35-vuotias, tunnetko itsesi jo keski-ikäiseksi?
Itseni on vielä mahdotonta mieltää kuuluvani keski-ikäisiin, täytin juuri 35. Pidän tätä ikävaihetta sen sijaan välivaiheena kohti keski-ikää, joka alkaa joskus 40+...
Kommentit (24)
kun on lukiossa, kokee itsensä yläkouluikäiseksi, opiskelijana lukiolaiseksi jne.
Koska olen täyttänyt 35 kuuluun keski-ikäisiin, vaikka sydämeltäni olen noin 13v
Oon myös 35 v. Henkisesti tunnen itseni nuoremmaksi kuin viimeiseen 15 vuoteen, mutta ulkonäön puolesta on alkanut tulla muutoksia. Itse kuvittelee itsensä niin nuoren näköiseksi, mutta totuudentorvet paljastavat ettei olekaan nuori enää.
Mun mielestä keski-ikä alkaa ehkä 45-50-vuotiaana.
Ikä on kaikin puolin muuten hyvä, kunhan tuo naama ei rupeaisi näyttämään vanhemmalta.
Okei, oikeasti ikää vasta 34, mutta kohta se 35 kolkuttelee. Mun ajatuksissani keski-ikä alkaa vasta 45 kieppeillä. Tälle 30-45 iälle ei itselläni oikein ole erillistä nimeä. Mielestäni olen ihan vaan aikuinen.
Mä tässä yksi päivä mietin, että kun olisi joku harrastusporukka, mihin voisi päästä pelaamaan koripalloa. Mietin sitten, että jos olisin mies, mähän kuuluisin jo ikämies-porukkaan! :D Eli kai nyt sitten kuulun ikänaisiin... :o
Herttinen! Miten se aika on mennytkään! :)
Herttinen! Miten se aika on mennytkään! :)
Mä tässä yksi päivä mietin, että kun olisi joku harrastusporukka, mihin voisi päästä pelaamaan koripalloa. Mietin sitten, että jos olisin mies, mähän kuuluisin jo ikämies-porukkaan! :D Eli kai nyt sitten kuulun ikänaisiin... :o Herttinen! Miten se aika on mennytkään! :)
ja siis olen nyt 35-v.
Nyt 50v olen paljon "nuorempi" kuin 35 vuotiaana, tosin tuo ekan luokan juuri lopettanut kuopuskin pitää vireänä:)
jo keski-ikäinen, 36, lasteni mielestä se kuulostaa ihan ikälopulta.
Itse tunnen olevani aika nuori, on ihan tajutonta mihin aika meneekään.
keski-ikäisyys tuntuu tai pitäisi tuntua. Käytännössähän tietysti ei ole enää nuori aikuinen ja 38-vuotias on aika lailla keskellä sitä odotettua elämänkaarta (tosin mulle joku ennuste kuolemasta oli 92 vuotta)
En minä mitenkään erilaiseksi tunne itseäni. VÄhän ryppyjä slmäkulmissa ja rankan työn jälkeen on aamulla selkä jäykkä. :D
Ikää on 34v, omakotitalo, kaksi autoa, mies ja kolme lasta. Autossa kuuntelen Apulantaa ja yritän löytää sisältäni sen pienen anarkistin joka siellä joskus oli...
enkä tunne. Tunnen itseni vihdoin viimein aikuiseksi. 35-v tunsin itseni vielä nuoreksi.
Kaikki kaverini ovat 23-30v ja se tekee itsenikin nuorekkaammaksi. Olen sinkku ja asun keskustassa, käytän nuorekkaita vaatteita. Toista se on vanhoilla koulukavereilla, jotka ovat olleet jo 20 v naimisissa pari n.5-10v lapsia, asuvat omakotitalossa jossain naapurikunnassa.
Ensin ollaan lapsia, sitten nuoria, sitten nuoria aikuisia ja sitten melkein suoraan hypätään keski-ikäisiksi.
Milloin ihminen on aikuinen? Siis ihan pelkkä aikuinen niin ettei ole nuori aikuinen eikä keski-ikäinen? Onko se sitten se pieni ajanjakso jonkun 30-35v:n välissä vai milloin? Minun (31v) näkökulmastani 25v ikäiset ovat vielä ihan nuoria aikuisia. Toisaalta monen 25veen mielestä he takuulla ovat ihan oikeita aikuisia. ;-)
...en nyt ehkä ihan keski-ikäiseksi itseäni tunne, mutta kyllähän tämän ikäinen valehtelee itselleen jos väittää ettei "nuoruudesta" jo ole aikaa...
Kolmevitosena jo jokaisella näkyy enemmän tai vähemmän merkkejä iän tulosta ja samaten sitten tuntuu myös. Esim. urheilurintamalla vaatii jo tosi kovaa treeniä, jos meinaa pysyä samassa vauhdissa kakskymppisten kanssa.
Kolmevitonen ei mielestäni ole vielä keski-ikäinen, mutta kovaa vauhtia sinnepäin menossa. Kun ikä alkaa nelosella, niin silloin jo on saletisti keski-ikäinen...ei tartte valitettavasti odottaa sinne neljävitoseksi asti, kuten jotkut tässä kirjoittivat.
Mutta hei, minä ainakin olen ihan tyytyväinen. Tämän ikäisenä sitä kuitenkin on jo aika paljon "saanut aikaan" jos nyt ihan kliseiseksi ruvetaan. Lisäksi lasten kasvua on hienoa seurata, vaikka tietysti oman vanhemisen osalta aika voisikin pysähtyä;-)
Lasten kasvaminen muuten on ylivoimaisesti selkein seikka, josta sen oman vanhenemisenkin huomaa. Joku kolme vuotta on lapsen elämässä aivan huiman pitkä aika kehitysmielessä.
koska ei asia musta kieltämällä parane. Olen 36-vuotias.
Se vain muuttuu että mitä on olla keski-ikäinen. Ei enää nykyään keski-ikäisyyteen kuulu se että kaikki elämä keskittyy kodin ympärille, aletaan käyttää hyvin konservatiivisia vaatteita ja leikataan kananpersetukka.
En tunne oloani sen vanhemmaksi kuin esim. 30-vuotiaana. Naaman rypistyminen on kuitenkin varmaan ihan nurkan takana.
Kaikki kaverini ovat 23-30v ja se tekee itsenikin nuorekkaammaksi. Olen sinkku ja asun keskustassa, käytän nuorekkaita vaatteita.
Minut saa ampua, jos kuvaan itseäni joskus "nuorekkaaksi". Se jos mikä on keski-ikäisyyden merkki.
itseään jotenkin henkisesti ja ulkoisesti ikäänsä nuoremman oloisena.
Tämä taitaa olla samanlainen juttu kuin että 80% kuskeista pitää itseään keskimääräistä parempina ajajina...
aikuisena. Tähän asti olen pitänyt itseäni nuorena, en ehkä ihan teininä mutta ns. nuorena. Nyt tunnen olevani aikuinen, mutta kaukana, kaukana vielä keski-iästä.
Olen 44-vuotias.
Tapero pitää minut nuorekkaana. Siksi en sitä keskeä ja ikäisyyttä niin kovin mieti.
Ehkä jos minulla olisi jo lapsenlapsia, niin voisin ajatella olevani JO keski-ikäinen.