Mitä ajattelet jos puistossa tulen juttelemaan?

tavat uusia ihmisiä. Äitporukat ei koskaan ole mitään pysyviä piirejä, koska aina joku lähtee töihin, muuttaa jne. joten jokainen realistisesti ajatteleva äiti tajuaa kyllä, että kannattaa olla ystävällinen uusillekin ihmisille eikä takertua niihin äitikavereihin. Mä juttelen kaikille jotka on rupattelutuulella ja moni on. Se on ihan normaalia kanssakäymistä, samalla tavallahan esimerkiksi työpaikalla jutellaan kaikille "kollegoille" ;)

just menin viime viikolla vieraampaan puistoon ja heit sanoin kaikille. Koitin jotain puhuakin,mutta hirveesti eii vastalaikua tullut. Tietty jotain aina joku sanoi,mutta kyllä tuntui eka kerran et ai tätäkö se jossain on? Et vaikea saada kontaktia. Mä ite juttelen kyllä kaikille halukkaille ja näköjään haluttomillekin:)

Aika harvoin olen kyllä törmännyt siihen että joku tulisi varta vasten esittäytymään vaan yleensä juttu alkaa kun lapset tekevät jotain yhdessä (tai oma/toisen lapsi parkuu kun hyeena kun haluaisi tehdä juuri sitä mihin ei nyt pääse, esim. keinuun).



Ainoa milloin voisin kuvitella että en olisi ihan kiinnostunut juttelemaan on jos olisin puistossa yhden läheisen ystäväni kanssa (lapset tietenkin mukana) jota näen hyvin harvoin koska hän asuu kaukana. Tällöin haluaisin varmaan jutella hänen kanssaan rauhassa. Ja miksikö sitten menemme puistoon? No, jos on kaunis ilma niin kun kummallakin on samanikäinen lapsi niin tokihan sitä ulos mennään.

ja siksi minusta on aina ollut mukavaa, jos joku tulee spontaanisti juttelemaan. Yritän itsekin olla avoin kaikille.