Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsia kutsutaan "meidän neidiksi" tms.
07.04.2010 |
Jostain syystä en voi sietää tuota ilmaisua.
Todella ärsyttävä esim. se joku jogurttimainos, missä todetaan "Meidän neiti tykkää aprikoosista".
Inhonväreet kulkee jostain syystä selkäpiitä pitkin heti, kun joku tantti alkaa selittää "meidän pikkuneidistä..."
Argh. Miksei se voi olla vaan meidän tyttö? Meidän Malla? Miksi neiti?
Kommentit (18)
Avokkiperheissä tilanne on tietenkin ongelmallisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista ylhäältä alaspäin suuntautuvaa hyväntahtoista viittausta. Jos mainoksen nainen sanoisi: "Minun tyttäreni tykkää aprikoosista", hän puhuisi ikään kuin eri kohderyhmälle - ymmärrätkö eron?
Olen kyllä samaa mieltä siinä, että ilmaus on ärsyttävä, varsinkin jokapäiväiseen käyttöön vakiintuneena. Leikkisä ilmaus on menettänyt tehonsa, joka sillä voisi olla harvoin ja tietyissä yhteyksissä käytettynä, kun se on siirttynyt joka jaanan kielenkäyttöön kaikissa yhteyksissä.
Yksi syy erityisesti verkossa kirjoittelevilla käyttää tuollaisia ilmauksia on varmaankin halu olla kirjoittamatta lapsen nimeä: "meidän Ella tykkää..." tai pelkkä "Ella tykkää..."
kutsun mun poikia äidin pikku apinoiks kun ne on sellasia!
Tästä syystä puhun vauvasta - nyt taaperosta - tytöstä tai "Maijasta".
Neidittely ja prinsessaksi kutsuminen kuulostavat vähän tyhmältä. Sori nyt vaan. Ihan samoin kuin joku parikymppinen mimmi puhuu aviomiehestään isäntänä...
muttei aina.
Tässä yksi esimerkki: kaksivuotias tyttö nousee unenpöpperössä sängystä aamupalalle, mutta ehtii kuitenkin asettelemaan prinsessapannan päähänsä ja käsilaukun olalleen matkalla aamiaispöytään vaikka silmätkään ei ole kunnolla vielä auki. Isä tokaisee hymyillen: "sieltähän se meidän neitikin heräsi". Silloin sana "neiti" viittaa kyseisen kaksivuotiaan hellyttävän naisellisiin piirteisiin.
Yleisnimitykseksi tytölle "meidän neiti" on ällö, koska se on silloin menettänyt tehonsa ja viehätyksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 neitiä talossa... tietysti voisi käyttää myös nimityksiä miss A, miss B ja miss C.
Minä käytän nimityksiä "esikoinen", "keskimmäinen" ja "kuopus" 3 neitiä talossa... tietysti voisi käyttää myös nimityksiä miss A, miss B ja miss C.
En tosin netissä. Mutta arkipuheessa puhun lapsista nimillä. "Kalle tykkää aprikoosista." "Elsa ei piittaa hiihtämisestä."
Jos puhekumppani ei ole niin tuttu että voisin varmasti olettaa hänen tietävän lapseni, voin mainita ensimmäisellä kerralla esim. "Se meidän isompi poika, Kalle, tykkää aprikoosista."
En myöskään nimitä puolisoani "isännäksi" tai "meidän isiksi". Hänellä on nimi ja käytän sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
murenee nykyisin. Onpas ihan hirvittävä asia. Huoh.
Pojan äiti
Jos olisi tyttö, varmasti tulisi kutsuttua häntä neidiksikin.
Poikaani kutsun oman nimensä lisäksi ainakin höperöksi, marakatiksi, herraksi, nuoreksi herraksi, poitsuksi, jätkäksi, riiviöksi, kullaksi, ihanuudeksi, rakkaaksi, pikkumieheksi ja ties miksi. Sekä omasta nimestään johdetuilla lempinimillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän neiti ei päästänyt vieraita pihalle.
jostain syystä en viitsi käyttää etunimiä siellä enkä viitsi nähdä niin paljoa vaivaa, että keksisin salanimet. DeYessica, Loretha-Latifah ja Missy Magnolia...
Minä käytän nimityksiä "esikoinen", "keskimmäinen" ja "kuopus" 3 neitiä talossa... tietysti voisi käyttää myös nimityksiä miss A, miss B ja miss C.
En tosin netissä. Mutta arkipuheessa puhun lapsista nimillä. "Kalle tykkää aprikoosista." "Elsa ei piittaa hiihtämisestä."
Jos puhekumppani ei ole niin tuttu että voisin varmasti olettaa hänen tietävän lapseni, voin mainita ensimmäisellä kerralla esim. "Se meidän isompi poika, Kalle, tykkää aprikoosista."
En myöskään nimitä puolisoani "isännäksi" tai "meidän isiksi". Hänellä on nimi ja käytän sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mut se mainos on muutenkin väkisin tehty!
josta saa valhetelematta kuulla joka päivä "MEIDÄN NEITI sitä, MEIDÄN NEITI tätä"
argh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos niistä ottaa pultteja ei jaksa ajatella mitään tärkeämpää. On miehiä, jotka sanovait vaimojaan äideiksi ja vaimoja, jotka sanovat miehiään isänniksi. Hirveää, mutta ei kauhean oleellista kuitenkaan.
Minua sanottiin lapsena prinsessaksi. Nykyään ajattelen ja olen ihan hyvällä tainnut sanoakin tyttärelle, 9 v., että se on aikamoinen neiti tai prinsessa. On alkanut olla sen verran omaa tahtoa ja tyyliä. Vuosi sitten ei olisi tullut mieleenkään. :-)
koska joku pitää siitä ilmauksesta? voisikohan olla? ja sellainen, joka ei siitä pidä, jättää käyttämättä kyseistä ilmaisua. ei elämä aina kovin monimutkaista ole.
kutsun tytärtämme aika usein prinsessaksi. Tosin en muille puhuessa. Siis voin sanoa esim.Hyvää yötä, prinsessa. Ja lapsi kutsuu isäänsä kuninkaaksi ja pikkuveli on prinssi. =o)
aivan ylettömän paljon, kun kaksivuotias poikamme katsoi kerran televisiosta pikkukakkosessa ollutta satua, jossa prinssin piti tehdä monenlaisia tehtäviä noidalle pelastaakseen prinsessan. viimeinen tehtävä oli tunnistaa prinsessa kahdentoista kopion joukosta ja noita kysyi "kuka on oikea prinsessa?" johon poikamme vastasi televisiolle, että "no, se meidän ella tietenkin."
ja koska se ei ole naapurin kakara vaan se on meidän lapsi niin sitten kun ne kaksi yhdistää niin tsadaa.....