Voisko joku avata mulle tän kulttuurieron lapsen hoidosta?

Noi vähän selvensi tätä tilannetta. Totta tietenkin on, että varsinkin jos ne päiväkodin tuomat työpaikat on poissa omilta sukulaisilta, niin tuntuu varmaan ihan hyvältä ajatukselta laittaa lapsi sinne tuttujen ihmisten hoitoon ja näin sit kaikki (paitsi ehkä lapsi) hyötyy. Mulle alkaa nyt myös valjeta toi päiväkodin merkitys kavereiden saamisessa. Kaupungissa oli joka päivälle jotain toimintaa muiden pikkulapsiperheiden kanssa, tapasin varmaan kymmeniä äitejä ja lapsia viikossa + leikkitreffit ja pihan muut perheet päälle. Lapseni on tottunut kavereihin. Nyt täällä tuntuu ihan mahdottomalta saada lapselle kavereita, koska mä en näe muita äitejä missään. Kaikki seurakunnan päiväkerhot ym. on lopetettu koska sinne ei riittänyt enää lapsia. Jos mä en halua, että lapseni on koko kylän ainut joka ei tunne ketään ja joka ei kuulu jengiin, niin pikku pakko pistää hänet päiväkotiin vaikka meille syntyis lisääkin lapsia ja olisin kotona. Tai sitten me muutetaan pois täältä, koska musta alkaa tuntua, etten minäkään täältä kovin helposti voi saada ystäviä kun kaikilla on jo ne omat piirit omilta päiväkotiajoilta saakka - ollaan ilmeisesti niitä todella harvoja jotka tänne on muuttaneet, yleensä suunta on toisin päin.

Maalla voi olla myös tosi vähän lapsia ja niistä tulee helposti yksinäisiä. Naapureihin on matkaa.

omatunto asian suhteen, muuten ei kokisi tarvetta noin kärkkäästi uhitella ja puolustautua.

...lusmumammoista, jotka syytävät tekeleensä välittömästi hoitoon - viekää jo viikon ikäisinä. Herää kysymys, mikä on motivaatio lisääntymiseen, kun lapsesta halutaan heti irti!!!!!!!!!!!!!!!!!

meillä oli 2 isompaa päiväkodissa ja minä vauvan kanssa kotona ai jai, olinpa paska äiti

meillä oli 2 isompaa päiväkodissa ja minä vauvan kanssa kotona ai jai, olinpa paska äiti

Siis tosi isot. En mä osaa pitää kamalana sitä, että isoimmat (myös alle 3-vuotiaat) laitetaan hoitoon, kun äiti on vauvojen kanssa kotona.



Lisäksi täytyy muistaa työllistävyysvaikutus. Jos kaikki ottaisivat lapsensa kotiin, jäisi hoitajia työttömäksi. Se tuntuu jo pikkupaikkakuntien työttömyysprosenteissa.

meillä oli 2 isompaa päiväkodissa ja minä vauvan kanssa kotona

ai jai, olinpa paska äiti

maaseutumaiseen ympäristöön. Kyllä täällä on isoja perheitä, mutta lapset useimmilla kotihoidossa. Vaikka joudutaan autolla menemään niin on kyllä paljon leikkitreffejä yms. riippuen tietty omasta aktiivisuudesta. Avointa päiväkotia ei ole, seurakunnan kerhossa käy osa.

ja vielä helsingissä, ei maalla

meillä oli 2 isompaa päiväkodissa ja minä vauvan kanssa kotona ai jai, olinpa paska äiti

niin olitkin.

ihan mielenkiinnosta pakko kysyä että etkö halunnut tukea alusta saakka sisarusten suhteen kehittymistä? Itsellä ei tästä syystä käynyt mielessäkään isomman hoitoon laittaminen vaan halusin että hän saa auttaa vauvan hoidossa, istua äidin sylissä kun äiti imettää pienempää jne. Ja onpa noista tullutkin tosi yhteen hitsautunut sisaruspari, aivan ihanaa katsoa niiden touhua nyt kun ovat 1v ja 2v.

ihan on normisuhteet kaikilla lapsilla, vaikka ovat päiväkodissa olleetkin, ehtivät olla kotona kuitenkin 2,5 v. musta se oli hyvä nimenomaan kaksosille, että saivat muutakin seuraa kuin toisensa. kyllä me iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla oltiin ihan perheenä.

mä en ole tehnyt mitään rikollista, kaksoset kirjoittavat ylioppilaaksi 17-vuotiaina. ehkä juuri siksi, että saivat olla päiväkodissa?!?

Jos päiväkodissa ei ole lapsia, pitää väki irtisanoa. Siksi siellä voidaan jopa soitella kotiin, että eikö teidän lapsi voisi tulla hoitoon, että saadaan päiväkoti säilytettyä. Kun se kerran on lopetettu, ei sitä enää saa takaisin.

joten "puistotuttavia ei kerry" ja kerhoja, taaperouinteja, muskareita ja sen sellaisa on tosi vähän. Niin että ainoa paikka, missä niitä kaverisuhteita voi harjoitella on se päiväkoti. Sen takia maalla pidetään päiväkotia tarpeellisena ja hyödyllisenä lasten sosialiselle kehitykselle.

joten "puistotuttavia ei kerry" ja kerhoja, taaperouinteja, muskareita ja sen sellaisa on tosi vähän. Niin että ainoa paikka, missä niitä kaverisuhteita voi harjoitella on se päiväkoti. Sen takia maalla pidetään päiväkotia tarpeellisena ja hyödyllisenä lasten sosialiselle kehitykselle.

Päiväkoti tupatentäynnä, virikehoitoon joutuu 18 km päähän. Lähipäiväkoti vain niille, jotka oikeasti tarvitsevat hoitopaikan.

Lapseni jatkoi päiväkodissa 3 kuukautta äitiyslomani alkamisen jälkeen aina 3pvää/vko, kun yhtään lapsiperhettä ei löytynyt lähimailtakaan, ei mitään toimintaa paitsi seurakunnan äiti-lapsikerho keskiviikkoaamuisin klo 9. Meillä matkaa tuonne kerhoon olisi ollut melkein tunti enkä todellakaan saanut klo 8 heräävää esikoistani ja vauvaa valmiiksi tuonne. Ajattelimme myös, että ei tule liian suuria muutoksia, kun päiväkoti oli juuri syksyllä aloitettu ja kaverisuhteista tullut tosi tärkeitä.



Kolmen kuukauden jälkeen kun arki alkoi rullata vauvan kanssa (meillä oli paljon ongelmia), otimme esikoisen pois päiväkodista, ja on kyllä aika kamalaa tämä arki. Lapsi tylsistyy kotona hengiltä. Ei ole puistoja eikä muita lapsia, kun kaikki ovat päiväkodissa. Päiväkodissa olevat lapset eivät iltaisin ehdi kyläilemään, kun ovat väsyneitä ja viettävät perheen kanssa aikaa. Meillä on kyllä iso piha, mutta yksin on hankala puuhata ja joka päivä muistelee päiväkodin puuhia.



Ilmoitin sitten päiväkotiin, että lapseni palaa syyskuusta alkaen sinne 3pvää/vko noin 6 tuntia päivässä. Olen sitten teistä huono äiti tai en, ajattelen kyllä tässä ihan lastani.

Mä tekisin ihan samoin.

Ollaan muutettu tällaiseen "maalaistaajamaan" enkä näe missään pieniä lapsi vanhempiensa kanssa. Kunnan työntekijä kertoi, että heitä ei päivisin näe, koska päivähoidossa on niin hyvä tilanne, että kaikkien halukkaiden lapset pääsee päivähoitoon joten ovat päiväkodissa päivät. Kuitenkin tällä alueella on korkea työttömyysprosentti, ja siksi mä en nyt ymmärtänyt yhtään, että miksi ne pienet lapset (alle kolmevuotiaat) on siellä päivähoidossa eivätkä työttömien vanhempiensa kanssa kotona. Kaupungissa kaikki kaverit piti lapsensakin kotona jos itsekin olivat kotosalla, mä olen jotenkin aina ajatellut että ainakin useimmat haluais pitää alle kolmevuotiaan kotona jos se kerran helposti ois mahdollista.

Mä en millään lailla nyt moralisoi tätä päivähoitoon laittamista, koska sinnehän omakin lapseni menee vuoden päästä, mut en vaan vilpittömästi ymmärrä. Onko siis niin, että joillakin paikkakunnilla, jossa kaikki tuntee toisensa ja ovat sukua toisilleen, on jotenkin luonnollista laittaa pienikin lapsi päiväkotiin sinne serkkujen ja kavereitten lasten sekaan?

Todella surullista kuulla miten lasten päivähoitoa ei enää nähdä työssäkäyvien vanhempien lapsia varten.Todella huolestuttavaa että alle kolmevuotiaita viedään päiväkotiin vaikka vanhemmat kotona.Tässä nähdään miten miten poliittiset päätökset ohjaavat vanhemmuuden mahdollisuuksia toteutua. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon alle kolmevuotiaiden kohdalla vei taaperot pois turvallisen aikuisen hoivasta ryhmähoitoon, joihin he kehityksellisesti eivät vielä ole valmiita.Lopputuloksena on kehitysongelmien jatkuva kasvu ja erilaiset vaikeudet sosiaalisessa kehityksessä.Näistä lapsista jotka viettäneet taapero-iän tärkeät vuodet päiväkodin isoissa ryhmissä ovat jo ehtineet kasvaa itse vanhemmiksi.Nämä vanhemmat kokevat itsestään selvänä lapsen pistämisen päiväkotiin hyvinkin pienenä vaikka tarvetta tähän ei olisikaan. Eväät omaan vanhemmuuten saamme omista kokemuksistamme suhteessa omiin rakastaviin vanhempiin.Kun taapero 1v:stä lähtien on pitkät päivät erossa vamhemmistaan on riski suuru että lapsi ei saa riittävää tukea tämän vaiheen kehitykselle.