Mielipide, kiitos!

että asia ei kuulu sulle YHTÄÄN. Ystäväsikin mieli voi matkan varrella muuttua, mut silloinkaan asia ei kuulu sulle pätkän vertaa. Hanki oma elämä ja anna muiden elää (ilmeisesti hyvinkin onnellisena, toisin kuin eräät) omaansa. :)

Kiinasta tai Venäjältä tai köyhistä maista - auttaisi sitä Luojankin työtä vähän enemmän kuin kehareiden sikiäminen.

Ehkä tossa on taustalla joku "minä olen niin hyvä äiti että olen valmis ottamaan vastaan vammaisetkin lapset"-pöyhkeily...

Mutta voi vammaisiakin adoptoida, sen sijaan että tekemällä tekee niitä vielä lisää. Ja ihan saman (ellei kiiltävämmänkin!) sädekehän siitä saa.

että asia ei kuulu sulle YHTÄÄN. Ystäväsikin mieli voi matkan varrella muuttua, mut silloinkaan asia ei kuulu sulle pätkän vertaa. Hanki oma elämä ja anna muiden elää (ilmeisesti hyvinkin onnellisena, toisin kuin eräät) omaansa. :)

Olen omaan elämääni hyvin tyytyväinen, mutta itse en kyllä uskaltaisi ottaa vastuuta useasta vammaisesta lapsesta ja taata heille vileä hyvä hoito..

Ja kyllä asia koskettaa vähän minuakin, kun on kuitenkin ystävästäni ja hänen jaksamisestan kyse! Vai eikö sinua huolestuttaisi oman ystäväsi jaksaminen? Ja hänen (tässä tapauksssatulevien) lasten hyvin vointi? Etenkin kun näyttää tämä yksi jo olevan toisinaan heikolla hoidolla...

ja anna muiden elää omaansa.

Kaikille kivempi niin.

ystäväsi voi uskaltaa.

Toki olisin ehkä jaksamisesta huolissani, mutta oikeasti; lapsia on vasta yksi, tulevasta ei tiedä kukaan. Ja luottaisin siihen, että ystäväni tietää, mitä tekee, mihin hänen päätöksensä perustuu jne. Tukisin häntä, päättää hän elää elämänsä ihan miten itse haluaa, vaikka en ehkä itse tekisikään samoin.



Ja jos tämä yksi näyttää jo "olevan toisinaan heikolla hoidolla" (melkein meni maku, ellei mennytkin tämän kommentin jälkeen...), puutu siihen, äläkä mahdollisiin tuleviin lapsiin, niitähän ei vielä edes ole. Miksi siis niistä murehdit? Jotain häikkää sun suhtautumisessa nyt on...

2

Jos nyt niistä kymmenestä kehitysvammaisesta huolehtisit vasta sitten kun/JOS he oikeasti ovat edes olemassa.



Kyse on ystäväsi elämästä ja hänen valinnoistaan, jos olet ystävä, kunnioitat tätä ja rupeat "huolehtimaan" vasta sitten kun sitä huolenaihetta oikeasti on.

Toivottavasti tämä on trolli. Olen kuvitellut, että lasten pitää saada virhegeeniyhdistelmä kummaltakin vanhemmalta.

tehä kasapäin lapsia tietäen että puolet tulee olemaan vammaisia? Eivätkä he voi vakaumuksensa takia ehkäisyäkään käyttää..



Siis ei mua haittaa, jos tekevät , mutta tottakai sitä kantaa huolta ystävän jaksamisesta.



Ja huonopa se on mennä toista neuvomaan lapsen hoidon suhteen..

Toivottavasti tämä on trolli. Olen kuvitellut, että lasten pitää saada virhegeeniyhdistelmä kummaltakin vanhemmalta.

ystävän jaksamisesta JOSKUS TULEVAISUUDESSA.

Ethän voi tietää miten homma menee, montako lasta saavat, moniko niistä on vammaisia jne

Sitä paitsi aloituksessa et puhunut huolestasi tuosta ystävän jaksamisesta vaan ainoastaan onko reilua lapsia kohtaan.

tehä kasapäin lapsia tietäen että puolet tulee olemaan vammaisia? Eivätkä he voi vakaumuksensa takia ehkäisyäkään käyttää.. Siis ei mua haittaa, jos tekevät , mutta tottakai sitä kantaa huolta ystävän jaksamisesta. Ja huonopa se on mennä toista neuvomaan lapsen hoidon suhteen..

Jos nyt niistä kymmenestä kehitysvammaisesta huolehtisit vasta sitten kun/JOS he oikeasti ovat edes olemassa. Kyse on ystäväsi elämästä ja hänen valinnoistaan, jos olet ystävä, kunnioitat tätä ja rupeat "huolehtimaan" vasta sitten kun sitä huolenaihetta oikeasti on.

kun hän saa keskenmenoja toisensa jälkeen ja silti pitää kokoajan "yrittää saada" niitä lapsi maailmaan.

Ja mulla ei ole mitään kehitysvammaisia vastaan, jos joku nyt pian niin luulee, omsata lähipiiristäkin löytyy useita eriasteisia tapauksia..

jos vanhemmilla tuollainen vakaumus taustalla, et voi asialle yhtään mitään. Etpä tosin juuri muutenkaan. Lohduttaudu ajatuksella, että kenellekään ei anneta suurempaa kuormaa kuin jaksaa kantaa. :)

Mut ihan oikeasti, anna olla, ei ole sun elämä. :)

2

mahdollisiin ja mahdottomiin vaikeuksiin... KAIKKEA voi sattua, kenelle vain. Siksikin kannattaisi pitää huolta omista asioita ja pysyä ystävän rinnalla, kun hän pitää huolta omista asioistaan. :)

2

ystävän jaksamisesta JOSKUS TULEVAISUUDESSA. Ethän voi tietää miten homma menee, montako lasta saavat, moniko niistä on vammaisia jne Sitä paitsi aloituksessa et puhunut huolestasi tuosta ystävän jaksamisesta vaan ainoastaan onko reilua lapsia kohtaan.

tehä kasapäin lapsia tietäen että puolet tulee olemaan vammaisia? Eivätkä he voi vakaumuksensa takia ehkäisyäkään käyttää.. Siis ei mua haittaa, jos tekevät , mutta tottakai sitä kantaa huolta ystävän jaksamisesta. Ja huonopa se on mennä toista neuvomaan lapsen hoidon suhteen..

Ja mietittyttää millaista elämä heillä voi tulla olemaan. Miten lapset jaksetaan hoitaa? Miten he itse jaksavat, kun tuntuu toisinaan olevan jo niin rankkaa ja vaikeaa?

Nykyäänhän monet tekevät abortin vastaavassa tilanteessa, Mitä tekisit itse?

Mun mielestä olet itse asennevammainen toisten elämän kyttääjä. Ei ihan normaalia...

sinuna tukisin häntä.

Mielipiteesi tähän? Onko tämä reilua lapsia kohtaan? Miten vähän aikaa äidillä on panostaa terveisiin lapsiin saatikka vammaisiin, jos lapsia tulee olemaan toista kymmentä?

Tässähän kysytään mielipidettä vain. Tuskin AP on aikonut vaikuttaa asiaan mitenkään! Ja pahapa on mennä vaikuttamaan..

"Ja mietittyttää millaista elämä heillä VOI TULLA OLEMAAN"



Jos nyt kuitenkin koittaisit elää tätä päivää etkä vaahdota siitä millaista ystävän elämä voi mahdollisesti ehkä tulla olemaan.

Minulla ei ole mitään tätä asiaa vastaan, mietin lähinnä millaisen vastaanoton tälläinen herättää täällä (kovin kärkkäitä ollaan arvosteleen ja etenkin haukkumaan) ja ihmisissä yleensä?



Ystävä hädässä tunnetaan ja innolla odotan tulevaa kummilasta,olipa sitten vammainen tai ei!



Ja minulla on kyllä tapana kantaa huolta myös ystävistäni, olla tukena vaikeina hetkinä ja iloita hyvinä!