Vähän niinku juoksuhiekkaa taas lapioisi...

Muutaman päivän olen nyt kämpässä riehunut ja pyyhkinyt pölyt vähän perusteellisemmin, pessyt lattioita sen sängynkin alta sun muuta.



Ja joka hiton päivä mä roudaan korikaupalla kamaa paikalleen, roskia roskiin, kirjoja hyllyyn papereita nippuihin... Tiskiä, pyykkiä joka tuutissa, kaikki kengät ja myssyt ja pipot pitkin eteistä (kuopus käy sovittelemassa kaikkien kengät jalkaansa yms. x kertaa päivässä...). Ja sieltähän niitä sitten keräilen 7 kertaa päivässä. Ennen kun voi siis edes aloittaa jotain syvällisempää puhdistusoperaatiota.



Helkkari. Ihan sama ku lapioisi juoksuhiekkaa. Jotain raivaat pois yhdestä syrjästä, niin kolmelta syrjältä valuu. Vielä kun on onni omistaa mies, jonka mielestä on ihan siistiä, jos tiskipöytä on tyhjä ja esikoistyttö, joka on mielestään siivonnut huoneensa, un on työntänyt kaiken sängyn alle, ekaan näkyvillä olevaan koriin tai vaikka vaate kaappiin. Riippumatta siis siitä, mikä se tavara oli vai oliko se ehkä roska tai likainen vaate... Ja molemmat pyörittelevät vaan päätään, kun kummastelevat, että miten niin on muka sotkua.



Kaksi nuorempaa ei kommentoi. Keskimmäinen sentään tuntuis olevan järjestyksen mies, mutta on vielä vähän liian nuori hoitaakseen homman itsenäisesti. Ja 1v nyt lähinnä sotkee (noh, osaa se viedä roskia roskiin tms. tosin sinne sit menee kaikkee muutakin ku roskia...)



Noh, kunhan saa puunattua pinnat taas kertalleen, niin voin varmaan lyödä taas pariksi viikoksi tai ehkä muutamaksi hanskat naulaan ja todeta, ettei meillä lopun perin ole parin viikon jälkeen kovin merkittävästi sotkuisempaa kuin edellisellä viikolla. Sotkun määrä on vakio.