Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

En tiedä kuinka annan itselleni anteeksi... :(

Vierailija
22.10.2010 |

Ihastuin kesällä väliaikaiseen työkaveriini, teimme kesän tiivistä yhteistyötä, kävimme mm. yhdessä kaksi kertaa parin päivän työmatkalla. Alussa oli vain pientä flirttiä, yksi asia johti toiseen ja lopulta päädyimme sänkyyn, kahdesti. :( En osaa selittää miksi näin kävi, jotenkin vain hullaannuin komeaan mieheen.



Miehelleni kerroin asiasta, miltei heti kun olimme maanneet kahdesti. Kerroin kaiken rehellisesti...



Mies tietysti suuttui ensin, mikä lienee luonnollista, muutti jopa kahdeksi viikoksi hotelliin, halusi miettiä rauhassa. Tästä asiasta on nyt puhuttu paljon, itketty yhdessä, huudettu toisillemme... Asiaa on siis käsitelty perinpohjaisesti. Lopulta mieheni sanoi, että antaa minulle anteeksi, haluaa jatkaa yhdessä. Painotti, että anteeksianto vie vielä varmasti aikaa ja luottamus täytyy rakentaa alusta. Mutta haluaa jatkaa yhdessä, koska rakastaa edelleen minua.



Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä 10 vuotta, meillä on kaksi pientä lasta. Mielestäni olemme oikeastaan aina olleet onnellisia yhdessä, ennen tätä kesää. Tietysti olen helpottunut, että mieheni haluaa vielä jatkaa, mutta miten osaisin/ pystyisin antamaan tämän itselleni anteeksi, jotta voisin jatkossa olla hyvä vaimo miehelleni? Tämä kysymys on painanut minua, mieheni sanoista asti... :(



Jotenkin olisi helpompaa, jos mies olisi halunut eron, olisinhan silloin saanut ansioni mukaan... En tietenkään saisi toivoa eroa, sainhan anteeksi ja se on hienoa. Jotenkin minusta tuntuu vain niin suunnattoman pahalta katsoa nyt miestäni, hän on jotenkin surullinen, ihan kuin "maahantallatun" näköinen... Tuntuu pahalta katsoa kun oma rakastettu kärsii ja pahempaa siitä tekee kun hän kärsii minun takiani. :(



Tiedän kyllä mitä olen tehnyt, tein väärin ja ansaitsen kaiken paskan päälleni mitä löytyy... Satoja kertoja olen pyydellyt mieheltäni anteeksi, pyytelen vieläkin vaikka sain jo anteeksi. Kai yritän rauhoittaa omaatuntoani...



Seksiä meillä ei ole vielä tapahtuneen jälkeen ollut, kahdesti olemme yrittäneet, mut mies on aina vetäytynyt kesken pois, ei kuulemma pysty vielä. Minkä ymmärrän täysin. Ehkä seksikin joskus onnistuu...



Mutta miten tästä eteenpäin? Oko kellään vastaavaa kokemusta, miten pystyitte antamaan itsellenne pettämisen anteeksi?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sait oman syyllisyytesi purettua miehen niskaan,ei se ole oikein.Rehellisyys ei aina kannata,saati ole hyväksi ihmissuhteille

Vierailija
2/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

raskas taakka kantaa tuo syyllisyys,mutta ihminen on erehtyväinen!onneksi miehesi haluaa jatkaa liittoanne!nyt vaa unohat menneet ja käytät energiasi olemaan parempi vaimo miehellesi! et ole ensimmäi etkä viimei kuka pettää! onneksi olit rehellii miehellesi! ja koita välttää tilanteita,missä kävisi houkutus pettää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kävit panemassa toista miestä ja sitten vielä vyörytit kaiken paskan miehesi niskaan. Siinäpä loistava vaimo!

Vierailija
4/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sait oman syyllisyytesi purettua miehen niskaan,ei se ole oikein.Rehellisyys ei aina kannata,saati ole hyväksi ihmissuhteille


huomauttaa,että tämäkin on niin henkilökohtaista! mä suuttuisin enemmän,jos multa salattas moinen temppu!

Vierailija
5/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on pahin mahdollinen parisuhteen kompastuskivi. Ilmeisesti suhteenne ei miehesi kanssa ollut ihan toivotunlainen alunperinkään, kun päädyit toisen miehen sänkyyn. On helppo sanoa, että olisit jättänyt koko jutun kertomatta, mutta olisiko se lopulta ratkaissut mitään? Jos parisuhde perustuu jonkunlaiseen luottamukseen ja avoimuuteen, on luonnollisempaa kertoa kuin elää loppuelämä salaisuuden kanssa. Nyt teidän täytyy pohtia, onko rakkautenne riittävää ja mikä on mennyt pieleen, että tekosi tapahtui. Miehen itsetunto saattaa olla alamaissa jonkun aikaa, erityisesti jos hän tietää/tuntee sen toisen miehen. Sun pitää katua tekoasi selvästi ja todistaa rakkautesi. Toivottavasti miehesi ei kärky nyt tilaisuutta olla vaihteeksi pettävänä osapuolena... Toisaalta, onhan niitä avoimia suhteita nykyään aika paljon...

Vierailija
6/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun olet saanut mieheltäsi anteeksi, petät helpommin tulevaisuudessa. Ajattelet että miehesi antaa kuitenkin anteeksi. Niin se vaan menee.



Jos aidosti olisit rakastanut miestäsi, et olisi pettänyt. Ihastuksia tulee ja menee, mutta se kuinka pitkälle asian antaa mennä...Siinä vaiheessa kun menit ekan kerran sänkyyn miehen kanssa, hajotit perheesi ja avioliittosi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla pettäminen johti eroon lopulta, ja se vei tunnontuskat itseltäni.

Sääntö numero yksi on, älä kerro kaikkea rehellisesti, se vain satuttaa! Mutta kohdallasi se on myöhäistä.

Toiseksi mieti nyt ihmeessä haluatko ITSE oikeasti jatkaa miehesi kanssa. Pystytkö siihen? Vai kaipaatko ihan jotain muuta. Ei nykyään tarvi kitkuttaa aviossa vaan eron saa ilman syytä, ja nythän on jo syynä periaateessa pettäminen, vaikkakin anteeksi annettu.

Vierailija
8/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerroit koko homman ja että useamman kerran petit. Mitenkähän pieniin yksityiskohtiin menit vielä kertomuksessasi? Ja ylipäätään jotakuin vahingossa voi päätyä ehkä kerran sänkyyn vieraan kanssa, mutta että kahdesti.. Se on jo tosi harkittua.



Sinänsä kannatan rehellisyyttä, mutta en tiedä pettämisasioissa. Ajattelen itse, että jos mieheni kävisi vieraissa siten etten sitä muuten voisi saada tietää, en mielelläni koskaan kuulisikaan asiasta. Siis jos mieheni silti katuisi ja tahtoisi jatkaa.



Mieti haluatko oikeasti jatkaa miehesi kanssa, ja jos niin on ja hänkin tosiaan sinun kanssasi, annatte vain ajan kulua. Se parantaa haavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En olisi pystynyt olemaan sekunttiakaan mieheni lähellä jos salaisin tälläisen. :( Tuntuu todella kurjalta, kun toinen kärsii vuokseni. :( Mutta itsepä aiheutin...



En usko että mieheni pettäisi, hän ei ole sellainen, niin no enhän minäkään ollut.... Mutta tuskin haluaa käydä tätä kaikkea uudestaan läpi, vain osia vaihtaen.



Kesän alussa itselleni tuli joku outo, ehkä joku kriisi, kaipasin kamalasti ympärilleni jotain en tiedä mitä... En ollut mitenkään erityisen onneton mieheni kanssa, kaikki oli hyvin. Seksi sujui, tosin pitkä liitto, niin seksikin on sitä "tuttua ja turvallista", mutta ihan hyvää sekin oli.... Sitten tuli kesä ja tapasin tulevan kesän työparini, komea minua nuorempi, seksikäs uros... Kait sellaisen firtin edessä fiksumpikin taipuu...



Motiivia minulla ei ollut, se vain meni niin... Enkä varmasti ikinä enään sitä tee uudestaan, en halua ikinä enään käydä tätä läpi. :(



Haluan kyllä jatkaa mieheni kanssa, rakastan häntä. Mutta miten antaa itselle anteeksi, miten siihen pystyy?



ap

Vierailija
10/10 |
22.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

perheterapiaan, esim seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksiin.



Uskottomuuskriisistä VOI selvitä, mutta se on yksi pahimpia kriiseja. Kuitenkin sen täytyy mennä silleen ohi, että miehesi ei enää näytä maahantallatulta, vaan että todellakin käytte asian läpi. Koska pettäminen on niin kovin herkkä ja kipeä asia, asiantuntijan käyttäminen tukena olisi viisasta. Siksikin, että osaisitte käytyänne laittaa asialle pisteen.



On myös syytä miettiä, mitä odotuksia kummallakin teistä on liittoanne kohtaan ollut enne tätä episodia. Onko mahdollista, että uskottomuutesi kuitenkin vain oli jonkinlainen oire siitä, että kaikki ei ole hyvin. Etkö kenties saanut kokea itseäsi mielenkiintoiseksi ja haluttavaksi oman miehesi taholta? oliko kipinä sammunut? Terapiassa voidaan näitäkin käydä läpi, mitä tehdä jos joskus vielä tulee samanlainen tilanne.





Toivon teille hyvää. Mutta asia ei mene ohi vain kertakeskustelulla. Tarvitsette viisautta. Anteeksipyyntökään ei ole asia jota koko ajan pyydellään. Eli kuten sanoin, asia täytyy käsitellä, mutta sitten sille täytyy laittaa piste. Vasta sitten voi uusi elämä ja luottamus kasvaa.