Ekaluokkalaisella ongelmia matikassa. Onko sormien käyttö hyvä ja paha asia?

mutta sormet on hyvä apuväline

ainakin meidän ekaluokkalaisen opettaja.

oman lapseni opettaja. Mitä pahaa siinä voisi olla, jos siitä on apua?

Kyllä se siitä automatisoituu aikanaan jos ei ole mitään todellisia oppimisvaikeuksia.

meidän 2 luokkalaisen pojan opettaja sanoi vanhempain illassa, että antakaa lasten laskea sormilla tai helmillä niin kauan, kuin on tarpeellista.



Siitä on iso apu.

Noin itsekin olen ajatellut, että sormet on ok apuväline ja aina saatavilla :)

Tuntuu helpottavan lasta, kun numerot konkretisoituvat jotenkin.

Toivottavasti matikka "kolahtaa" jossain vaiheessa, muuten tulee kyllä olemaan vaikeuksia jatkossa :(



-ap

auttaa hahmottamaan paremmin

Matikassa suositus on, että opetellaan sillä välineellä minkä lapsi ymmärtää ja kokee omakseen. Jos kotoa löytyy esim. muovisia Dagucan (vai mitä ne oli) -figuureja, pikkuautoja tai muovieläimiä, niin pöytä tyhjäksi, tavarat tiskiin ja laskemaan. Numerot ovat hyvin abstrakteja ja jotkut lapset hyötyvät siitä, että numerot muutetaan "näkyviksi" tavaroiden avulla.



On muuten ihan normaalia, että se matikka ei heti suju ekaluokkalaiselta. :) Jos sinua kuitenkin huolettaa, niin ota opettajaan yhteyttä.

Onko lapsi saanut tukiopetusta ym

on siis pysynyt mukana... vielä... ja saa kyllä tehtävät tehtyä oikein, kun minä vahdin vieressä.

Mutta siis väkisinkin tulee verrattua vanhempiin sisaruksiin, jotka turhautuivat näihin helppohin laskuihin ekaluokan alussa.

Tälle yhdelle laskut ei todellakaan ole helppoja vaan jokainen 8-3= ?? vaatii aina uuden mietintäsession!

-ap

vanha helmitaulukin on hyvä auttaa hahmottamaan paremmin

ja otin sen käyttöön.

-ap

mutta käytän edelleen sormia helposti, jos lasku vaatii keskittymistä, se auttaa. Olen nopea laskemaan päässä ja mut on testeissä todettu matemaattisesti lahjakkaaksi, mutta joskus sormet auttavat :D Joten tuskin niistä hirveästi haittaa on ekaluokkalaiselle.

Matikassa suositus on, että opetellaan sillä välineellä minkä lapsi ymmärtää ja kokee omakseen. Jos kotoa löytyy esim. muovisia Dagucan (vai mitä ne oli) -figuureja, pikkuautoja tai muovieläimiä, niin pöytä tyhjäksi, tavarat tiskiin ja laskemaan. Numerot ovat hyvin abstrakteja ja jotkut lapset hyötyvät siitä, että numerot muutetaan "näkyviksi" tavaroiden avulla.

On muuten ihan normaalia, että se matikka ei heti suju ekaluokkalaiselta. :) Jos sinua kuitenkin huolettaa, niin ota opettajaan yhteyttä.

Eli toivoa on jatkossa, vaikka nyt tuntuu vaikealta?

En ole vielä asiasta open kanssa jutellut. Tai yritin kyllä vihjata, kun meillä oli vanh.vartti, mutta sillon oltiin luvuissa vielä niin alussa (nelonen), että open mukaan kaikki on ihan hyvin.

-ap

mä olin hyvä matikassa mutta käytän edelleen sormia helposti, jos lasku vaatii keskittymistä, se auttaa. Olen nopea laskemaan päässä ja mut on testeissä todettu matemaattisesti lahjakkaaksi, mutta joskus sormet auttavat :D Joten tuskin niistä hirveästi haittaa on ekaluokkalaiselle.

Vanhin poika lukee lukiossa pitkää matikkaa ja toteaasen olevan helppoa. Keskimmäinen on tokalla ja tykkää matikasta ja opettaja on todennut pojan olevan hyvä siinä ja innostunut. Vaan nyt tää nuorin on ekalla ja pluslaskut menevät ja miinuslaskut vasta auttaen. Me ollaan käytetty tulitikkuja apuna laskemiseen ja niiden avulla poika hahmottaa paremmin. Sormiakin olen neuvonut käyttämään ;) Opettaka on huomannut myös miinuslaskujen ongelman ja poika pääsee tukiopetukseen. Näin ne muksut ovat erilaisia. Ja ymmärrän nuorimmaisen tuskan, olen itse matemaattinen imbesilli ;D

Eli toivoa on jatkossa, vaikka nyt tuntuu vaikealta?

Eivät kaikki asiat mene heti jakeluun. Matikka on aika vaikeata ja lukemisessakin katsotaan ihan rauhassa jouluun asti. Vasta joululoman jälkeen aletaan ihan "oikeasti" katsoa, miten lapsilla menee matikassa ja äikässä. Eli anna nyt rauhassa opetella. Matikassa on paljon kertausta ja tankataan samoja asioita eri tavoilla, eli vaikka kirjassa mennään eteenpäin, pysyvät asiat pitkälti samoina.

Itse en muuten oppinut englantia niin millään. Olin ekan vuoden aivan kuutamolla ja itkin koepäivinä, kun en ymmärtänyt mitä kysytään. Jos olisin saanut valita, olisin jättänyt enkun opiskelun kesken heti ekan vuoden jälkeen. No, kesälomalla lueskelin omatoimisesti ja sain kuin ihmeen kaupalla kielestä kiinni. Seuraavana vuonna tajusin jo tunneilla jotain ja petrasin jatkuvasti. Kuudennella luokalla arvosana oli 10, olin luokan paras ja sain stipendin. Että ei kannata masentua, vaikkei heti tajua. :)

mutta en ole huolissani, vanhimmalla lapsella oli aikoinaan sama juttu ja ihan hyvin on kumminkin pärjännyt. Hän sai alakoulun puolella muutamia kertoja tukiopetusta tarpeen mukaan. Tämän nuorimman lapsen opettajan kanssa vanhempainvartissa sovittiin että tyttö käy nyt jonkin aikaa erityisopettajan luona pienryhmässä matikan tunnilla kerran viikossa ja jos se ei riitä niin sitten oma opettaja antaa lisäksi tukiopetusta. Lisäksi tietenkin kotona autetaan läksyissä, koska tosiaankin tarvitsee niissä tukea. ei opettajakaan ollut huolissaan, mutta ilman muuta on parempi heti alkuunsa saada homma sujumaan ettei myöhemmin tule sitten ongelmia.

Vanhin poika lukee lukiossa pitkää matikkaa ja toteaasen olevan helppoa. Keskimmäinen on tokalla ja tykkää matikasta

ja pitkää matikkaa lukee. Toiseks vanhin on ysillä ja saa matikan kokeista vaan 10 tai ylikin :)

Ja meillä kans nää vähennyslaskut on erityisen vaikeita! Kyselee vielä välillä, että "mitä se tarkoittikaan se miinus, lisätäänkö vai vähennetäänkö"

Mulle itselleni taas matikka on aina ollut helppoa, joten en oikein osaa samaistua. On tainnut tulla isäänsä :D

-ap

Lisäksi tietenkin kotona autetaan läksyissä

jos ja kun on itse tehnyt laskut, niin vastaukset on jotain ihan puuta-heinää!!

Pitänee kysyä taas opelta, että mitä mieltä se on.

-ap

Vanhin poika lukee lukiossa pitkää matikkaa ja toteaasen olevan helppoa. Keskimmäinen on tokalla ja tykkää matikasta

ja pitkää matikkaa lukee. Toiseks vanhin on ysillä ja saa matikan kokeista vaan 10 tai ylikin :)

Ja meillä kans nää vähennyslaskut on erityisen vaikeita! Kyselee vielä välillä, että "mitä se tarkoittikaan se miinus, lisätäänkö vai vähennetäänkö"

Mulle itselleni taas matikka on aina ollut helppoa, joten en oikein osaa samaistua. On tainnut tulla isäänsä :D

-ap

milloin pitää vähentää... Olen yrittänyt miettiä, voisiko lapsen "pienuus" vaikuttaa vielä asiaan, kun on syntyny loppuvuodesta. Toisaaltat poika taas oppi viime keväänä lukemaan ihan itsekseen.

Aina on toivoa! :)

Eivät kaikki asiat mene heti jakeluun. Matikka on aika vaikeata ja lukemisessakin katsotaan ihan rauhassa jouluun asti. Vasta joululoman jälkeen aletaan ihan "oikeasti" katsoa, miten lapsilla menee matikassa ja äikässä. Eli anna nyt rauhassa opetella. Matikassa on paljon kertausta ja tankataan samoja asioita eri tavoilla, eli vaikka kirjassa mennään eteenpäin, pysyvät asiat pitkälti samoina.

Itse en muuten oppinut englantia niin millään. Olin ekan vuoden aivan kuutamolla ja itkin koepäivinä, kun en ymmärtänyt mitä kysytään. Jos olisin saanut valita, olisin jättänyt enkun opiskelun kesken heti ekan vuoden jälkeen. No, kesälomalla lueskelin omatoimisesti ja sain kuin ihmeen kaupalla kielestä kiinni. Seuraavana vuonna tajusin jo tunneilla jotain ja petrasin jatkuvasti. Kuudennella luokalla arvosana oli 10, olin luokan paras ja sain stipendin. Että ei kannata masentua, vaikkei heti tajua. :)

Joo, meillä lapsi oppi lukemaan itsekseen nyt kesällä ennen koulua ja siinä ei ole mitään ongelmaa.

Pitänee vaan odotella ja harjoitella ja toivoa, että aika tekee tehtävänsä.

-ap