Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ihmiset on tämmöisiä: Ulkoisesti hirveän tarkkoja, että
02.04.2010 |
eivät vaan olisi juntteja/WT/tms, vaan että kaikki ulkoiset statusmerkit olisivat kunnossa. Arvostelevat myös muita samoin ulkoisin perustein. Seuraavat maailmanmenoa jne, mutta kuitenkin haukkuvat muita selkien takana ja suoraankin, katsovat toisia nenänvarttaan pitkin ja ovat olevinaan muita parempia. Pitävät itseään kaikin puolin I-luokan ihmisinä, kaupan kassat, siivoojat jne. on sitä alinta kastia. Nauravat muiden Mariskooleille ja Muumimukeille ja saavat taas pisteet kotiin kun eivät itse olleet yhtä juntteja.
Jokin heissä mättää, mutta mikä?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän piireissä heitä ei voida sietää. Sen sijaan juntit tms. ei meitä haittaa :)
kakkosluokan ihmisiä ihmisyyden mittapuilla mitattuna. Puuttuu se tärkein eli sydämen sivistys.
Minun äitini on tällainen hienohelma. Aina pitää olla tyylikkäästi, ja ääntä ei IKINÄ saa korottaa, ettei kukaan vaan luule, että olisi jotakin vialla. Koti pitää olla vimpan päälle siisti ja laitettu, eikä kehtaa edes lähteä minun kanssa maitokauppaan, ellen ole kunnolla pukeutunut. Siis mun työvaatteet ei kelpaa. Ja minä olen kehitysvammaisten opettaja, joten en ihan jakkupuvussa töitä tee, mutta en toki missää teurastamoasussakaan.
Kuitenkin tämä maailman hienoin ihminen hakkasi ja haukkui minua läpi lapsuuden. hän miettii kokoajan mitä muut hänestä ajattelevat ja pelkää sitä. Arvostelee myös suunnattomasti kaikkia muita. Eli kaikki tällaiset ulkokullatut ovat mielestäni suuremman luokan pelkureita.
Ovat kuin pieniä, arkoja, jatkuvasti räksyttäviä koiranrakkeja. Isojen ja oikeasti vahvojen (henkisesti vahvojen ihmisten siis, tämä on vertauskuvallista), ei tarvitse räksytellä jatkuvasti, he tietävät että tarvittaessa pärjäävät kyllä. Nuo pienet räksyttäjät ovat oikeasti niin heikkoja, etteivät mahtaisi mitään jos oikeasti joku tahtoisi heille jotain ikävää aiheuttaa. Räksyttävät, jotta VAIKUTTAISIVAT puolustuskykyisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai oikeastaan, kerran yksi kaverini kommentoi, että miksi en harrasta jotain hienompaa. Ehkä nämä ulkoisen statuksen puolesta pinnistelevät ovat epävarmoja, eivätkä ole oikein sinuja itsensä kanssa?
Tai oikeastaan, kerran yksi kaverini kommentoi, että miksi en harrasta jotain hienompaa. Ehkä nämä ulkoisen statuksen puolesta pinnistelevät ovat epävarmoja, eivätkä ole oikein sinuja itsensä kanssa?
IRL olen myös törmännyt. Yleensä ne on juuri niitä, jotka ensisilmäyksellä on hirveän huoliteltuja, taidokkaasti juttelevia jne, mutta sitten paljastuu tuo toinen puoli...
kuvailemallasi tavalla, on jotenkin hirveän epävarma itsestään, ja sitten pitää käydä sitä jatkuvaa vertailua muihin.
Ja elämän arvot taitavat olla hieman väärässä järjestyksessä, materian ja maallisen mammonan ollessa arvojärjestyksessään korkealla...