hoikkuusko onnellisuuden tae?

mutta kyllä minun tyytyväisyyttäni paransi 5 kg pudotus, Nyt maha ei pömpötä ja peilin edessä tuntee iloa, ei ärtymystä.



Ei se elämää muuta, mutta tuolla sektorilla erittäin hyvä asia. Ja heijastuu seksiselämäänkin, vaikkei se huonoa ollut ennenkään.

mutta poistaisi jatkuvan vitutuksen edes yhdestä asiasta eli siitä, että tätä pömppöä pitää mukanaan kantaa joka paikkaan!

sit väittänyt että hoikkuus on onnellisuuden tae? Oletko itse pyöreä?



Mä olen hoikka enkä koskaan ajattele olevani sen onnellisempi kuin kukaan muukaan.

sit väittänyt että hoikkuus on onnellisuuden tae? Oletko itse pyöreä? Mä olen hoikka enkä koskaan ajattele olevani sen onnellisempi kuin kukaan muukaan.

Silloin, jos se on normaali tila. Mutta näin normaalin tasapainoisena ja onnellisena ihmisenä laihtuminen on parantanut tyytyväisyyttä. Samoin kuin hoikan merkittävä lihominen varmasti lisää tyytymättömyyttä.

Se on kyllä totta, että laihduttava voi pettyä pahasti, jos luulee, että kaikki murheet katoaa, kun pääseen alle sen BMI 22:n

Kaikki on niin suhteellista.

että eihän tuo laisinkaan noin "suoraviivaista" ole. Itse olen nyt huomattavasti tyytyväisempi itseeni, ns. sinut itseni kanssa, vaikka hieman on ylipainoa (BMI 27) kuin nuorena, jolloin olin todella hoikka ja hyväkroppainen. Korvien välihän sen ratkaisee.

hoikahko

kivoja hetkiä arkeen ja juhlaan!



Vaikka stressaan enkä osaa kunnolla nauttia minulle suoduista ihanista asioista, silti olen tyytyväinen edes hoikkuuteeni ja ulkonäkööni.. saan siis pieniä kiksejä.

T 3, joka on ollut ajoittain hoikka (50kg) ja sitten repsahtanut useasti lihomaan 5kg, mikä muuttaa koko olemukset ihan totaalisen tankiksi.

T 3, joka on ollut ajoittain hoikka (50kg) ja sitten repsahtanut useasti lihomaan 5kg, mikä muuttaa koko olemukset ihan totaalisen tankiksi.

tai muitakaan istuvia vaatteita.



9

Ei hoikkuus vaan isot tissit.

Se että viihtyy omassa kropassaan kasvattaa kyllä onnellisuutta, tietenkin.

todellakaan! itse olin lähes 20kg painavampana iloinen ja onnellisempi. Ainoa asia mikä elämässä nyt hoikempana on onnellisempaa kuin lihavana on se, että vaatteita saa halvemmalla!!

Pakko karistaa ne pois. Tiedän, että kun on sinut ittensä kanssa, niin on mieli parempi.



Toiselle käy ylikilot, toiselle ei.

Sen sijaan tyytymättömyys omaan painoon voi tuoda epäonnen.

koska ollakseni hoikka, joudun vahtimaan painoa ja itseäni koko ajan. Se ei ole kivaa. Elämä on pyörinyt suupalojen ympärillä ja aina joutunut suunnittelemaan, mitä syö ja milloin ja jos syö joku pvä liikaa niin mikä olisi hyvä paastopäivä jne.

Hoikka on aina kaunis, fiksu, ahkera, tuoksuu hyvältä ja onnellinen. Läski taas on ruma, tyhmä, laiska, pahanhajuinen ja onneton.



Niin se vaan menee.

mutta kyllä hoikkuudesta paljon iloa ja hyötyä on käytännön elämässä.

koska ollakseni hoikka, joudun vahtimaan painoa ja itseäni koko ajan. Se ei ole kivaa. Elämä on pyörinyt suupalojen ympärillä ja aina joutunut suunnittelemaan, mitä syö ja milloin ja jos syö joku pvä liikaa niin mikä olisi hyvä paastopäivä jne.

Tosin en ole pitänyt mitään paastopäiviä, mutta ollut sitten vaan todella ahdistunut ja koko päivä (ellei useampikin) pilalla kun olen sitten vaan murehtinut sitä että söin 500 kcal liikaa ja kuinka paljon pitää liikkua kuluttaakseni sen jne.

Aina hoikkana ollessa on lisäksi sellainen "kieltäytymisen kurjuus" ollut vallitsevana olotilana, tai koko ajan "taustalla". Ja siis vaikka en olekaan mitään kitukuureja ikinä vetänyt.

Nyt olen sitten lievästi ylipainoinen, ja itseasiassa onnellisempi näin. Ruoka ei pyöri koko ajan mielessä eikä tarvitse ruoskia itseään vaikka syökin pullan tai vaikka parikin, ja vaikka monenakin päivänä peräkkäin.

mutta ainakin käytännössä helpottaa vaatteiden löytämistä. Se on jo suuri asia shoppailua vihaavalle.