Ihanaa! Löydettiin meille kesämökki. Olipa vaan kova duuni löytää hyvä.

meilläkään ei oo kummallakaan suvussa mökkiä käytettävissä, joten ollaan mietitty oman ostamista, sitte joskus kun asuntolaina on saatu urakoitia ekaks alta pois.

tai ei edes vielä oikeastaan kenenkään. Miehen isoisä osti aikoinaan kesäpaikan saaristosta. Siellä kaikki lapset (3 lasta) lapsineen (8 lapsenlasta) viettivät idyllisiä kesiä 80-luvulla...



Nyt isoisä on kuollut ja kesäpaikka "perikunnan" omistuksessa. Siellä ei käy oikeastaan muita kuin miehen vanhemmat ja me. Kukaan muu ei tee mitään, paikka rapistuu hiljakseen.



Isoäiti on siinä kunnossa, ettei elä kauaa.



Kauhulla odotan sitä päivää, kun perinnöstä aletaan riidellä. Ihan järkyttävää tulee olemaan.

Me ollaan etsitty n. vuoden verran ja ei ole vielä tärpännyt. Ranta pitää olla ja sen kokoinen mökki että neljä henkeä nyt ainakin siellä voi asustaa ilman että ollaan kuin sillit purkissa, silti hintakin rajoittaa ja välimatka. Korkeintaan sais olla parisataa kilsaa väliä kodin ja mökin matka.

Mies on saanut perintönä yhden ja minä ennakkoperintönä toisen. Toinen on askeettinen, ei sähköä eikä vettä mutta sijaitsee paremmalla paikalla. Toisessa on mukavuudet mutta piha hankala lasten kanssa.

Vuokralaisten kanssa on aina säätämistä, on kallista kunnostaa ja ylläpitää, myydäkään ei voi kun saattaa olla että lapset tykkäävät aikanaan mökkeilystä ja molemmille on hyvä olla oma.

Me ollaan etsitty n. vuoden verran ja ei ole vielä tärpännyt. Ranta pitää olla ja sen kokoinen mökki että neljä henkeä nyt ainakin siellä voi asustaa ilman että ollaan kuin sillit purkissa, silti hintakin rajoittaa ja välimatka. Korkeintaan sais olla parisataa kilsaa väliä kodin ja mökin matka.

mekin alunperin ajateltiin, että neliöitä pitäisi olla vähintään 60 ja kaksi makuuhuonetta, mutta sellaisia on myynnissä todella vähän! Enemmistö mökeistä on sellaisia max 30 neliön pikkumökkejä, joihin sitten rakennellaan vähitellen tönöjä pihamaa täyteen...

No, päädyttiin sitten sellaiseen kuitenkin itsekin. Mökissä on yksi pieni makkari, joten alkuun päästään siten, että lapset nukkuvat siellä ja me vanhemmat olohuoneessa vuodesohvalla. Rakennetaan sitten kesän ja syksyn aikana siihen vierasmökki, jossa lapset saa jatkossa asustaa.

-ap-

tai ei edes vielä oikeastaan kenenkään. Miehen isoisä osti aikoinaan kesäpaikan saaristosta. Siellä kaikki lapset (3 lasta) lapsineen (8 lapsenlasta) viettivät idyllisiä kesiä 80-luvulla... Nyt isoisä on kuollut ja kesäpaikka "perikunnan" omistuksessa. Siellä ei käy oikeastaan muita kuin miehen vanhemmat ja me. Kukaan muu ei tee mitään, paikka rapistuu hiljakseen. Isoäiti on siinä kunnossa, ettei elä kauaa. Kauhulla odotan sitä päivää, kun perinnöstä aletaan riidellä. Ihan järkyttävää tulee olemaan.

miehen koti jäi perikunnan hoitoon eli kukaan ei sitä hoitanut ja sijaintikin oli meidän kannalta liian kaukana.

Ratkaistiin asia lopulta niin, että yksi sisaruksista osti sen omakseen, purki huonokuntoisen talon ja rakensi tilalle uuden, pysyväksi asunnokseen.

Perikuntajärjestelyt tuntuu aika harvoin pelaavan kunnolla, tulee vaan kinaa käytöstä ja huollosta.

ap

milloin sukulaiset löytää mökkinne.

Meillä myös etsinnässä oma mökki, mutta järvenrannassa pitää ehdottomasti olla.

Meillä myös "suvun" mökki, mutta se menee niin, että tietyt henkilöt ovat sen omineet... Kun mökin virallisesta haltijasta aika jättää, niin odotan myös kauhulla sitä sotaa mikä syttyy paitsi mökistä, niin myös muusta omaisuudesta :(

milloin sukulaiset löytää mökkinne.

tervetuloa vaan ;-)

ap

Saapiko kysyä, että paljonko siitä maksoitte?



Mekin kierrettiin aikanaan katsomassa yhtä sun toista mökkiä, mutta lopulta todettiin, ettei meille vaan kelpaa. Kauhean huonosti oli pidetty mökkejä, sokkeleita tms. ei ollut ollenkaan, räystäitä ei ollut tms. eli kaikkea sellaista, jotka pitkässä juoksussa tai jopa nopeastikin aiheuttavat ongelmia. Lopulta päädyttiin ostamaan tontti, johon sitten joskus rakennetaan itse mökki, kunhan nyt rahat ja aika antavat myöten. Kuivan maan tontti meillä siis.