Miltä imetyksen lopettaminen on sinusta tuntunut?

ja ei tota maitoa taida tulla niin paljon että riittäisi mihinkään!!

tänään annoin velliä vähän ja pahalta tuntui.. :,O(

ihanat läheiset hetket vauvan kanssa, joita ei pulloruokinnalla koskaan voi korvata.

Oon tässä harkinnut että jos sittenkin jatkaisin vielä muutaman kuukauden (poika on 8,5kk), jos vierotuksella ja nykyisellä alakulolla onkin jokin yhteys. Hassua, sillä olin raskaana ollessani ns imetyskammoinen mutta sitten kun suloinen vauvani syntyi niin imetyskammo unohtui samantien ja imetys on sujunut tosi hyvin.

tosi huojentunut olo, vuoden ja reilun vuoden imetin (2 lasta), enkä osannut nauttia kummastakaan

Imetys loppui niin että lapsi ei jäänyt kaipaamaan mutta ei ehtinyt hylkiäkään. Olin päättänyt että yhden illan jälkeen se jää. Itku tuli kun ajattelin, että tässä se nyt on.

Toisella kerralla tuntui kuin suuri kivi olisi tippunut rinnalta, kun mies ja neuvolantäti sanoivat molemmat, että voisin hyvällä omallatunnolla lopettaa imetyksen kun 7kk vauva osaa syödä soseitakin hienosti + suostui juomaan pullosta. Vauva oli saanut kuukautta aiemmin hampaat ja rinnat olivat verillä puremisesta ja mieli maassa kun imetys ei sujunut niin hyvin kuin esikoisen kanssa. Kaikkea kokeiltiin jotta pureminen loppuisi, mutta lopulta vauva voitti äidin sitkeydessä...

Vauvavuosi menee niin pian ohi!

Ei ole tullut ikävä. Vauva 6kk täysimetyksellä ja 8 kk:n ikäisenä lopetti sairauden takia kokonaan. Oli tosi helpottava, vauvalla oli hampaat ja tissit ihan purtuja. Ei tarvinnut enää kytätä ruoka-aikoja paniikissa.

Tiesin kuopusta vierottaessani, että en koskaan enää tule imettämään. Tunsin itseni kamalan vanhaksi ja kehoni tarpeettomaksi, kun se ei enää kanna ja ruoki lasta :(



Ei tuo tunne siis elämääni mitenkään hallitse, olenhan toki muutakin kuin äiti (ja sitäkin olen kybällä edelleen vaikka en imetä), mutta itketti se ;)

Toisaalta helpotti, koska yöunien parannuttua ja hormonitoiminnan normalisoiduttua palauduin omaksi itsekseni siitä väsyneestä, saamattomasta ja ailahtelevasta raskaus- ja imetysminästäni.

Imetin esikoista reilun vuoden ikään. Yhtään aikaisemmin lopettaminen olisi varmasti tuntunut vaikealta. Tai se jos imetyksen lopettaminen olisi ollut lapselle vaikeaa. Nyt olimme tavallaan molemmat siihen valmiita, lapsi ei tuntunut imetystä kaipaavan yhtään (lopetin pikkuhiljaa).