oon niin hajalla imetyksen kanssa

Meillä vauva sai aina ensin rintaa ja vastiketta päälle. Pääasia, että saa ruokaa ja hyvä jos saa rintamaitoakin!

vauvaa jos toinen rinta ei kelpaa! Siis makaa oikealla kyljellä (tai jo puolittain vatsallaan) mutta anna vasenta rintaa. Tekniikan oppii aika nopeasti ja mulla ainakin molemmat lapset ovat "menneet lankaan".

Sillä sai siihen tilattua lisää maitoa, kun se sai stimulaatiota. Eli jossain vaiheessa maitoa rupesi tulemaan helpommin. Toki perään sitä "parempaa" rintaa, jos ei nälkä lähtenyt. Tämä oli ihan oma kikka. Mutta muutenkin voit esim. aloittaa vaikka kaks kertaa peräkkäin imetyksen "huonosta" rinnasta, joka kolmas kerta "paremmasta".



Jos vauva kasvaa ja itse jaksat, tilanne on hyvä! Vauva kasvaa ja imetys muuttuu koko ajan. Myös vauvan suu kasvaa, kieli tulee enemmän ulos ja imeminen helpottuu.



Jotkut myös imettävät vain toisesta rinnasta, mutta suosittelen tuota maidon tulon ylläpitoa molemmista.



Myös minulla oli todella vaikea imetyksen alku.

jaksaa nauttia. Miksi ihmeessä ei voi antaa sitä pullomaitoa? terveisin monen lapsen äiti.

Mutta olisiko sulla kuukautiset alkamassa? Itse huomasin aina selvän eron vauvan syömisessä muutaman päivän ennen menkkoja. Maidon heruminen oli tiukemmassa ja ehkä makukin eri, ja vauva protestoi. Menkkojen jälkeen tilanne normalisoitui.



Ja sitä rintakumia minäkin ehdottaisin matalalle nännille. Siitä on vauvan helpompi saada kunnon ote.

jaksaa nauttia. Miksi ihmeessä ei voi antaa sitä pullomaitoa? terveisin monen lapsen äiti.

Korvike kehiin vaan, saat energiaa ja intoa nautia vauvasta ja tästä ajasta, nyt aikasi menee ehkä 100% imetyksen ihmettelyyn.

Minullakin on muutama lapsi ja he ovat jo alakoululaisia ja tästä perspektiivistä en tosiaan suosittele kenellekään paineta imetyksestä tai sen onnistumisesta.

ennen imetystä. Matala näni tulee paremmin esiin.



Hyvinhän se imetys kuuluu menevän. Se kun ei kaikille suinkkan ole koko ajan vain tosi helppoa ja kätevää.

Siis jos äiti itse jaksaa. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin.

onko olosi jo parempi?

vauva on vasta pian 2 kk vanha, ja nyt alkaa tuntua onkohan rintaruokinta oikeasti tässä. imetys on takkuillut alusta asti; vauva on ollut rinnalla levoton, hermostunut ja tuskastunut. seesteiset imetyskerrat ovat olleet harvinaista herkkua. vauva on kuitenkin kasvanut normaalisti, joten neuvolakin on ollut tyytyväinen ja kehottaneet vaan jatkamaan. todelliset ongelmat alkoivat viime perjantaina, kun vauva kieltäytyi syömästä toista rintaa; kääntää päätä pois, ähisee, menee itkuksi jopa huudoksi. on tyytyväinen kun tarjoaa toista rintaa. noin kerran päivässä on suostunut yrittämään eli ottaa rinnan suuhun mutta laskee parin imun jälkeen irti. rinnat ovat "eri paria"; rinnassa mikä ei kelpaa on matalampi hieman sisäänpäin vetäytynyt nänni, mutta en huomaa rinnassa muuten mitään muutosta. oon yrittäny lypsää jottei maito loppuisi kokonaan rinnasta, mutta tuntuu, että maidontulo olisi jo heikentynyt molemmista rinnoista. tähän asti vauva on nukkunut yönsä hyvin, herännyt pari kertaa syömään, viime yönä tankattiin parin tunnin välein. alkaa tuo kelpaava tissi ja nänni olla jo aika kipiäkin. eilisestä lähtien on alkanut pelaamaan myös tähän asti kelvanneen rinnan kanssa; sekään ei oikein enää kelpaisi mutta sen verran syö että nälkää siirtää. vauva oli eilen tosi itkunen. en tiedä onko sillä nälkä vai mikä vaivaa. nyt keittelen tuttipulloa; unien jälkeen jos rinnan kanssa riehuu kokeilen kelpaako korvike. mulla on niin surullinen ja epäonnistunut olo. en olisi uskonut että imetys voi olla näin hankalaa ja ottaa näin koville. saatikka miten paljon sen epäonnistumiseen liittyy tunteita. kaipaan muiden kokemuksia vastaavasta tai muista imetykseen liittyvistä ongelmista tai ammattilaisten vastauksia. vain asiallisia viestejä kiitos, mulla on ihan tarpeeks paska olo muutekin.

Mulla oli sama vika tossa reilu puoli vuotta sitten kun vauva alko olla just sen 2kk.. kitinää huutoa ja rinnanpään repimistä. välillä se oikeen haukkas kiinni ja pari kertaa yritti imeä ja sit taas huudettiin. varmaan silläkin oli sellanen tiheämmän imemisen kausi kun mullekin tuli tunne et rinnat olis tyhjemmät kun ennen. aiemmin siis maitoa oli tullu Erittäin paljon, kaikki paidat ja suojat aina läpi märät het ku vauva itki. sit tuntu et se vaan niinku loppu, pikkuhiljaa alkas hiipua. ite olin henkisesti niin rikki ja väsynyt etten osannut ajatella edes kunnolla, halusin pitkään välttää korviketta mutta pakko sitä oli alkaa antaa. onneksi äitini otti kerran ohjat käteen ja tuumas hetken katottuaan meidän itkua että jospa nyt pyyhittäis kyynelet ja syötäis kaikki. ja niin alkas osaimetys, vauva rauhottu ja sit ku ite alko toipua niistä huonommuuden ja osaamattomuuden tunteista niin alkas kaikki jaksaa paremmin. poika siirtyi pullolle 3,5kk vanhana, vaikkakin olisin kyllä mielelläni imettänyt pitempäänkin mutta siinä tilanteessa se oli meille koko perheelle parasta. TSEMPPIÄ sulle ja jaksamisia, kyllä se siitä mitä ikinä päätäkin tehä! Imetystä tärkeämpää on sun ja perheen jaksaminen ja se että pystytte kaikki myös nauttimaan näistä ihanista kuukausista!

Päätöksen tekeminen tuo kyllä helpotuksen lopulta. Mutta voit toki vielä jatkaa yrittämistä ja jos näin päätät tehdä, niin yritän olla avuksi.



Ensinnäkin jotta maidontulo ei tyrehtyisi, muista syödä itse hyvin ja juoda vähintään 3 litraa päivässä. Tuosta 2 litraa menee oman kroppasi tarpeisiin ja 1 litra sitten nykyiseen maidontuotantoon. Vasta sen yli juomasi lisäävät maitomäärää.



Tuon toisen rinnan kohdalla kannattaa yrittää seuraavaa temppua: lypsä sitä silloin kun vauva syö. Koska herumisrefleksihän käynnistyy aina molemmissa rinnoissa yhtä aikaa. Saat silloin parhaiten lypsettyä, kun vauvasi imee toista rintaa.



Sitten tuohon hylkimiseen. Omanikin tekee tuota välillä, eli imemänsä rinta on joko liian täysi tai liian tyhjä. Pidän hetken tauon, röyhtäytän ja tarjoan jälleen samaa rintaa. Jos edelleen sama ongelma, saatan vaihtaa rintaa tai asentoa. Joskus vauva haluaa imutella sängyllä maatessaan, joskus minun sylissäni maatessaan. Joskus on helpointa imeä sylissä väärinpäin (pää sylissä ja vartalo sohvalla). Jne.



Sitten tuli mieleeni, että lypsäessä ainakin minulla nännit tulevat enemmän ulommaksi, eli tilanne saattaisi korjaantua ihan sillä, että lypsät ensin ja sitten tarjoat sitä rintaa heti lypsyn jälkeen vauvalle.



Yksi mistä sulle voisi olla iloa on kunnollinen rintakumi. Kannattaa tutkia ja kokeilla olisiko jotain apua.



Ja vielä. Voisiko kelpaamiseen liittyä myös se onko rinta täysi vai tyhjä? Jos niin kokeile joko lypsää rintaa ensin tai sitten juot vaan enemmän ja kasvatat maitomäärää.



Mutta kaikkien näiden neuvojen jälkeen muista: et ole huono äiti jos lopetat imetyksen ja siirryt korvikkeeseen. Sekin on hyvä vaihtoehto, silloin sinä lakkaat stressaamasta imetyksellä ja yöt todennäköisesti hiukan rauhoittuvat suurempien syöntimäärien vuoksi.



Teet niin tai näin: ole ylpeä siitä että olet jaksanut näinkin pitkään yrittää!!!

Ihan samaa maitoa saa molemmista rinnoista, joten ei ole ongelmaa sen suhteen että toisessa olisi parempilaatuisempaa. Itselläni oli esikoisen aikana paha rintatulehdus, jonka jälkeen rinta oli niin kipeä etten todellakaan sitä voinut tarjota lapselle. Lypsinkin sitä vain lämpimässä suihkussa kyyneleet silmissä kivusta johtuen.

Kuukausi meni ennen kuin rinta parani. Sen jälkeen rinnat olivat ihan eri paria. Toinen iso ja turpea, toinen surkastunut lapanen.

Aloin sitkeästi vain imettää tulehtunutta rintaa vauvalle ja alkuprotestointien jälkeen se alkoikin pikkuhiljaa maistua. Lopulta reilun kuukauden imetyksen jälkeen tilanne kääntyikin niin päin että tuo tulehtunut rinta oli edelleen pienempikokoinen toiseen verrattuna, mutta maitoa siitä erittyi enemmän. Luovutin äidinmaitoa tuolloin.

osaako kukaan sanoa onko siitä mitä seurauksia jos vauva syö pitkään vain toista rintaa? on jo nyt ärtynyt mutta muita? miten on riittävän ravinnon saannin laita?

Vauvallasi lienee nyt tiheän imemisen kausi, jonka vuoksi hän "tilaa maitoa" vähän väliä. Se on normaalia ja kuuluu asiaa, eli vauva syö näinä aikoina tiheästi jotta maidontuotanto kiihtyy ja alkaa vastata kasvanutta tarvetta.



Muutenkin imetys on ensimmäiset kuukaudet haastavaa, jopa kivuliasta. Minä ainakin yllätyin todella negatiivisesti, kun imetys sattui aivan älyttömästi ekat pari kuukautta. Vähitellen rinnat tottuivat ja seesteistä imetys oli minusta vasta kun vauva oli 5-12kk :).



Minä siis imetin molempia lapsiani yli vuoden vanhaksi asti ja voin vain sanoa, että sitkeys palkitaan monin kertaisesti!!!

- ei imetys ole se peruste, jolla sun tai teidän onnistumistanne ja epäonnistumistanne mitataan. Maailmassa on paljon muutakin, samoin äitiydessä ja lapsen kasvatuksessa. Jos se ei onnitu, yritetään jotain muuta. Näin tulee tapahtumaan vielä jatkossakin erinäisten ongelmien kanssa. Anna sille korviketta lisäksi, jos imetys ei kerran onnistu, ja keskity rakastamaan lastasi imetyssuoritusten sijaan. Asiat tärkeysjärjestykseen!



- Toisaalta parin tunnin välein syöminen ei olemitenkään poikkeuksellista öisinkään. Se on ihan normaalia ja voi liittyä vain lapsen kasvuun maidontulon ongelmien sijasta. Jos syönti toisesta rinnasta ei onnistu, oletko koittanut muita asentoja? Jos se ei onnistu esim vauvan toisella kyljellä, kyse voi olla jostain korvatulehduksesta tms, joka sattuu vauvaan tässä asennossa.



On myös ihan mahdollista, että päädytte osaimetykseen ja se sujuu hyvin. Meillä oli vähän vastaanvanoloinen tilanne, jossa maitoa ei tulllut eikä vauva jaksanut sitä kunnolla imeä. Kaikki pelottelivat, että jos antaa pulloa niin vauva lopettaa sen vähänkin imemisen, mutta toisin vain kävi: kun nälkä ei enää ollut IHAN hirveä, vauva jaksoi rauhallisesti odottaa myös rintamaidon herumista.

Minun ongelmani oli, että imetys sattui aivan tajuttomasti! Sairaalassa ollessa imetys sujui hyvin, mutta melko pian kotiintulon jälkeen imetys alkoi sattumaan molemmissa rinnoissa. Minulla oli useita rintatulehduksia ja kävin monella eri lääkärillä. Söin antibiootteja ja laitoin rasvaa rinnanpäihin. Meillä kävi imetysohjaaja auttamassa imetysasennon kanssa, mutta ei se juuri auttanut. Tätä tuskaa kesti vajaat viisi kuukautta ja sitten kuin taikaiskusta kipu hävisi! En tänäkään päivänä tiedä, miksi kipu hävisi. Mutta sitten muuttui kyllä koko elämä. Ne viisi kuukautta olivat yhtä tuskaa ja olin melko masentunut. En osannut aavistaa, että imetys voisi sattua niin, että itku tulee. Meillä ei vauva huolinut pulloa, sitä kyllä yritimme. Kun imetys alkoi sujua, vauvan ruokkimisesta tuli ihana hetki! Aikaisemmin olin pelännyt, että koska täytyy taas imettää. Tiedän täysin, miltä sinusta tuntuu. Epäonnistumisen ja avuttomuuden tunne on valtava. Pyydä neuvolasta apua ensin. Kerro tarkasti, miten vauvasi käyttäytyy. Kokeile ilman muuta pulloakin, jos se kelpaisi. Toivon sydämestäni, että imetys alkaisi sujumaan! Toivottavasti sinua auttaa tieto, että et ole yksin ja ainoa, joka on imetyksen johdosta tuntenut olonsa kamalaksi. Minä olisin halunnut omassa tilanteessani ja mieluummin jo raskausaikana tietoa näistä imetysongelmista. Olisi ollut helpompi hakea apua ja suhtautua hankaluuksiin. Tsemppiä ja voimia sinulle!

Vauva on kasvanut hienosti, joten ei ole mitään syytä antaa korviketta. Nyt vaan tsemppiä, imetys muuttuu helpommaksi ajan myötä. Alkukuukaudet ovatkin hankalia.



Tarjoa vaan toisestakin rinnasta maitoa tai kokeile rintakumia siinä rinnassa, joka kelpaa huonommin.



Vauvat ovat tuossa iässä usein itkuisia, eikä siihen mitään sen kummempaa syytä ole.



Kuten joku jo sanoi, nyt lienee tiheän imemisen kausi ja vauva haluaa syödä vähän väliä.



Tsemppiä, kyllä sinä hienosti olet pärjännyt!

Pidä huoli, että rintasi ei tulehdu lakon aikana. Minulla aikoinaan tepsi tuohon kieltäytymiseen, kun imetin vauvan nukkuvana! Eli nukutin tutin avulla ja vaihdoin sitten rintaan, kun vauva nukahti.



Noin yleisesti en ymmärrä sitä, että koko vauva-aika menee pilalle imetyksen vuoksi. Kaupasta saa ihan hyvää ruokaa lapselle, eikä imettäminen varmasti ole sen arvoista, että koko vauva-ajasta nauttiminen jää väliin ja äiti on koko ajan stressaantunut ja masentunut. Itse olen siis lapseni imettänyt, mutta ystäväni imetys oli i´han katastrofi. Monta kuukautta vauva ja äiti itkivät ja nukkuivat huonosti. Neuvolantäti oli imetysfanaatikko ja se lisäsi paineita ihan valtavasti. Lopulta ystäväni luovutti, siirtyi pulloon ja vasta sitten vauvan kanssa alkoi koko elämä sujua. Tiedän kyllä ne kaikki edut (kaikki tietävät ja siksi tuossa taistelussa moni pysyykin), mutta tärkeintä on kuitenkin äidin jaksaminen. Loppuunpalanut äiti ei varmasti ole vauvan etu.

Minulla myös rinnat eri paria, ja minä käytin toisessa rinnassa rintakumia, josta sitten vähitellen luovuin. Ennen rintakumin asettamista paikalleen pumppasin hieman rintaa jotta vauva sai helpommin maitoa, ja sipaisin rintamaitoa myös rintakumin päähän. Tihentyneet imetyskerrat voivat myös merkitä sitä että vauva näin toimimalla lisää rintojen maitomäärää. Ajoittaiset rintaraivarit kuuluvat myös imetykseen. Tärkeintä kuitenkin on että vauva kasvaa ja voi hyvin ja sinun oma jaksamisesi. Luontaistuotekaupasta saatavalla imetysteellä ( en muista oikeaa nimeä) olen lisännyt maidon määrää, ja muutenkin syömällä ja juomalla nestettä riittävästi. Minulla tuo tee oikeasti toimii! Minulla 4 lasta ja kaikkien kohdalla imetys on onnistunut, mutta kaikki ovat olleet erilaisia rinnalla. Kaikkia olen kuitenkin imettänyt pitkään, täysimetys 6 kk ikään asti ja imetys jatkunut niin kauan kuin lapsi on halunnut rintaa eli puolitoistavuotiaksi tai kaksivuotiaaksi asti. Mutta imettäminen on henkilökohtainen asia, jos imetys ei onnistu tai haluat/joudut antamaan korviketta, niin se ei tee sinusta huonompaa äitiä. Tsemppiä sinulle ja nauti pienestä vauvastasi ja äitiydestä!!!

Et ole yhtään sen huonompi äiti vaikka korvikkeita vauvalle antaistkin!!!!! Sanokoon neuvolan tädit ihan mitä vaan.