Miten te kotiäidit järjestätte itsellenne omaa aikaa ihan konkreettisesti?

Komppaan tuota että ilmoitat päivän ja ajan ja sitten menet pois kotoa. Tai sitten vaan ilmoitat että lähden käymään lenkillä/kaupassa jne kun mies tulee menoistaan kotiin.



Miehen kummasteleva/vähättelevä asenne muuttuu todennäköisesti jos järjestät yhden viikonlopunkaan miehellesi lasten kanssa. Eli menet vaikka vanhemmille, kaverille tai jonnekkin koko viikonlopuksi niin miehesi saa käytännön kokemusta siitä mitä on olla koko ajan päivystysvalmiina.



Toinen tapa on että olen sopinut naapurin kanssa että tiistai aamuisin vaihdetaan lapsia. Jokatoinen viikko minulla on vapaata kun lapset naapurilla ja jokatoinen sitten minulla on kaksi lasta enemmän. Ja lapset tykkäävät kun joka tiistai saa leikkiä kavereiden kanssa.



Lisäksi isommat lapset kyläilevät paljon kavereilla muutenkin ja silloin usein viedään nuorin mummolle. Näin saadaan miehen kanssa tilaisuus käydä kaksistaan vaikka syömässä ravintolassa.

Meillä taas tilanne, että mies on opiskelija ja tekee lisäksi töitä, joten ei hänellekään ole omaa aikaa juuri ollenkaan. Lapseni saa joulukuusta eteenpäin käydä avoimessa päiväkodissa 6h/vko, mikä on mulle ensimmäinen kerta erossa hänestä ikinä. En edes keksi, mitä kaikkea voisin tehdä tuolla ajalla - ennen kuin toinen lapsi tässä kohtapuolin syntyy,

Sun tarvii ottaa se aika itsellesi, eli vaikka harrastus, käyt kaksi kertaa viikossa vaikka jumpassa, samalla reissulla voit käydä itseksei kaupassa tms. Ja jos se on sama aika joka viikko, on miehesi helppo siihen tottua ja oppii muistamaan, ettei kehitä niihin omia menoja.

Kun lapset menevät nukkumaan klo 20, loppuilta on omaa aikaa lukea, kirjoittaa, katsoa telkkaria, tehdä käsitöitä, askarrella.. ihan mitä vaan.



Mieheltä voin myös saada apua. Meillä on olemassa sopimus siitä, että urheilua varten on aina optio. Eli jos toinen pyytää vapaata aikaa mennäkseen liikkumaan, toinen ei siitä kieltäydy. Samoin toimii optio saada levätä. Jos toinen pyytää pari tuntia aikaa nukkuakseen päiväunia, se annetaan ilman muuta. Tämä toimii siksi, että sitä ei käytetä "väärin" vain kun tympii.

siitä jonkun ajan kuluttua ilmoitin aloittavani vielä toisen jumpan.



Ei sitä omaa aikaa tule, jos jää odottamaan että mies vapaaehtoisesti raivaisi sille tilaa. Ilmoitusluontoinen asia siis. Tunti kerran-pari viikkoon ei ole niin paljon, että mies kehtaisi edes nurista.

Miksi miehen menot olisivat jotenkin tärkeämpiä kuin sinun?

Sovitte että joka torstai klo 17-20 sinä olet pois ja viikonlopun joka toinen kuukausi. Jos et saa suutasi auki, et taida haluta omaa aikaa tarpeeksi.

Kun lapset menevät nukkumaan klo 20, loppuilta on omaa aikaa lukea, kirjoittaa, katsoa telkkaria, tehdä käsitöitä, askarrella.. ihan mitä vaan. Mieheltä voin myös saada apua. Meillä on olemassa sopimus siitä, että urheilua varten on aina optio. Eli jos toinen pyytää vapaata aikaa mennäkseen liikkumaan, toinen ei siitä kieltäydy. Samoin toimii optio saada levätä. Jos toinen pyytää pari tuntia aikaa nukkuakseen päiväunia, se annetaan ilman muuta. Tämä toimii siksi, että sitä ei käytetä "väärin" vain kun tympii.

Miksi ei saisi tympiä? Onko sitten pakko luuhata kotona naama norsunperseenä jos tympii? Kuka nauttii tympeästä vanhemmasta? meillä ainakin saa lähteä pois huilimaan jos alkaa pahasti rassata.

Tai sitten vanhempani.



Pääsen joka viikko 4 kertaa kuntosalille, kun mies huolehtii kolmesta lapsestamme sen aikaa. Miehen ollessa töissä turvaudun vanhempieni apuun esim. kampaamoreissun ajaksi.



Aika itsekäs mies ap:llä :/

voi elämä mitä persoonattomia luusereita täällä on! Minä en sietäisi tuollaista elämää hetkeäkään, tarviin omaa aikaa joka päivä ja mies nyt vaan saa luvan antaa sitä. Sitä paitsi mieheni sanoo että ei ihmettele miehiä jotka pettää ap:n kaltaisia naisia, miten voi arvostaa naista joka ei uskalla tehdä muuta kuin luuhata kotona ja paapoa pentujaan? Mulla kaks pientä lasta ja nytkin viikonloppuna lähen yksin yöksi kaverin luo reissuun. Mies pärjää mainiosti.

voi elämä mitä persoonattomia luusereita täällä on! Minä en sietäisi tuollaista elämää hetkeäkään, tarviin omaa aikaa joka päivä ja mies nyt vaan saa luvan antaa sitä. Sitä paitsi mieheni sanoo että ei ihmettele miehiä jotka pettää ap:n kaltaisia naisia, miten voi arvostaa naista joka ei uskalla tehdä muuta kuin luuhata kotona ja paapoa pentujaan? Mulla kaks pientä lasta ja nytkin viikonloppuna lähen yksin yöksi kaverin luo reissuun. Mies pärjää mainiosti.

koska on varmasti huomannut että silloin jaksan itse paremmin enkä kiukuttele hänelle kotona :) ei paljoa toki ole mutta jumpissa ja salilla haluan päästä käymään!

mikä tietysti hyvä sekin tuomaan omaa aikaa, mutta mielestäni nykyajan isienkin on syytä opetella hoitamaan ja olemaan yksin lasten kanssa. Mikä oikeus isillä on omaan aikaan ja jos puoliso sitä haluaa, pitää järjestää joku hoitaja lapsille. Lapsethan ovat sekä isän että äidin!

lauantaisin aamulla shoppailen ja teen ruokaostokset. Jos mennään koko perhe yhdessä, niin saattaa olla että käy sunnuntaina lenkillä tai uimassa aamutuimaan.

yhden 6kk ikäisen lapsen kanssa. Harvoinhan sitä omaa aikaa saaa otettua, mutta täällä on onneksi pojan mammat jotka auttaa jos tarvitsee, eli heille saan vietyä hoitoon tarpeen tullen. Eikö teillä ole siellä lapsien isovanhempia jotka voisivat ottaa lapsia hoitoon vaikka ihan muutamaksikin tunniksi? :) Tai olisko sulla jotain siskoja, veljiä tai kavereita jotka hoitaisivat? Minkä ikäisiä lapsesi ovat, ovatko aivan pieniä?

Esim. hankit jonkun harrastuksen, joka on säännöllisesti samaan aikaan. Tai sitten sovit kaverin kanssa, että menette salille/jumppaan/syömään/leffaan tms. Sitten ilmoitat miehellesi, että olet sopinut meneväsi tiistaina Marjan ja Kirsin kanssa jumppaan, joten olet siellä klo 17-19.



Älä siis pyydä omaa aikaa, vaan ilmoita, että sinulla on nyt meno. Tai jos et halua mitään ohjelmoitua menoa, ilmoita, että sun täytyy käydä hankkimassa vaikka lapsille talvihaalarit, itsellesi kengät ja käyt hakemassa ne yksin. Sitten käyt samalla reissulla kahvilla jne vapaata.