tästäkö anoppiongelma alkaa? esikoinen 2vkoa

Jossa äiti ja vain ja ainoastaan äiti on lasta varten. Voithan sanoa anopillesi että sinusta on tärkeää että isä ja lapsi saavat jo varhaisessa vaiheessa yhteisiä hetkiä. Tulevaisuuttahan kun ei kukaan voi ennustaa, kyllä isänki pitäisi pärjätä lapsen kanssa.

Eipä ihme, jos anopin kanssa ei mitenkään voi olla, jos herne vedetään nenään ihan joka asiasta.



Olit poissa reilut 2h ja sillä aikaa isä imetti vauvaa, eli asiat OK. Vai? Ehkä anoppi mietti, että joko ne nyt sen pullolle opetti, että voivat muutaman viikon kuluttua vaivoiksi lykätä, ja sinä taas hormonimyrskyssäsi halusit todeta kaiken moitteeksi.



Sinä olet nyt lopullisesti joutunut aikuiseksi eli opettele myös sitä olemaan. Anopilla on oikeus mielipiteeseensä aivan kuin sinulla omaasi. Vai väitätkö, että tämä kirjoituksesi olisi objektiivinen ja faktapohjainen?

Ja anna myös ymmärtää että moinen arvostelu sopii pitää omana tietonaan. Parempi tukkia se puro heti alkuunsa, muuten on kohta piru irti.

Kasvaa aikuiseksi!

Eipä ihme, jos anopin kanssa ei mitenkään voi olla, jos herne vedetään nenään ihan joka asiasta.

Olit poissa reilut 2h ja sillä aikaa isä imetti vauvaa, eli asiat OK. Vai? Ehkä anoppi mietti, että joko ne nyt sen pullolle opetti, että voivat muutaman viikon kuluttua vaivoiksi lykätä, ja sinä taas hormonimyrskyssäsi halusit todeta kaiken moitteeksi.

Sinä olet nyt lopullisesti joutunut aikuiseksi eli opettele myös sitä olemaan. Anopilla on oikeus mielipiteeseensä aivan kuin sinulla omaasi. Vai väitätkö, että tämä kirjoituksesi olisi objektiivinen ja faktapohjainen?

Ja anna myös ymmärtää että moinen arvostelu sopii pitää omana tietonaan. Parempi tukkia se puro heti alkuunsa, muuten on kohta piru irti.

Kannattaa sanoa heti suoraan. Anoppi sanoi inhottavasti. Ja totta on, että hormonimyrskyissä äiti on ihan oikeasti herkkä. Tsemppiä!

Anopilla on oman sukupolvensa ajattelumalli, sinulla omasi. Tiedän kyllä, että varsinkin esikoisen syntymän jälkeen on monella tapaa herkillä, mutta eipä tuosta kannata nokkiinsa ottaa.

Kolmonen! Isä imetti juu, varmaankin. Ei kai kaikki vauvat tarvitse 2 tunnin sisään useampaa imetyskertaa. Jotkut jopa nukkuvat, ja vaikka olisikin erännyt, niin ei itkuunsa kuolut. Eihän se äiti nyt minnekään Kiinaan lähtenyt... Huoh!



Ja anopista, itse antaisin useampien kommenttien jälkeen ymmärtää, ettei neuvojaan kaivata. Eli jos ei tule ilman neuvoja, niin jääköön tulematta. Jos siis ovat jatkuvasti tuota tasoa.

Tutulta kuulostaa. Nyt heti alkuun lopetat hänen kuuntelemisensa, annat olla ja hymyilet van. Toisesta korvasta sisään jne.



Helpottaa loppuelämäsi kummasti, kun mietit, että hän on hupsu vanha nainen.

Jossa äiti ja vain ja ainoastaan äiti on lasta varten. Voithan sanoa anopillesi että sinusta on tärkeää että isä ja lapsi saavat jo varhaisessa vaiheessa yhteisiä hetkiä. Tulevaisuuttahan kun ei kukaan voi ennustaa, kyllä isänki pitäisi pärjätä lapsen kanssa.

tuollaista sukupolvea meinaan ei ollutkaan.

Ennen lapsia saatiin ja ne kasvoivat muun elämän sivussa. Äidit menivät tilan töihin mukaan melkein saman tien. Vanhukset/muut lapset toimivat lastenlikkana.

Oma äitini sai meidät lapset 50-60 -luvuilla. Siihenkin aikaan töihin mentiin takaisin pian muutaman viikon mittaisen äitiysloman jälkeen! Tai jos ei menty, lasten kanssa ei ainakaan asioitu missään, vaan kauppaan mentiin niin, että naapurista kutsuttiin joku - usein pieni lapsi - lastenlikaksi. Kivijalkamyymälöihin ei yksinkertaisesti edes mahtunut vauvanvaunujen kanssa, eikä lasten itkuja tai vaipanvaihtoja kukaan sietänyt näköpiirissä (ei lastenhoitotilojakaan ollut kuin vasta jostain 1980/90-lukujen vaihteesta alkaen yleisesti tarjolla)!

Joten älkää nyt höpsikö puuta heinää. Naiset ovat maailman sivu hoitaneet asioitaan ilman lapsiaan, mutta SE ON UUTTA, ETTÄ ISÄT OTETAAN MUKAAN VAUVOJEN HOITOON.

Ps: ap, kertoiko miehesi sinulle äitinsä terveiset vai moittiko anoppi sinua suoraan? Aika outoa, jos miehesi katsoi asiakseen sinulle tuollaisia terveisiä välittää!

Sinuna en reagoisi mitenkään, jatka entiseen malliin vaan. Jos anoppi suoraan sinulle protkottaa, niin sano rauhallisesti, että "sinä olet nyt hyvin loukkaava, onko sinusta todellakin niin, että minä laiminlyön lastani, jos annan sinun poikasi hoitaa häntä!"

Ite menin parin kaverini kanssa yheksi illaksi + yöksi mökille viettämään iltaa, kun esikoinen oli 1 v 1 kk vanha ja olin juuri lopettanut imettämisen. Äitini sitten kysyi aivan tosissaan minulta, että "no kukas tenavaa nyt sitten hoitaa?" Vastasin, että lapsen isä on täysin kykeneväinen hoitamaan pentuaan jopa puoli vuorokautta putkeen;)

Tää sukupolvi ei vaan ole tottunut siihen, että isäkin voi tenavaansa hoitaa!

jätä anopin sanomiset omaan arvoonsa.



Minä voisin sanoa noin kateellisena miniälle, kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen vuosin kuin niagara, kahdesta päästä, esikoinen söi tunnin välein ja lapsen isä ei ehtinyt pitää isyyslomaa kuin vasta lapsen ollessa 2kk.

Saimme esikoisemme kaksi viikkoa sitten ja meillä on mennyt tosi hyvin. Tänään kävin yksin ostamassa muutamat imetysliivit, jotka tulivat todella tarpeeseen! Sillä aikaa vauva oli kotona isyyslomalla olevan mieheni kanssa. Olin poissa reilut 2h ja vauva nukkui koko sen ajan. Mutta voi jestas sitä päivittelyn määrää, minkä sain osakseni kun mieheni iloisesti kertoi äidilleen, että hän oli tänään ekaa kertaa vauvan kanssa yksin. Päivitteli, että pitääkö sitä heti ruveta kaupoissa "ravaamaan", eikö vauvanhoito jaksa paria viikkoa kauempaa kiinnostaa ja lähes syytti minua vauvan heitteillejätöstä. Olen synnytyksen jälkeen vielä melko herkällä päällä ja oikeasti pahoitin mieleni, mutta nyt jo lähinnä ärsyttää. Lapsihan oli isänsä kanssa, hyvässä hoidossa. Ei tuollaista arvostelua meidän ratkaisusta ja tekemisistä ole ennen anopilta kuullut, tästäkö tämä nyt sitten alkaa? Miten pitäisi suhtautua? Kohauttaa olkiaan ja ajatella että kukin ajattelee mitä ajattelee? Kertoa, että pahoitti mielensä? Vaatia kommentoinnin ja arvostelun lopettamista? Olla vihainen?

Soitat anopille ja kehut kuinka ihanan miehen on kasvattanut, ei monikaan mies uskaltaisi jaada noin pienen kanssa kahdestaan mutta sinun miehesi uskaltaa kun on niin mahtava isa. Taitava heppu.

että anoppi ei välttämättä ole innokas ottamaan vauvaa yökylään, vaikka sinulla ja miehellä menojalka vipattaa. Eli jos nyt vedät pultit anopin sanomisista niin on erittäin todennäköistä, että anoppi ei narinaasi pitkään kuuntele.

haukkunut mut pystyyn, kun heti laitokselta kotiin tultuamme lähdin hammaslääkäriin ja jätin esikon 1v4kk ja vauvan 3vrk isänsä kanssa reiluksi pariksi tunniksi. Ja ennen kun joku nyt sanoo, ettenkö voinnut siirtää hammaslääkäriä, niin en, olin jo reilun kuukauden kärsinyt särystä yötä päivää.



Anopille voit sanoa, että pitää mölyt mahassaan. Isä on täysin kykeneväinen hoitamaan vauvaa pari tuntia vaikka olisikin vasta ihan pieni.

puhuimme skypessä anopin kanssa. päivittelyn keskellä vauva rupesi itkemään ja lähdin vauvan luokse, joten anoppi ei huomannut, että pahoitin mieleni. Mieheni mielestä minun ei pitäisi välittää vaan antaa mennä toisesta korvasta ulos. Hän myös sanoi, että on ylpeä minusta äitinä ja siitä että luotan häneen jne.



Mutta ei mieheni ollut äidilleen sanonut mitään, eikä se ole hänestä tarpeellistakaan. Pohdin vain, että tästä taitaa tulla tulevaisuudessa ongelmia myös minun ja mieheni välille, jos vastaavia tilanteita tulee jatkossa.



Anoppi on syntynyt -47 ja hoitanut kyllä aina kaikki kotityöt ja lapset, joten ehkä hänen poikansa rooli isänä on hänelle hämmentävä. Ehkäpä pitäisi sitten ajatella, että hän on "vanha, höpsö täti" kuten joku täällä ehdotti :D

Se tässä on mielenkiintoisinta. Jos asia olisi miehellesi samantekevä, hän tuskin olisi siitä maininnut eli kaikesta päätellen miehesi ei ole ihan sinut sen kanssa, että joutui olemaan vauvan kanssa kahden. Moni 2 vko ikäinen ei vielä nuku säännöllisiä unia, joten olisihan se vauva voinut huutaa koko vajaan kolmetuntisen.



Anopin sanomiset eivät ole se jutun ydin vaan miehesi, joka halusi kertoa ne sinulle, vaikka tiesi siten loukkaavansa. Aika veikeää vedota omaan äitiinsä, kun esittää negatiivisen arvostelun.

Saathan sinäkin täällä kertoa omia mielipiteitäsi anopista.

mutta kyllä se siitä tasaantui. Oli huolissaan millon mistäkin ja pahoitin myös mieleni.

Siis puhuimme yhdessä mieheni kanssa skypessä, niin että molemmat kuulimme anopin jutut. Olemme molemmat aivan innoissaan vauvasta ja mieheni oli jotenkin liikuttavan iloinen oltuaan vauvan kanssa kahdestaan. Siksi tuollainen "hyökkäys" tuli ihan puskasta ja tässä vaiheessa sitä nyt on vaan herkempi, halusi tai ei. Kyllä minusta anopinkin pitäisi ymmärtää se, ja olla arvostelematta tai ainakin jotenkin neutraalimmin esittää näkemyksiään.



Kun joskus menojalka rupeaa vipattamaan, niin tuskin ensimmäisenä otan yhteyttä anoppiin, jos hän jatkaa tällä linjalla. Ja pidemmälle ajateltuna, haluan voida luottaa henkilöön joka lapsiani hoitaisi. Anoppihan saattaa sitten puuhailla lapsen kanssa miten itse parhaakseen näkee riippumatta siitä miten on meidän perheessä ollut tapana tehdä.



Useimmiten ei suurta vahinkoa tapahdu, mutta tältäkin palstalta on saanut lukea miten esim. allergiat tai lääkitykset eivät mahdu isovanhempien päähän vaan reseptilääkkeiden sijaan keitellään jotain isoäidin taikajuomaa..

Siis puhuimme yhdessä mieheni kanssa skypessä, niin että molemmat kuulimme anopin jutut. Olemme molemmat aivan innoissaan vauvasta ja mieheni oli jotenkin liikuttavan iloinen oltuaan vauvan kanssa kahdestaan. Siksi tuollainen "hyökkäys" tuli ihan puskasta ja tässä vaiheessa sitä nyt on vaan herkempi, halusi tai ei. Kyllä minusta anopinkin pitäisi ymmärtää se, ja olla arvostelematta tai ainakin jotenkin neutraalimmin esittää näkemyksiään. Kun joskus menojalka rupeaa vipattamaan, niin tuskin ensimmäisenä otan yhteyttä anoppiin, jos hän jatkaa tällä linjalla. Ja pidemmälle ajateltuna, haluan voida luottaa henkilöön joka lapsiani hoitaisi. Anoppihan saattaa sitten puuhailla lapsen kanssa miten itse parhaakseen näkee riippumatta siitä miten on meidän perheessä ollut tapana tehdä. Useimmiten ei suurta vahinkoa tapahdu, mutta tältäkin palstalta on saanut lukea miten esim. allergiat tai lääkitykset eivät mahdu isovanhempien päähän vaan reseptilääkkeiden sijaan keitellään jotain isoäidin taikajuomaa..

t. kokenut aiti.