Milloin ja miten vieraan lapsen tekoihin saa tai pitää puuttua? Entä jos vanhempi on paikalla

Jos joku ei komenna itse ja lapsi tekee jotain minun lapsilleni niin tietty komennan.

Jos oma vanhempansa on paikalla, odotan että tämä puuttuu lapsensa toimintaan.

Jos ei puutu, niin mietin, oliko lapsen teko sellaista, että munkaan on siihen pakko puuttua. Eli jos vaikka vieras lapsi ottaisi lelun lapseni kädestä, niin en puuttuisi siihen. Tai sanoisin jotain sellaista, kuin että "Ville taisi vielä leikkiä sillä". Mutta en siis komentaisi muiden lapsia. Opettaisin myös omalle lapselleni sietokykyä ko. tilanteessa. Eri asia, jos on vaarallista käyttäytymistä tai tahallaan satuttaa.



Kyllä mua nimittäin vähän ärsyttää sellaiset vanhemmat, jotka jatkuvasti puuttuvat muiden lasten toimiin, eivätkä anna omien lastensa itse selvittää tilannetta. Minusta on outoa, jos vanhemmat aina ratkaisevat esim. 3-4 v. asiat.

Just esim. tollanen lelun kädestä ottaminen on niin lievä "rikos", että en toisten lasten tekemisiin puutu.

en halua puuttua asiaan, mutta jos lapsi on valvomatta, puutun kyllä välittömästi.



Esimerkki eiliseltä: olimme eskarin kevätjuhlassa ja pojat rohmusivat kaikki tarjottavat herkut suihinsa ja jemmasivat käsiinsä niin paljon kuin mahtui. Olisi niin tehnyt mieli sanoa asiasta, mutta en viitsinyt, koska lasten omat vanhemmat seisoivat vieressä. Kyseessä oli isommat pojat kuin eskarit, koska sisaruksiakin oli paljon paikalla. Harmitti, kun pienemmät jäivät sitten kokonaan ilman.

Ja olen pysäyttänyt kauppakesksuksessa noin 3-4 v lapsebn joka oli seuraamassa mun lasta ulos. Jäätiin odottamaan vanhempaa, kesti aikansa.

Periaatteessa silloin jos lapsi on vaarassa, kenen sitten onkin.

Esimerkiksi puistossa n. 10 v. poika istui liukumäessä tahallan tukkeena ja virnuili vaan kun kehotin häntä antamaan 3 v. lapseni laskea. Eipä antanut. Silloin kyllä todella ärsytti, hyvä etten mennyt repimään pentua alas :-)



Puutuin myös tilanteeseen kun eräs 5 v. lapsi juoksi keinun edestä edestakaisin tahallaan kun lapseni keinui. Olisi muuten voinut oma lapsi pudota alas. Tämä 5 v. kyllä totteli, ihme juttu.



Ja näillä lapsilla ei ollut vanhempia mukana ollenkaan.

pitää puuttua. Itse ainakin ihan huoletta komentelen/rauhoittelen vieraitakin lapsia, jos kiusaavat toisia tai riehuvat liikaa. Tilanteisiin pitää puuttua heti. Lapset ovat kuin koiria-eivät muista enää 5 minuutin päästä tilanteesta mitään.

satunnaisempaa... Eli silloin tällöin katson läpi sormien mutta välillä kun on niitä täysin välinpitämättömiä äitejä jotka sulkee silmänsä kaikelta vaikka lapsensa jatkuvasti terrorisoi muiden leikit jne niin silloin kyllä puutun ja otan mulkoilut kiitokseksi - välillä äiti ei kyllä reagoi vielä siinäkään vaiheessa.



Kuten joku jo sanoikin niin se on kanssa aika hyvä keino kääntää satunnainen tilanne "opetustilanteeksi", silloinhan väärä teko ei kuitenkaan saa hyväksyntää vaan tulee sitä kautta selväksi ettei niin saa tehdä.



Ja myös silloin jos joku oikeasti vaarassa niin puutun tietysti välittömästi.

Esimerkiksi puistossa n. 10 v. poika istui liukumäessä tahallan tukkeena ja virnuili vaan kun kehotin häntä antamaan 3 v. lapseni laskea. Eipä antanut. Silloin kyllä todella ärsytti, hyvä etten mennyt repimään pentua alas :-)

Puutuin myös tilanteeseen kun eräs 5 v. lapsi juoksi keinun edestä edestakaisin tahallaan kun lapseni keinui. Olisi muuten voinut oma lapsi pudota alas. Tämä 5 v. kyllä totteli, ihme juttu.

Ja näillä lapsilla ei ollut vanhempia mukana ollenkaan.

Kaverini oli mäkkärissä lapsensa kanssa ja kun käänsi selkänsä tarjotinta viedäkseen alkoi joku parikymppinen sälli huutaa ja kiroilla lapselle kun lapsi teki jotain, mitä, sitä ei kaveri nähnyt kun ei silmiä selässä. Lapsi oli 5-v. Sieltä tuli koko kirosanojen repertuaari ja huuto päälle, että pitäisi vähän lasta neuvoa. Kaverilleni ei sanonut mitään, huusi vaan lapselle. Kaveri pysyi tyynenä mihin en varmaan itse olisi pystynyt.