Mitä miehesi tekee, jos hän näkee sinun itkevän hänen aiheuttamansa mielipahan vuoksi?
Kommentit (35)
itkin herkemmin, kun riideltiin. Riidatkin oli silloin ihan kamalia taisteluita (henkisiä). Mies ei silloin ikinä lohduttanut vaan vetäytyi (jos ei haukkunut hulluksi). Pikkuhiljaa vuosien varrella olen itkenyt vähemmän, osaksi siitä syystä että osataan sopia ja riidellä paljon paremmin, mutta osaksi myös siksi, että havaitsin sen toimimattomaksi keinoksi. Siis kyllä se itku aina aitoa oli, mutta lie joku aika primäärinen tapa vedota toiseen.
Nykyisin itken riitojen takia tosi harvoin. En oikein osaa sanoa miten mies silloin reagoi. Tuskin tekee mitään.
Silloin alkuaikoina riideltiin erään kerran yhden tuttavapariskunnan läsnäollessa. Riita päättyi mun itkuun, lähdin pois huoneesta, eikä mies silloinkaan tehnyt elettäkään lähteäkseen perään. Miehen kaveri sen sijaan tuli lohduttamaan ja halaamaan. Kyllä tuntui hyvältä, vieläkin tuntuu kun muistan tuon.
Kääntöpuolena tunnen naisia, jotka käyttävät joka asiasta pillitystä keinona saada tahtonsa läpi. Joka kerta aletaan itkemään, kun toinen ei alistu johonkin älliin tai suostu muuten vaan pomppimaan jokaisen toiveen mukaan. Tälläisissä tapauksessa minä ainakin miehenä en noteeraisi mitenkään.
Useimmat ihmiset eivät muuten pysty itkemään tahdonalaisesti, joten olet aivan hakoteillä tuossa että naiset 'käyttäisivät' itkua jonain keinona. Ehkäpä et naista loukattuasi vain viitsi kohdata tilannetta ja ottaa vastuuta käytöksestäsi; on helpompaa yrittää syyttää toista jostain (vaikka syyte ei kestäisi minkäänlaista lähempää tarkastelua).
Kun kumpikaan ei voi ymmärtää toisen mielipidettä, se on minusta niin järkyttävä tilanne että rupean itkemään. Ja silloin mies ei voi eikä halua lohduttaa, koska hän on linnoittautunut omaan oikeassa olemiseensa. Lohduttaminen olisi sama kuin että myöntäisi olevansa väärässä. Hän siis tavalla tai toisella kääntää selkänsä.
Minä olen paljon herkempi itkemään kuin hän, joten on tottunut...
sellaista ei ole vielä tapahtunut. Yhdessä oltu 5 vuotta, lapsiakin on. Onneksi mieheni kohtelee minua hyvin, eikä itketä.
Syyttää minua. Myöhemmin kyllä sovitaan mutta minun vahvalla myötävaikutuksella.
joko "lukkoon" eli on vain kireä ja hiljaa jakuin minua ei olisi tai alkaa kiusaamaan. Ivaa, naureskelee, mitätöi onnettomuuteni syyn ja reaktioni... Mitätöi minut.
Sitten ei tunnu ymmärtävän kun sanon että välitän hänestä kyllä mutta hakuan erota koska olen mielettömän onneton ja lannistunut hänen kanssaan.
seellaista ei vain ole muistaakseni tapahtunut. Toivottavasti harvassa on. Olemme olleet yhdessä vuodesta 2005.
Lohduttaa, haukkuu itseään, pussailee mua ja yleensä vaikuttaa olevan aidosti tosi pahoilaan. Mulla on herkkä mutta miehekäs mies ei siis mikään itkupilli.
Ihmettelis asiaa. Mä en ole niitä naisia, jotka itkee ja ruikuttaa miehen tekojen vuoksi. Jos mies tekee jotain mikä satuttaa, sanon sen ääneen ja vaadin jatkossa muuttamaan toimintaansa. En mä ala parkumaan.
Nykyään tulee halaamaan ja kuuntelemaan viereen.
Tätä muutosta edelsi jättimäinen riita. Nyt mies tajuaa että kaipaan hänen läheisyyttään varsinkin silloin kun olen surullunen.
loukannut. eikä tosiaankaan lohduta.
tai naureskeli puhelimessa jonkun kanssa. tai ivasi sanallisesti.
miksköhän on ex...
Mä olisin taatusti itkenyt monta kertaa noiden miesten kanssa, joiden puolisot kertovat ketjussa, että mies ei ole itkettänyt. Mua olis!
ja tää pelotteli lisää hullun kiilto silmissä.
Nykyistä ei ole, enkä uskalla enää kai eds yrittää.
Ei lohduta vaan kuvittelee, että haluan olla yksin. Mikään opastus ei ole onnistunut muuttamaan tätä toimintamallia. Onneksi hän aiheuttaa minulle todella harvoin mielipahaa, koska ymmärrän, että mielipaha on oma valintani. Hän haluaa minulle pelkästään hyvää, mutta on välillä taitamaton.
ja olen tuo, joka kertoi, että mies ei ole koskaan itkettänyt. Te, joita mies itkettää, voitteko kertoa esimerkin, millainen asia saa teidät itkemään?
Ja tuo yksi, joka sanoi, että itkisi, jos mies ei koskaan itkettäisi, wooooot????!!!!????
ja lohduttaa kyllä. Pyytää anteeksi.
Kääntöpuolena tunnen naisia, jotka käyttävät joka asiasta pillitystä keinona saada tahtonsa läpi. Joka kerta aletaan itkemään, kun toinen ei alistu johonkin älliin tai suostu muuten vaan pomppimaan jokaisen toiveen mukaan. Tälläisissä tapauksessa minä ainakin miehenä en noteeraisi mitenkään.