Miten ihminen voi rakastua ensisilmäyksellä?
Kerrottakoon nyt että olen aina ollut täysin tasapainoinen, jalat maassa, -järki ensin tunne perässä-tyyppi. Työssä tapasin miehen ihan täysin varoittamatta ja rakastuin aivan silmittömästi siis ensisilmäyksellä. Nyt olen hajalla kuin pipari maton alla, ihan murusina..
Aivan järkyttävää. Mahdollisuudet sille että koskaan tapaisimme uudestaan on hyvin, hyvin pienet. Vietimme työn merkeissä pari tuntia yhdessä ja kemia oli molemminpuolista. Ihminen jonka läheisyydessä olin aivan kuin kotonani, ihan kuin olisimme tunteneet aina. Kuulkaa nyt tuollaista soperrusta! Ei sellaista tapahdu kuin elokuvissa tai muille!
Pahin oli vielä edessä kun kuulin hänen olevan parisuhteessa miltei ryntäsin oksentamaan.
Paras ja luotetuin ystäväni sanoi että olen ihan hajalla. No, niin olenkin, perkeles!
Shoot me now.
Kommentit (13)
En voisi kuvitellakaan, että olisin seurustellut jonkun "ihan kiva" -tyypin kanssa.
Jotkut alkavat seurustella "tuo on ihan mukava tyyppi ja arvomaailmatkin osuvat yksiin" -periaatteella, joillekin taas sopii paremmin se, että kerralla kolahtaa.
En voisi kuvitellakaan, että olisin seurustellut jonkun "ihan kiva" -tyypin kanssa.
koska olen huomannut, että ensireaktioni kaikkiin miehiin on yleensä negatiivinen. Minun pitää sitten nähdä sitä jonkun aikaa, ennen kuin tiedän, pidänkö.
pikarakastumisia. En ennen kuin se tapahtui minule, "and I'm a believer". Ei nyt ihan ensimmäisellä silmäyksellä, mutta muutamassa tunnissa. Yhtäkkiä romanttisten hömppäkomedioidenkin uskottavuus nousi...
Kaiken lisäksi tunne on molemminpuolinen ja vahvistuu vain ajan myötä.
olen sen kokenut.
Ja työkaveriin. Olin uusi töissä ja piti käydä ihan tavallinen työjuttu hoitamassa, katseet kohtas ja siinä se oli.
Työkaveri tunsi saman, puhuttiin asiasta joskus. Molemmat varattuja. Se oli ihanaa ja hankalaa..
itse ihastun noin kerran vuodessa. mutta ei niistä mitään tule. Ihanaa se on!!
Sijoitat ihastumaasi ihmiseen myönteisiä ajatuksia ja tunteita ja olet rakastunut mielikuviin tuosta ihmisestä. Aika näyttää, rakastatko tuota ihmistä todella, sellaisena kuin hän on, ei vain "unelmiesi prinssinä".
kävin vaimoni kanssa ensitreffeillä kahveilla, ei paha muttei mitään erikoisempaakaan. Toisella kerralla tajusin vasta että hänhän on ihanan näköinen, juteltiin juuri mielenkiintoisista jutuista ja sitten seksikin oli älyttömän ihanaa. Ensi-ihastumisalla olin aiemmin saaanut vain kemiaa ja fyysistä huumaa, mutten sielujen sympatiaa.T: mies joka naimisissa nyt ja lapsen isä rakastamansa vaimon kanssa
Ei. Tässä ei puhuta mistään mielikuvista ihastuksen kohteesta!
Vaan siitä, että menet kaupan kassalle. Vilkaiset myyjää (jota et ole ennen nähnyt) ja salamat sinkoilee!
Mieheeni ihastuin aikanaan baarissa. Se tunne on kasvanut.
Työkaveri vaan vei kun katsottiin toisiamme.
Ilman mitään tutustumisia tai fantasioita.
Luulin, ettei sitä ole. Mutta luulin väärin.
Sitä voi upota laakista jonkun koukkuun.
6
Itselleni kävi ihan samoin viime keväänä enkä ole vieläkään päässyt siitä yli :(
No joo, molemmat on varattuja, joten mitään sen kummempaa ei tapahtunut, mutta se tunne oli jotain ihan käsittämätöntä. En ole koskaan tuntenut sitä ennen, enkä jälkeen. Ja olen erittäin järki-ihminen, yhdessä miehen kanssa oltu jo 15 vuotta ja tosiaan, ensimmäinen kerta nyt...
Aloin jo epäillä omaa mielenterveyttäni.
Olen myös erittäin hitaasti lämpeävää sorttia ja vaaditaan todella perusteellista tutustumista ennen kuin sallin itseni edes ihastua. Siksi olen ollut täysin puulla päähän lyöty. Vatsa sekaisin ja ajattelen häntä koko ajan. Aivan huikea rakastumisen tunne sekoitettuna kaipaukseen.
Olen pitänyt umpihulluina naisia jotka "tuosta noin vaan" lähtevät jonkun miehen matkaan ja pistävät elämänsä uusiksi. Nyt kuulun samaan kategoriaan paitsi että kohde jota en koskaan saa on satojen kilometrien päässä.
Ap
minä koin samanlaisen tunteen hänen kanssaan- aivan kuin olisimme tunteneet "aina", saatoin heti olla hänen kanssaan oma itseni ja tuli tunne kuin olisin "kotona". Sellainen jännä, lämmin olo, mitä ei ole tullut yhdenkään muun kanssa.
Tää on sikäli erikoista, että ihastunut olen varmaan ainakin kymmenisen kertaa. Se on ollut sellaista silmäpeliä ja viehätystä, ihan eri tavalla.
Oman miehen kanssa rakkaus on syventynyt ja kasvanut puolin ja toisin. Koko elämän ajan. Joten ei ehkä ihan huonot lähtökohdat. Liitto on kestänyt yli 15 v.
Toisaalta tuo hätkähdyttävä kokemus ei anna mitään takeita tulevaisuudesta. Vaikka tarinalla olisikin tällainen alku, arki saapuu kuitenkin ja kantaaj´ko kemia vuosien saatossa, sitä ei tiedä kukaan... Suhde ex-mieheeni alkoi juuri tällaisena "se on menoa nyt" - tunteella, mutta yhteiset vuodet osoittivat, että emme me kuitenkaan yhteen kuulu. Nykyisen mieheni kanssa suhde alkoi arkisemmin - mukava mies, johon pikkuhiljaa kiinnyin. Tässä suhteessa tunnen kuitenkin olevani kotonani.
Kerran nykyisen parisuhteeni aikana olen tulisesti ihastunut mieheen. Tilannne tuli eteen täysin varoittamatta. Tyydyin nautiskelemaan asialla hiljaa mielessäni ja pikkuhiljaa tunteet tasaantuivat. Edelleen tunnen pienen kutinan vatsanpohjassani, kun häntä ajattelen. Mutta tämä tasaisen varma nykysuhde on kyllä parasta minulle!
Jotkut alkavat seurustella "tuo on ihan mukava tyyppi ja arvomaailmatkin osuvat yksiin" -periaatteella, joillekin taas sopii paremmin se, että kerralla kolahtaa.