Ekaluokkalaista tyttöäni kiusataan koulussa:-(
Muutimme juuri ennen koulunalkua ja ekaluokkalainen tyttöni aloitti koulun uudella paikkakunnalla. Tytön luokkakaverit ovat kaikki käyneet esikoulun samaan aikaan, ja tuntevat toisensa jo pitkään. Muutama eka päivä meni ihan hyvin, ja tyttö meni innolla kouluun. Oli odottanut sitä alkavaksi jo kuukausikaupalla. Tyttöni alkoi viime viikolla sitten joka ilta sanoa että ei halua enää kouluun koska muut lapset eivät halua leikkiä hänen kanssaan ja kiusaavat häntä. Torstaina sitten kertoi että yksi tyttö oli lyönyt häntä. Soitin opettajalle joka sanoi että ei ollut huomannut mitään kiusaamisia ja että tyttö on hänen mielestään sopeutunut hyvin uuteen kouluun, ottaa tunnilla osaa opetukseen ja on sosiaalinen. Hänelle puheluni oli iso yllätys. Aikoi kuitenkin seurata tilannetta. Perjantaina sitten koulun jälkeen tyttö taas selitti että muut olivat kiusanneet häntä, ja hän oli mennyt kertomaan opettajalle (niin kuin kerroimme että hänen täytyy se tehdä jos häntä kiusataan). Yritin soittaa opettajalle kyselläkseni, mitä on tapahtunut, mutta en saanut häntä kiinni. Soitin sitten pääkiusaajan äidille. Hän oli oikein mukava puhelimessa, ja pyyteli lapsensa käytöstä anteeksi. Sanoin että ei tarvitse pyytää anteeksi, pääasia että saataisiin kiusaaminen jollakin tavalla loppumaan. Ehdotin myös, että hän voisi tulla käymään meillä kylässä tyttönsä kanssa. Ehkä se helpottaisi, jos tytöt saisivat leikkiä kahdestaan, ilman muita koululaisia.
Olen niin surullinen tyttöni puolesta. Edellisellä paikkakunnalla hänellä oli paljon kavereita, ja päivisin sai käydä kavereidensa luona kyläilemässä, ja muut meillä. Täällä uudella paikkakunnalla ei ole päässyt leikkimään vielä kenenkään luo, eikä kukaan halua tulla meille. Onneksi on sentään vuotta nuorempi pikkuveli, jonka kanssa voi kotona leikkiä. Pikkuveljensä aloitti esikoulussa, ja siellä ainakin kaikki mennyt hyvin.
Mitä ihmettä tässä tilanteessa voisi vielä tehdä? Esikoinen kyseessä, eli ei paljonkaan kokemusta koululaisista…
Kommentit (10)
ja tytöt voivat rauhassa tutustua toisiinsa, mutta eihän se mikään tae ole, että heistä kavereita tulisi.
Opelle kannattaa vielä sanoa asiasta, jos oikeasti kiusataan eikä oteta mukaan, että opettaja kertoisi koko luokalle ns säännöistä, että ketään ei jätetä ulkopuolelle eikä ketään saaa kiusata. Sitten hieman tehostetumpaa valvontaa.
Voisit varmaan vielä kysellä tarkemmin, mitä tää kiusaaminen tyttäresi mielestä käytännössä on, ja yrittää antaa hänelle ohjeita miten hän voisi reagoida (muutenkin kuin opelle kertomalla, tarkoitan siis miten vastata jne.).
Joillekin on kuulemma auttanut tapaamiset kiusaajien ja kiusatun kesken vanhempien läsnäollessa, ja homma on mennyt sillä ohi.
Minulla itselläni on nollatoleranssi kiusaamiselle. Tiedän tunteen koska olen itse ollut koulukiusattu, eikä siihen ikinä puututtu. Minulla enimmäkseen sellaista ulkopuolelle jättämistä.
Olet jo soittanut opettajalle ja koisaajan äidille. Soittaisin vielä rehtorille asiasta ja vaatisin asian selvittämistä ja mahdollista tapaamista (kiusaajat, kiusattu, opet ja rehtori). Tuollainen käytös ei ole sallittua ja siksi se on kitkettävä pois heti alkuunsa. Jos asialle ei tapahdu mitään ota yhteyttä koulutoimeen.
Tsemppiä!
tai eivät halua huomata. Miehen veli on koulunkäyntiavustaja ja sanoi, että opettajat ei puutu kiusaamisiin, koska on niille paljon helpompaa ohittaa ne, kuin alkaa setviä kaikkien osapuolten kanssa.
Itselläni on vanhin poika 19. Oli aikoinaan tosi isoja ongelmia, kun häntä kiusattiin koulussa. Poika ei puhunu kellekkään vaan poti itse kaiken tuskan. Tämä sitten loppui, kun poikani kaverit "pieksivät" kiusaajan. Tulihan siitä jälkkäriä ja muuta, mutta mun mielestä tekivät oikein. Koska muuten kiusaaminen olisi vain jatkunut ja jatkunut.. Ja tässä vaiheessa koko vyyhti paljatui.
tai eivät halua huomata. Miehen veli on koulunkäyntiavustaja ja sanoi, että opettajat ei puutu kiusaamisiin, koska on niille paljon helpompaa ohittaa ne, kuin alkaa setviä kaikkien osapuolten kanssa. Itselläni on vanhin poika 19. Oli aikoinaan tosi isoja ongelmia, kun häntä kiusattiin koulussa. Poika ei puhunu kellekkään vaan poti itse kaiken tuskan. Tämä sitten loppui, kun poikani kaverit "pieksivät" kiusaajan. Tulihan siitä jälkkäriä ja muuta, mutta mun mielestä tekivät oikein. Koska muuten kiusaaminen olisi vain jatkunut ja jatkunut.. Ja tässä vaiheessa koko vyyhti paljatui.
Tyttö oli juuri tullut kotiin, ja ollut tosi iloissaan että tämä pääkiusaaja-tyttö oli leikkinyt tyttöni kanssa tänään tauolla. Olivat myös halunneet iltapäivällä leikkiä yhdessä:-)
Voi kun on hyvä olo tytön puolesta! Olen nyt itse töissä, ja sukulainen kotona katsomassa lapsia nyt iltapäivällä, mutta kehoitin sukulaistani soittamaan lapsen äidille ja pyytämään lasta meille leikkimään.
Todella ihanaa jos tytön äidin puhe on noin hyvin tehonnut tyttöön. Katsellaan nyt että miten asiat sujuvat tästä eteenpäin. Pidän peukkuja pikku koululaisen puolesta!
että lapsesi haluaa huomiota ja ekstrahellyyttä koulupäivän jälkeen, ja keksii näitä kiusaamistarinoita.
Minun lapseni meinaan joutui tuollaisen säälinkerjääjän uhriksi. Häntä syytettiin kiusaajaksi, yksikään luokkatoveri tai opettaja ei huomannut mitään, ja lapsi jäi lopulta valehtelusta kiinni kun selvisi että hän kertoi itkutarinaa lapseni kiusaamisesta myös silloin kun olimme viikon lomalla!
Lapsen äiti soitti meille kotiin monesti, suorastaan haukkui meidät kun puolustimme lastamme kertomalla että meidän käsityksemme mukaan kiusaamista ei ole sattunut.
Kun totuus selvisi, ei lapsen äidiltä herunut anteeksipyyntöä, eikä koulu puuttunut asiaan, mitä pidän uskomattomana. Siitä aiheutui lapsellemme paljon pahaa mieltä, meille vanhemmille myös :(
selvisi että poika oli yskinyt kun oli tytön vuoro lukea ääneen ja se oli mukamas kiusaamista!!!
eli pikkasen vois kyseenalaistaa sitä mitä oma kullanmurunen kotona kertoo ennen kun paapoo ja parkuu huutaen "koulukiusaamista!"
että lapsesi haluaa huomiota ja ekstrahellyyttä koulupäivän jälkeen, ja keksii näitä kiusaamistarinoita.
Minun lapseni meinaan joutui tuollaisen säälinkerjääjän uhriksi. Häntä syytettiin kiusaajaksi, yksikään luokkatoveri tai opettaja ei huomannut mitään, ja lapsi jäi lopulta valehtelusta kiinni kun selvisi että hän kertoi itkutarinaa lapseni kiusaamisesta myös silloin kun olimme viikon lomalla!Lapsen äiti soitti meille kotiin monesti, suorastaan haukkui meidät kun puolustimme lastamme kertomalla että meidän käsityksemme mukaan kiusaamista ei ole sattunut.
Kun totuus selvisi, ei lapsen äidiltä herunut anteeksipyyntöä, eikä koulu puuttunut asiaan, mitä pidän uskomattomana. Siitä aiheutui lapsellemme paljon pahaa mieltä, meille vanhemmille myös :(
Ja itse asiassa vielä pitkään tuon iän jälkeenkin, jos vanhemmilla on halua ja yhtään otetta lapsiinsa.
Mutta hienoa, että homma meni noin, se kiusaajakaan tuskin mikään paha tyttö on, kunhan koetteli valtaansa. Ja nyt sai palautuksen ruotuun. Kiva kuulla, että kaikki meni hyvin.
Meillä oli sama tilanne viimevuonna ekaluokkalaiseni kanssa! Kun ehdotimme opettajallekin, että poikamme istuisivat koulussa vierekkäin ja tekisivät parityöt yhdessä.. Poikiemme kahinat loppuivat päivässä!!!!