/parien lihomisista tai laihtumisista?
*huokasu* mistä näitä tyhmiä alotuksia taas tuleekaan!
ihminen muuttuu rakas eskosein!