Lue keskustelun säännöt.
2,5-v ei "pärjää" kauppareissuilla.
29.10.2010 |
Meidän pienin nassikka ei siis oikein pärjää kauppareissuilla. Ei väliä mennäänkö viikolla vai viikonloppuna, levänneenä, syöneenä jne. Aina menee hermo, aina on lähes pelkkää kirkumista ja tahtomista ja kärryistä pois kiipeilyä jne.
Mitään ei kaupassa saa, mihinkään ei anneta periksi, eli ei huuda siksi, että huutamalla saisi jotain. Lähinnä tuntuu, että impulsiiviselle lapselle kaikki ne tavarat ja ihmiset sun muut on liikaa, ei pysty vielä hillitsemään niin hyvin halujaan koskea kaikkeen ym.
Kysymys kuuluukin, jos teillä on ollut sama tilanne, koska kauppareissut ovat alkaneet sujua?
Kommentit (14)
Mä en sit vaan ottanut sitä mukaan. En ollut ihan niin masokisti luonteeltani. Vähän isompana sit vasta, kun alkoi puhekin mennä paremmin perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapselle käteen, saa pitää myös "pyhää" ostoslistaa ja pullokuittia kädessä, jos mulla menee johonkin pitempi aika. Nuori mies myös latoo ostokset kassalle. Kiitetään monta kertaa hyvää avustajaa.
mikä on muilla ollut se "maaginen" ikä? Tämä on kolmas lapsemme, eikä isompien kanssa ole ollut vastaavia ongelmia. Lapsi kyllä puhuu jo aika hyvin, ymmärtää myös puhetta hyvin, mutta itsehillintää ei vielä löydy tarpeeksi.
Mekin ajattelimme just, että saa tuo nappula nyt toistaiseksi jäädä kotiin kauppareissuilta.
meidän 3,5-vuotiaan kanssa toisinaan sujuu ja toisinaan ei. Vuosi sitten oli kuvailemasi kaltaista menoa aina.
no karkki hyllyllä joudutaan aika usein taisteleen, mutta silloinkin päädytään ostaan jotain purkkaa tai ksylitolia.
Me käydään lapsen kanssa katsomassa leluja ja tutkitaan niitä. Muutenkin vietetään aikaa ja katsellaan tavaroita. En koko aikaa kiellä lasta, että mihinkään ei saa koskea. Lapsella myös pikku kärryt ja tavarat kasataan sinne ja lapsi auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapselle käteen, saa pitää myös "pyhää" ostoslistaa ja pullokuittia kädessä, jos mulla menee johonkin pitempi aika. Nuori mies myös latoo ostokset kassalle. Kiitetään monta kertaa hyvää avustajaa.
Ostoslista lapselle: malttaa vähän aikaa pitää sitä nätisti, sen jälkeen alkaa repiä sitä, tai heitellä lattialle, tai molempia. Ja kun otan pois, hirveä huuto.
Ostokset lapselle: tiputtelee niitä kärryihin ( esim hedelmät muussaantuu, lasipurkit saattaa mennä rikki), yrittää kenties oman mielipiteensä mukaan nakella niitä pois " ei osteta tätä" jne.
Tänään kyllä todella hienosti lappasi tavarat hihnalle, ja sai siitä isot kiitokset. Muu reissu sitten...*huokaus*
Tosiaan alan tässä tajuta, että ehkä se ikä on ainoa asia, mikä tämän sankarin kanssa auttaa. Ei nuo isommat olleet IKINä tällaisia kuin tämä.
En juurikaan ottanut heitä kauppaan tuossa iässä. Kyllä se vähän isompana sujuu helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän 3,5-vuotiaan kanssa toisinaan sujuu ja toisinaan ei. Vuosi sitten oli kuvailemasi kaltaista menoa aina.
Ja varsinkin näitä samanlaisten sankareiden äitien kokemuksia otetaan oikein mielellään vastaan!
Saako kysyä, että oliko teillä lapsi aina mukana kaupoilla, vai pidittekö taukoa? Meillä kun se olisi niin helppoa ottaa tuo pienin kauppaan mukaan, että mies saisi vaikka vähän tehtyä remppaa eteenpäin... mutta tää tänpäiväinen tuntui siinä mielessä viimeiseltä niitiltä, että lapsi ei vaan pärjää. Innoissaan lähtee mukaan, mutta ei vaan kestä montaa hetkeä.
Ja mä itse tykkään käydä kaupassa, se ei ole mikään pakollinen paha, jossa itse olisin pahalla tuulella. Me mennään rauhassa ja ajan kanssa, käydään katsomassa leluja jos kaupassa leluosasto on. Mutta tänäänkin taas oli pelkkää itkua ja huutoa leluosastolla ( käytiin ostamassa isoveljen kaverin synttärilahja), ei tuo pieni vaan vielä osaa käsitellä sitä, että niitä leluja ei saa repiä paketeistaan, vaan saa vain katsoa ja vähän fiilistellä. Tietää sen kyllä, ja yrittää olla tekemättä pahoja, mutta vielä menee mieliteot ohi sen itsehillinnän.
ja meillä auttoi se, että psyykkasin lasta joka kauppareissulla koko automatkan etukäteen. Kyselin jatkuvasti, kuinka kaupassa käyttäydytään, saako kaupassa riehua yms. Aina kun oltiin "keskusteltu" asiasta koko matka, homma toimi. Mutta kauppareissut olivat aivan helvettiä, jos mentiin yllättäen kauppaan. Lapsi ei siis ruinannut mitään, mutta ei pysynyt kärryissä, ei paikoillaan, kiusasi pikkusiskoaan, juoksenteli joka paikkaan yms.
Eipä ole moista touhua tarvinnut nuoremmille lapsille selvittää. Hyvin on mennyt ilman noitakin. Ja siis meidän esikoinen on tyttö :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on just samanlainen 2,5v tyttö.
Aina kanssani kaupassa, nykyään annan ottaa omat kärryt ja pyydän hakemaan maitoa, vanukasta, leipää jne. Sitten latoo ostokset hihnalle kun maksetaan, eli on mukana koko projektissa. Vaikka ilmeisesti shoppailumme näyttää söpöltä niin se on oikeasti HELVETILLISTÄ :) en todella haluaisi olla yhtään ylimääräistä sekuntia taaperon kanssa K-marketissa. Terkut vaan meidän vakiokassoille :D Tiedätte hyvin että on luskua käydä yksin kaupassa ;)
mutta niin oli/on molemmat vanhemmatkin aina. Muuten ei olisi kyllä paljon kaupassa jaksanut käydä. Jos meno meni ihan päättömäksi niin toinen lähti lapsen kanssa autoon istumaan.
Samaa psyykkausta harrastettiin/harrastetaan täälläkin - joskus auttoi, joskus ei.
Joskus oli matkikset mukana ja lapsi laitettiin siihen istumaan jos ei muu auttanut. Meilläkin siis noustiin ostoskärryissä seisomaan.
Nykyään ruinauksiin auttaa se (sen lisäksi että ikää on tullut lisää), että on sovitut säännöt, että saa namia (tikkarin/jonkun pikku jutun) vapaapäivänä ja muina päivinä ei. Muina päivinä saattaa käydä jo etukäteen valikoimassa ja esittelemässä meille mitä vapaapäivänä sitten ottaa, mutta tietää ettei sitä vielä silloin saa. En usko kuitenkaan 2,5-vuotiaan vielä osaavan ajatella näin pitkälle.
-en muista aiempaa numeroani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyykin ottaa toi psyykkaus käyttöön, kuulostaa hyvältä. Meillä kaksi isompaa käyttäytyy yleisesti ottaen ihan hyvin kaupassa, mutta välillä jos ollaan koko jengillä liikenteessä vähän väsyneina, meinaa kaikilla lähteä vähän lapasesta. Voisi siis olla hyödyllistä koko jengille.
Jatkamme harjoituksia : )
T: AP.
ja meillä alkoi kauppareissut sujua samaan aikaan kun poika muutenkin "kasvoi isoksi" eli alkoi rauhoittua jne... tuossa 3,5v jälkeen.
Autokärryt, pikkukärryt, oma pieni lelu mukana jne. on kokeiltu. TUo viimeisin toimii pikkasen, mutta ei juurikaan sekään.