P**ka äiti ja perheen koira :(

sitten ei ole muuta tehtävissä kuin mietittävä että haluatko SÄ sen koiran vai annatko pois.

ja poissa niin anna koira pois. Kun lapset palaavat, sanot, että koira jäi auton alle ja kuoli.

Koira on yhtä syytön tilanteeseen kuin lapsetkin.

On väärin, että inhoat koiraa, koska se ilmeisesti muistuttaa sua exästäsi. Jos et halua pitää sitä, ilmoita exällesi, että hakee koiransa pois, tai annat sen eläinsuojeluyhdistykseen.

Koirallekaan ei ole hyvä olla perheessä, jossa sitä ei rakasteta ja jossa se on vain riesa.

tai vie piikille.

Se on vain koira ja jos sinulla ei ole siihen mitään tunnesidettä ja se haittaa elämääsi, luovu siitä.



http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/apula/apula.pl?1

vaan tykkään koirasta paljon. Mutta teen 3-vuorotyötä, pyöritän arkea yksin useamman lapsen sekä murrosikäisen kanssa eikä ole koiran arvoista elämää taloudessa, jossa kukaan ei tee mitään.

Siis 10+ ikäiset lapset kykenisivät jo veden kuppiin vaihtamaan tai ruokakupin tiskaamaan, mutta oikeasti ei heitä näytä kiinnostavan. Mutta jos puhun koiran tarpeista ja kerron, että vaihtoehtoja on 2, joko asiat tehdään täällä yhdessä tai koira loptetetaan, alkaa hirveä parku ja huuto että siitä ei luovuta!!

Kun menen töihin (työaika 8 h + matkat 1 h), kukaan meillä ei käytä koiraa ulkona. Tiedän sen, että jos koiran lopetan (ei voi antaa pois, on erinäisiä käyttäytymisen ongelmia), joudun kotona kestämään neljännen maailmansodan.

vaan tykkään koirasta paljon. Mutta teen 3-vuorotyötä, pyöritän arkea yksin useamman lapsen sekä murrosikäisen kanssa eikä ole koiran arvoista elämää taloudessa, jossa kukaan ei tee mitään.

Siis 10+ ikäiset lapset kykenisivät jo veden kuppiin vaihtamaan tai ruokakupin tiskaamaan, mutta oikeasti ei heitä näytä kiinnostavan. Mutta jos puhun koiran tarpeista ja kerron, että vaihtoehtoja on 2, joko asiat tehdään täällä yhdessä tai koira loptetetaan, alkaa hirveä parku ja huuto että siitä ei luovuta!!

Kun menen töihin (työaika 8 h + matkat 1 h), kukaan meillä ei käytä koiraa ulkona. Tiedän sen, että jos koiran lopetan (ei voi antaa pois, on erinäisiä käyttäytymisen ongelmia), joudun kotona kestämään neljännen maailmansodan.

Puhut koiran tarpeista. Siitä, että se ei ole esine kodissa, vaan perheenjäsen. Kysyt, kuka on valmis osallistumaan koiran hoitamiseen. Jos osallistujia ei löydy, koiran pitää saada parempi koti (= hankit sille toisen kodin).

Sano, että kokeilette tätä koeajalla.

Määrittelet kullekin lapselle tehtävät, mitkä on hoidettava. Tee aikataulu niistä. Koiran ulkoilutukset, ruokkimiset. Jokainen hoitaa nämä vuorollaan.

Mulla on 11v tyttö, joka hoitaa koiransa ulkoilutukset täysin, paitsi että mä käytän sen aamupissalla. Käy sen kanssa joka päivä 2x ainakin puolen tunnin-tunnin lenkkejä, pissatuslenkit päälle. Se oli ehto, että saa koiran, ja koiran sai 8-vuotiaana :)

Olet ihan oikeassa, että 10+ on jo siinä iässä, että jopa itsenäinen koiran hoitaminen onnistuu.



Kuulostaa siltä, että kannattaa harkita kovenpien aseiden käyttöönottoa, nimittäin syyllistämistä. Kärjistä ja liioittele vähän: Koira kärsii jos kukaan ei hoida sitä. Vähän pidemmälle vietynä: Koiran hoitamatta jättäminen on eläinrääkkäystä ja eläinrääkkäys on rikos. Eläinrääkkääjä menettää koiran ja saa eläintenpitokieltoa. Kuka haluaa olla eläinrääkkääjä?



Perhekeskustelua ehdottaneen kirjoittajan viestissä oli hyviä käytännön vinkkejä. On sitten toinen asia pystyykö viemään jutun loppuun saakka jos lapset eivät edelleenkään suostu osallistumaan.

paitsi piikille vieminen! Eipä voi sanoa, että koirasta yhtään välittää jos sen päättää turhaan tappaa... Käyttäytymisongelmat eivät estä koiran sijoittamista uuteen perheeseen. Jotkut jopa osaavat niitäkin hoitaa. :) Voithan tietysti viedä koiran päiväksi muualle ja pelotella vain lapsiasi, mutta en usko sillä olevan pitkäaikaisia vaikutuksia, ainakaan hyviä.



Ikävää sanoa, mutta koira on sinun vastuullasi, ei lasten. En usko, että lapsesi koskaan unohtaisivat sitä, että "äiti tappoi meidän koiran kun emme lapsina täyttäneet vesikuppia." Se "opetus" kyllä tuntuisi myöhemmin myös äidin nahoissa. Itse en puhuisi äidilleni enää aikuisenakaan. En haluaisi olla missään tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa.



En kyllä antaisi koiraa takaisin eksällekään, koska tämä ei selvästi ole kypsä ottamaan siitä vastuuta. Eli soitto eläinsuojeluyhdistykseen tai tutuille koiraihmisille tai sopeutuminen tilanteeseen. (Ehkäpä yhteys myös ongelmakoirakouluttajaan?) Kyllä ne lapsetkin kasvavat ja ymmärtävät vastuuta paremmin. Vaikkapa vastineeksi viikkorahalle, jos ei muuten.

vielä, että riippuu koirasta onko 10-vuotias edes sovelias vaikkapa ulkoilemaan koiran kanssa. Isot koirat tai käyttäytymisongelmaiset (räksyttävät, vetävät tai vaikkapa pelokkaat) kuuluvat aikuisten lenkitettäviksi.