Lähes samanlainen etunimi - apua!
Meidän tulisi kohta päättää, että minkä nimen vauvamme saa kasteessa. Suosikkinimi on ollut jo kauan valmiina, mutta...
Hyvälle ystävälleni syntyi aiemmin vauva, joka sai nimekseen lähes saman nimen, kuin mitä olimme suunnitelleet omalle lapsellemme! Emme millään haluaisi antaa ns. kakkosnimivaihtoehtoa, mutta jotenkin pelkään, että ystäväni suuttuu tai luulee minua matkijaksi, jos pitäydymme nimivalinnassamme.
Eli nimissä olisi erona vain yksi kirjain, esim. Mika vs. Miika.
Mielipiteitä siitä, miten meidän tulisi nyt toimia? En ole uskaltanut puhua asiasta ystäväni kanssa. Onko mautonta tai jotenkin loukkaavaa, jos annamme omalle lapsellemme hyvin samantapaisen nimen?
Kommentit (35)
on ollut tytölle nimi valmiina, ollaan vaan saatu aina poikia. Ehkä seuraavana tulee tyttö?
Jos joku ehtii saamaan meitä ennen tytön ja saman nimen valkkaa niin antaa mennä -heidän on lapsensa. Minä laitan omalle lapselle haluamani nimen.
Ja ps. Joskus asuin kerrostalossa jossa asui 6 minun nimistä. Hauskaa se vaan on!
Tuskin kukaan niistä sielä enää asuu.
Ja ystävyydet joskus päättyy kun elämät vie erilleen.
voi selittää tarvittaessa asian, niinkuin sen nyt täälläkin kerroit. et silti ole mitään selityksiä velkaa ystävällesi. ja onhan teillä näköjään lähes samanlainen "nimimaku":)
Mustakin annat vaan omallesi sen, minkä haluat. Voithan sanoa ystävällesi miten asiat on, mutta eipä sillä niin väliksi ole mitä hän on mieltä! Minunkin parhailla ystävillä on Mia ja Mea eikä haittaa yhtään. :)
jos on vaikka Mika ja Miika. Tottakai laitat lapsellesi sen nimen, mitä olet ajatellutkin.
Meilläkin on lapsella sama nimi, mikä on lapsen sedällä. Nimi vain tuli annettua sen takia, että silloin vauvan isoveli halusi sen nimen veljelleen...ei olla kovin montaa kertaa vuodessa tekemisissä sedän kanssa, joten ei haittaa vaikka sama nimi onkin
Meillä oli vähän samanlainen tilanne, sillä olimme ajatelleet pojallemme nimeksi Romeo. Veljen tytär kastettiin kuitenkin Juliaksi ja pitkään mietimme mitä tehdä. Löysimme kuitenkin mielestämme vielä paremman nimen pojallemme.
Jos on liian samankaltaiset tyyli Tanja ja Tanya, ihmettelisin vähän, jos joku läheinen antaisi saman nimen omalle lapselleen.
Jos joku Hertta/Bertta, niin kyseessä on ihan eri nimi.
Mutta siis, jokainen antaa sen nimen, minkä parhaaksi näkee. Sanoisin kyllä ystävälle etukäteen ja selittäisin, että se nimi on ollut meillä mielessä tai sitten soittaisin jälkikäteen. Kuitenkin niin, että ystävä kuulee nimijutun minulta.
joten hänen tilanteessaan menisin juttelemaan asiasta ystävälle ennen nimenantoa ja tekisin päätöksen sen jälkeen. En nimittäin usko että ystävällä on mitään sitä vastaan, varsinkaan jos ap etukäteen asiaa häneltä tiedustelee.
vaikka Emmi ja Emma, Joni ja Jani.
Toki esim. Ida-Iida on vähän eri juttu, koska lausuttaessa nimi on sama.
annat lapsellesi sen nimen, jonka olette jo aikoja sitten valinneet. Ystäväsi on mauton, jos hän moisesta loukkaantuu. Niin muuten, kasteessa ei kyllä oikeasti kukaan saa nimeä ;)
esim. Milja/Milka.
Sara/Saara, Miro/Miiro lausutaan myös erilailla, mutta ovat mielestäni hyvin samanmoiset...
Juttele ystäväsi kanssa ja perustele nimi hänelle etukäteen.
Vanha ystäväni sai lapsen kuukautta ennen mua. Meillä oli ollut pitkään taukoa yhteydenpidossa, mutta raskausaikana alettiin taas soitella.
Meillä oli sit tytölle nimi valmiina ja pari viikkoa ennen ristiäisiä vanha ystäväni kertoi tyttärensä nimen, joka oli juuri sama kuin mitä me olimmen omallemme suunnitelleet.
Olin raukkamainen ja en uskaltanut sanoa ystävälleni, mutta annoimme silti sen saman nimen. Aikanaan sitten ystävä toki kuuli nimen ja ehkä hiukan yllättyi, mutta pikkuhiljaa siihen sitten totuttiin.
Me tosin asumme kaukana toisistamme (monta sataa kilometriä) ja meidän lastamme ei ennen kouluikää kutsuttu oikealla nimellään. Ja ei olla taaskaan mitenkään tiiviisti yhteydessä eli onneksi pidettiin "oma" nimemme.
Meillä oli vähän samantapainen tilanne ja kyselin sitä seitsemän vuotta sitten täällä...ja annettiin se mitä suunniteltiin.
Elämäntilanteet muuttuu, ystävyys voi väljehtyä. Te annatte lapsellenne nimen jota hän ehkä kantaa koko ikänsä.
Ajatelkaa nyt, meille 70-luvun lapsille oli ihan tavallista, että luokalle tai kaveriporukkaan sattui kaksi tai kolme saman nimistä!
Meidänkin lähisuvussa on tällaisia tapauksia tyyliin serkukset Anna ja Hanna, ja niitä pidetään vaan hauskoina.
Ainahan voit selittää ystävällesi tämän jutun, jos pelkäät että suhtautuu kummallisesti.
on kyllä ihan eri nimet, en olis edes tajunnut. mutta jos pystyt voit sanoa kaveillesi jotain.
meilläkin meni tytön nimi, serkku antoi sen.
Meillä suvussa kolme saman nimistä serkusta. Minun, siskoni ja veljeni tytöllä on samanlaiset nimet. Ehkä se kuulostaa hassula. Kaikille tuli samoihin aikoihin tyttö ja pohdimme sitten nimiä, mitä annamme lapsellemme. No kävi sitten ilmi, että kaikki oli miettinyt Linnea nimeä. Päätimme että emme välitä asiasta ja jokainen antaa sen nimen mitä parhaakseen näkee. Kaikille tuli sitten Linnea niminen tyttö, mutta kaikilla on sentään eri sukunimi.
No tuttavaperheeseen syntyi Mikko paria kuukautta ennen mieheni syntymää eivätkä vanhemmat kehdanneet antaa samaa nimeä. Keksivät sitten vähän väkisin uuden nimen (jota mieheni on aina vihannut).
Mieheni ja tämä Mikko ovat olleet kavereita viimeksi päivähoidossa, hassua että lapsuuden tuttu ratkaisi nimen koko elämäksi...
Siskollani on samanniminen serkku, puolivuotta siskoani vanhempi. Nimi on myös äitini perintönimi ja oli valmiiksi päätetty että jos perheeseen syntyy tyttö, hän saa tämän nimen. Serkun kasteen jälkeen vanhempamme pohtivat pitkään voiko nimeä käyttää enää omalle (vielä samanikäiselle) lapselle. Laittoivat kuitenkin mahdollisesta närästä huolimatta ja siskoni pitää valtavasti nimestään. Ja on monta kertaa sanonut että oli kiva kun oli samanikäinen kaima serkku, oli heidän "juttunsa" ja lähensi välejä entisestään.
niin kertoisin tilanteen etukäteen ystävälle ja antaisin aiotun nimen.
Tosin itse en uskaltanut antaa lapsellemme kovin samankaltaista nimeä kuin muutama kk vanhemmalla serkullaan (nimipari Elina - Elisa).
naapuri joskus vuosia sitten tuli vartavasten kysymään, mitä mieltä olen, jos he laittavat lapsellensa saman nimen kuin minulla itselläni on. he sanoivat siitä kovasti pitävänsä, mutta haluavat kuulla, mitä minä siitä ajattelin. minä ensin :o en mitenkään ajatellut, että kysyä edes tuollaista pitää ja heti sanoinkin, että ei todellakaan haittaa (miksi ihmeessä haittaisi???) päin vastoin, ihanaa. suloinen tuo pikkutyttö onkin ja edelleen minua ihastuttaa, että sama nimi meillä on.
Jokainen nimeää lapsensa kuten haluaa. Lapsenne kantaa tätä nimeä loppu elämänsä, tämä ystäväsi voi olla entinen vaikka ylihuomenna. Lakatkaa miettimästä mitä toiset ajattelevat ja keskittykää omaan elämäänne täysillä.