Lue keskustelun säännöt.
Jos olisit n. kolmikymppinen sinkkunainen, ja tapaisit
07.06.2010 |
saman ikäisen miehen, joka olisi mukava, kohtelias, mukavan näköinen ja kokoinen, akateemisesta perheestä, ja jolla olisi hyvä huumorintaju, ja joka opiskelisi korkeakoulussa ja johon ihastuisit ja joka ihastuisi sinuun.
Vaikuttaisiko tunteisiisi ja suhteen jatkuvuuten sinun puoleltasi mikään näistä, kun sinulle myöhemmin selviäisi, että miehen opiskelut ovat jatkuneet yli kymmenen vuotta ilman, että hän on vieläkään valmis? Tai että mies sairastaa parantumatonta sairautta (joka ei tosin vaikuttaisi hänen perimäänsä)? Tai että mies olisi juuri jäänyt työttömäksi? Tai se, että hän on saanut kehitettyä itselleen valtavat velat, pelkästään kulutusluotoilla?
Kommentit (40)
mutta järjellä ajateltuna toivoisin, että osaisin jättää hänet pian. En halua kontolleni ihmistä, joka ei hanskaa talouttaan, elämäänsä.
Mikäli sairaus olisi vielä mielenterveydellinen ongelma, olisi se adios, toivottavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti kaikki yhteisen hankkeet, asunto tai asuntolaina pitäisi olla sinun nimissä.
Sitten tämä kaveri ei hoitaisi luottoja tai velvoitteitaan. Vaikka varmasti sanoo hoitavansa.
Pian olisikin sitten kaksi ylivelkaantunutta, hyvin realistinen mahdollisuus.
Jos mies ei selvästi osoita oppineensa järkevämpää taloudenpitoa.
Miehen pitäisi pystyä osoittamaan, että ymmärtää nykyään rahan käytön, säästämiset, velkojen hoidon, sen ettei kaikkea saa heti mitä haluaa. Miehen pitäisi osoittaa kuinka aikoo veloistaan selvitä. Jos viimeisin kulutusluotto on otettu kahden vuoden sisään, niin taitaisin antaa koko miehen olla...
Opintojen viivästymisen syy vaikuttaa. Jos on ihan vaan saamattomuutta, niin antaa olla... Jos johtuu kilpaurheilusta, harrastuksista, samanaikaisesta oman alan työskentelystä niin ok, sillä ehdolla, että miehellä on motivaatiota suorittaa opintonsa loppuun.
Parantumaton sairaus ei vaikuta, ellei se tarkoita vuoden päästä omaishoitajuutta. Työttömyys ei vaikuta, ellei se johdu omasta syystä (siis huono työntekijä) ja miehellä on todellinen halu ja aikomus löytää töitä.
Jos olisi niin jättäisin säälittä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisia tuntuu riittävän.
Elämänohjeena tuntuu olevan: jos valheella pystyy asioita helpottamaan lyhyellä tähtäimellä, niin silloin valehdellaan.
Osaa yleensä haistaa sen mitä nainen haluaa kuulla. Avainsana: kuulla, teot puhuu sitten ihan omaa kieltään.
Olen itse tarkka raha-asioissa vaikka olen työtä vailla. Se ei tarkoita sitä että pitää sössiä asiat, pitää osata elää tilanteen mukaan. No, riippuu tietysti tilanteesta (jos ois vaikka lapsi jolla vakava sairaus ja pitäisi sitä varten ottaa jotain lainoja tms, sitten voisin ymmärtää...tosin suomessa saa kyllä sossusta apua tuollaisessa tilanteessa). Mutta lähtökohtaisesti muut asiat voisin vielä hyväksyä. Työtön on moni muukin tällä hetkellä. Opiskelujen kesken jäämiseen voi olla joku järkevä syy. Parantumaton sairaus? Mikä sairaus? Jos se on joku parin vuoden sisällä vihannekseksi tekevä niin sitten kyllä miettisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi olla kiinnostunut. Se, ettei osaa hoitaa raha-asioitaan, tökkii. En voisi kuvitella tuollaista lasteni isäksi.
Tuo taas vähän ihmetyttää, että akateemisestä perheestä. Mitä v..tun väliä sillä nyt on?!
minulla järki on niin voimakas että se peittoaisi tunteet. Yhteiseltä tulevaisuudelta puuttuisi pohja, jos toinen olisi varaton, työtön, ilman tutkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisia tuntuu riittävän.
Elämänohjeena tuntuu olevan: jos valheella pystyy asioita helpottamaan lyhyellä tähtäimellä, niin silloin valehdellaan.
Osaa yleensä haistaa sen mitä nainen haluaa kuulla. Avainsana: kuulla, teot puhuu sitten ihan omaa kieltään.
Tämä on fakta.
Miksi et antaisi palaa, ei kai sitä naimisiin tarvitse olla menossa heti?
Tuntematta nyt lainkaan miestä, perustuen sille vähälle mitä kerroit mietin seuraavaa:
Parantumaton sairaus lienee mielenterveydellinen tai parantumattoman sairauden lisäksi on jonkunlaisia elämänhallintaongelmia (mielenterveys), koska yliopisto on kesken, ei ole kyennyt työelämään ja on ottanut holtittomasti lainaa.
Tykkääkö matkustella eksoottisiin kohteisiin omatoimisesti, harrastaa sukellusta omin päin, vuorikiipeilyä koskemattomilla vuorilla, rallia Saharan erämaassa, benji-hyppyjä kerrostalon katolta tai muita "vaarallisia tilanteita"? Ostaako sinulle lahjoja jatkuvasti? Hemmotteleeko sinut pilalle huomavaisuudellaan? Maistuuko alkoholi? Onko tapana rakastella vaikka 12 tuntia saamatta tarpeekseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaan mt-ongelmaisia, enkä tahdo olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Miten sellainen mies kuvittelee edes lähestyvänsä minua?
Luulisi että mt-porukoillakin on joku tolkku. Hankkikoon seuraa muiden hullujen seasta, minua on turha yrittää.
Vihaan mt-ongelmaisia, enkä tahdo olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Miten sellainen mies kuvittelee edes lähestyvänsä minua?
Luulisi että mt-porukoillakin on joku tolkku. Hankkikoon seuraa muiden hullujen seasta, minua on turha yrittää.
Usein tuo mielenterveysongelma huomataan liian myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisia tuntuu riittävän. Elämänohjeena tuntuu olevan: jos valheella pystyy asioita helpottamaan lyhyellä tähtäimellä, niin silloin valehdellaan. Osaa yleensä haistaa sen mitä nainen haluaa kuulla. Avainsana: kuulla, teot puhuu sitten ihan omaa kieltään.
Tämä on fakta.
Totta kai varsin moni nainen tunnistaa vilunkivillen. Kuten monet miehet tunnistaa epäaidon naisen. Sitten on molemmissa sukupuolissa niitä, jotka kerta toisensa jälkeen tökkää kätensä paskaan.
Onhan niitä viljalti muitakin, vaikkapa epilepsia, diabetes, tourette, ms-tauti, keliakia, reuma, lupus, psoriasis...
Ilmeisesti mt-ongelmat/-diagnoosi on palstalaisten mielestä "pahin" parantumaton sairaus?
en ryhtyisi lähempään tuttavuuteen
kyseessä olisi vaikka atoopikko, jonka opinnot ovat keskeytyneet aikanaan työuran takia ja joka on ihan vasta jäänyt laman takia työttömäksi ja aikoo nyt hoitaa opintonsa loppuun luoton turvin, ei tilanne mielestäni ole paha.
eo velkoja eikä sairautta (mt-ongelmaa kylläkin). On yhä nelikymppisenä tuloton vanhempiensa elätti. Ei saanut opintojaan valmiiksi, ns. ikuinen opiskelija. Pakenen kun ehdit.
saman ikäisen miehen, joka olisi mukava, kohtelias, mukavan näköinen ja kokoinen, akateemisesta perheestä, ja jolla olisi hyvä huumorintaju, ja joka opiskelisi korkeakoulussa ja johon ihastuisit ja joka ihastuisi sinuun.
Vaikuttaisiko tunteisiisi ja suhteen jatkuvuuten sinun puoleltasi mikään näistä, kun sinulle myöhemmin selviäisi, että miehen opiskelut ovat jatkuneet yli kymmenen vuotta ilman, että hän on vieläkään valmis? Tai että mies sairastaa parantumatonta sairautta (joka ei tosin vaikuttaisi hänen perimäänsä)? Tai että mies olisi juuri jäänyt työttömäksi? Tai se, että hän on saanut kehitettyä itselleen valtavat velat, pelkästään kulutusluotoilla?
mun mielestä ihmisen täytyy olla todella ääliö, että siihen sortuu. Muut ei vaikuttaisi, tiedän ihmisiä, joilla on opinnot pitkään kesken ja ovat silti ihan vastuullisia ihmisiä ja yleensä työelämässä. Parantumattomasti sairaitakin tunnen ja omassa perheessäkin on rekä reumaa että psoria, jotka sentään saattaa periytyäkin. TYöttömiäkin tunnen ja olen josku sitsekin ollut. Mutta kulutusluotot, niitä en hyväksy!
kai sitten unelmamieheni kun itse melko samassa tilanteessa, velkoja lukuun ottamatta.